Skip to content

Voiko yhdistysten kokouksia siirtää keväällä 2021?

11.3.2021 9.30

Järjestöille
Elinvoimaiset järjestötKoronavirusKoronavirus ja järjestöjen toimintaedellytyksetJärjestöilleKansalaisyhteiskunta

Tätä asiaa ovat monet järjestöt minulta tiedustelleet viime päivinä. Kerron tässä blogissa, mitä nyt voimassa oleva laki sanoo yhdistysten kokousten siirrosta sekä mitä se mahdollistaa.

Ensimmäinen poikkeamislaki oli voimassa 30.9.2020 asti

Vuoden 2020 huhtikuussa eduskunta sääti Covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi lain väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista. Kyseinen laki 290/2020 oli voimassa 1.5.2020–30.9.2020 ja sisälsi säännöksen, jonka mukaan yhdistyksen kokous, joka yhdistyksen sääntöjen määräyksen mukaan olisi tullut järjestää elokuun 2020 loppuun mennessä, voitiin yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyslain 20 §:n estämättä pitää syyskuun 2020 loppuun mennessä.

Yhdistyksen kokous pidettävä säännöissä määrättynä aikana

Keväällä 2021 voimassa oleva väliaikainen poikkeamislaki 677/2020 (voimassa 30.6.2021 saakka) ei enää sisällä säännöstä, joka oikeuttaisi yhdistykset siirtämään yhdistyksen kokouksensa sääntöjensä määräämän ajankohdan ulkopuolelle. Oikeudellisena lähtökohtana keväällä 2021 pidettävien yhdistyksen kokousten osalta on yhdistyslain 20 §, jonka mukaan yhdistyksen kokous on pidettävä säännöissä määrättynä aikana.

Poikkeamislaki mahdollistaa kokouksen turvallisen järjestämisen

Lainsäätäjän oletuksena toisin sanoen on, että ottamalla käyttöön väliaikaisen poikkeamislain 677/2020 mahdollistamat työkalut yhdistykset pystyvät pitämään kevään 2021 kokouksensa turvallisesti ja yhdistysdemokratiaa kunnioittavalla tavalla sääntöjensä määräämänä ajankohtana.

Poikkeamislain mahdollistamia työkaluja ovat:

  • etäosallistuminen
  • asiamiehen käyttö ja
  • sitova ennakkoilmoittautuminen.

Hallituksen hyvä tietää mahdollisesta korvausvastuusta

Käytännössä on kuitenkin aina yhdistyksen hallituksen tehtävä päättää yhdistyksen kokouksen ajankohdasta. Hallitus voi siis myös päättää siirtää yhdistyksen kokouksen pidettäväksi yhdistyksen sääntöjen määräämän ajan ulkopuolelle. Tällöin on kuitenkin hallituksen vastuun kannalta tärkeää huomioida, että yhdistyslain 39 §:n mukaan hallituksen jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, joka tätä lakia rikkomalla on aiheutettu yhdistyksen jäsenelle tai jollekin muulle henkilölle.

On hyvin harvinaista, että yhdistyksen kokouksen ajankohdan siirtämisestä aiheutuisi yhdistyksen jäsenille tai muille sellaista vahinkoa, josta hallituksen jäsenet asetettaisiin korvausvastuuseen. Yhdistyksen hallituksen tulee tämä kuitenkin aina oman yhdistyksensä osalta arvioida, mikäli harkitsee yhdistyksen kokouksen siirtämistä. Arvioinnissa huomiota kannattaa kiinnittää muun muassa siihen, sisältyykö kokouksen esityslistaan sellaisia asioita, joiden päättämistä ei voi siirtää myöhemmäksi aiheuttamatta vahinkoa jollekin, esimerkiksi yhdistyksen velkojalle.

Jäsenten kanta mahdolliseen kokouksen siirtoon?

Olen suositellut yhdistyksille, jotka kokouksen siirtämistä keväällä 2021 poikkeamislain tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta miettivät, että yhdistyksen hallitus ennen siirtoa koskevan päätöksen tekemistä viestisi asian jäsenistölle ja tiedustelisi jäsenten näkemystä kokouksen siirtämiseen. Eli hallitus voi esimerkiksi lähettää jäsenille sähköpostin, jossa kertoo näkemyksensä, että koska koronaepidemiasta ja jäsenistön ikä- tai muista rakenteesta johtuen kokousta ei nyt ole mielekästä järjestää sääntöjen määräämänä ajankohtana, hallitus harkitsee sen siirtämistä ajankohtaan x. Samalla hallitus voi pyytää jäseniä ilmoittamaan kantansa kokouksen siirtämiseen.

Mikäli yhdistyksen jäsenet eivät esittäisi merkittävää vastustusta hallituksen suunnitelmaan kokouksen siirtämisestä, voisi hallitus asiasta päättää kohtalaisen turvallisin mielin ainakin sen suhteen, että siirtämisestä ei jäsenille aiheudu vahinkoa.

 

Kommentit

  1. Marjatta Alanen sanoo:

    Ei ole estettä kokouksen siirtämiseen. Mielestäni hyvä idea.

  2. TR sanoo:

    Eli syyskokoukset 2020 olisi kuitenkin pitänyt pitää syyspuolella sääntömääräisissä aikarajoissa. Nyt on niitä kuitenkin osalla siirtynyt ja on joillakin vieläkin pitämättä. Eli näistä mahdollisesti aiheutuvat haitat ovat myös hallituksen vastuulla, jonka periaatteessa olisi siis pitänyt valmistautua etäkokouksen pitoon jo syksyllä kun hlömäärärajoitukset jojoilivat, eikä odottaa että ”jospa nyt kuitenkin ehdimme pitämään syyskokouksen ennen uusia aluekohtaisia hlömäärärajoituksia”.

    Näistä pitämättömyyksistä/siirtosuunnitelmista olisi myös tarpeellista tiedottaa jäsenistöä välittömästi kun aiotaan poiketa sääntökohtaisista (aika)rajoituksista, jota jäsenistö halutessaan kommentoida (ettei niistä tarvitsisi jälkikäteen erikseen kysellä). Näin toimien hallitus minimoisi vahinkoja ja päätöstensä moitittavuutta. Toki muutostilanteita/kokousperuuntumisia on näinä aikoina tullut nopeastikin, jolloin hallitus joutuukin pikaisesti tekemään jatkosuunnitelman, joista sitten viivytyksettä informoisi jäsenistöä.

    Olisikin hyvä, jos Patrik Metsätähti voisi esim. täydentää blogissaan vielä em. osin huomioitavia asioita sekä lisäksi kommentoida syys- ja kevätkokousten yhdistämismahdollisuutta, jota sitäkin jotkut miettineet.

  3. Patrik Metsätähti sanoo:

    Noihin henkilömäärärajoituksiin liittyen voisin sen todeta, että kokoontumisrajoitukset, joita kunnat ja AVI:t ovat tehneet tartuntautilain 58 §:n 1 momentin nojalla eivät lähtökohtaisesti koske yhdistysten kokouksia. Tämän on todennut viime viikolla myös AVI omissa ohjeistuksissaan https://avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta#item-FkUhWGKAqmTQ-33782483

    Sen sijaan vahva viranomaisten suositus on, että mitään yksityistilaisuuksiakaan tai yksityisiä kokouksiakaan ei nyt järjestettäisi. HUS:n alueen suositukset löytyvät osoitteesta https://www.hus.fi/ajankohtaista/koronavirus-covid-19/alueellinen-koronavirusepidemiatilanne-ja-suositukset

    Yhdistysten kokouksia järjestettäessä on huomioitava myös tartuntautilain 58 c §, jonka mukaan kokouksen järjestäjän on huolehdittava, että: osallistujilla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen; osallistujille annetaan riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista ja muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä koskevat toimintaohjeet; ja tilojen ja pintojen puhdistamista tehostetaan.

    Olet siinä oikeassa, että yhdistysten hallitusten olisi tullut ja tulee mahdollisuuksiensa mukaan pyrkiä siihen, että kokoukset pidettäisiin ajallaan ja niihin tarjotaan etäosallistumismahdollisuus. Yhdistykset ja niiden tilanteet kuitenkin kovasti vaihtelevat. Jos kokousta ei syystä tai toisesta pystytä pitämään ilman, että kokouspaikalle kokoontuisi ihmisiä, ja jollei turvaetäisyyksistä ja suojautumismahdollisuuksista pystytä huolehtimaan, niin silloin kokouksen siirtäminen on vallitsevassa epidemiatilanteessa ainoa oikea ratkaisu.

    Kevät- ja syyskokouksen yhdistämiseen pätevät samat asiat kuin kokouksen siirtämiseen muutenkin. Jos yhdistyksen hallitus arvioi, että kevätkokous pitää siirtää, voi se päättää sen siirtämisestä vaikka syyskokouksen yhteyteenkin. Lähtökohtaisena suosituksena pitäisin sitä, että siirretty kokous pidettäisiin niin pian kuin hallitus arvioi sen pitämisen turvallisesti olevan mahdollista. Tarkoituksenmukaisuussyyt saattavat kuitenkin puoltaa kevät- ja syyskokousten yhdistämistä.

  4. Annukka Karajas-Kaukonen sanoo:

    Onko Invalidiliiton jäsenyhdistyksen mahdollista järjestää sääntömääräinen kevät/syyskokous 2021 yhdistyksen sääntöjen estämättä kokonaan etänä siten, että kokouskutsussa ilmoitetaan (?) kokouspaikka, mutta kaikki osalliset osallistuvat kuitenkin etäyhteyksin, vai onko kokouspaikka tosiasiallisesti myös valmisteltava niin, että sinne voi halutessaan koronaturvallisesti tulla kokoonkutsuja ja osallistujia etäyhteyksin osallistuvien lisäksi? Olenko ymmärtänyt oikein, että vaikka kaikki osallistuisivat etäyhteyksin kokoonkutsujaa myöten, niin kokouskutsussa on kuitenkin mainittava kokouspaikka?

  5. Patrik Metsätähti sanoo:

    Hei. Jos kaikki osallistuvat etänä, niin silloin kokouspaikalla ei ole merkitystä. Mutta sinne kokouskutsuun paikka pitää merkitä. Ja jos kukaan ei sinne kokouspaikalle ole menossa, pitää varmistua siitä, että kaikki osallistumishaluiset myös osallistuvat etänä. Tähän kannattaa käyttää poikkeamislain mahdollisuutta sitoviin ennakkoilmoittautumisiin, jolloin ennakkoilmoittautujia voidaan pyytää ilmoittamaan myös, miten kokoukseen osallistuvat. Jos kukaan ei ilmoittaudu paikan päälle, voidaan luottaa siihen, että kaikki osallistuvat etänä. Mutta vielä varmempaa tietysti on, mikäli kokouspaikalla joku olisi. Kokouspaikaksi voi ilmoittaa myös esim. puheenjohtajan kotiosoitteen, jolleivat yhdistyksen säännöt aseta sille esteitä.

  6. Kirsi Väätämöinen sanoo:

    Uuden poikkeuslain 375/2021 mukaan (voimassa 8.5.2021-30.6.2022) yhdistyksen kokous, joka tulisi järjestää elokuun 2021 loppuun mennessä, voidaan sääntöjen estämättä pitää syyskuun 2021 loppuun mennessä. Lykkäysmahdollisuus ei koske tilinpäätöksen laatimista.
    Oikeusministeriö on nettisivuillaan täydentänyt vielä näin: Yhteisön hallitus voi lisäksi lykätä kokousta pidemmälle tai yhdistää kevät- ja syyskokoukset. Päätöksen on perustuttava kokonaisarviointiin, jossa on otettava huomioon yhteisön yhtiöjärjestys tai säännöt päätettävistä asioista, osakas- tai jäsenkunnan terveydensuojelutarpeet sekä se, voiko lykkäyksestä aiheutua vahinkoa yhteisölle tai sen osakkeenomistajille tai jäsenille. Yleensä lykkäys tai kokousten yhdistäminen ei vaikuta päätösten pätevyyteen.
    Ks. https://oikeusministerio.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-koronasta (11.5.2021)

  7. Martti Koskinen sanoo:

    Voidaaanko poikkeamislain mukaisessa etäkokouksessa päättää muista kuin äänestys-ja vaalijärjestysasioista, mitkä yhdistyslain 23,1 :n
    kieltää ed. m.määräyksessä, siis päättää esim tilinpäätöksen hyväksyminen ja sääntöjen muutos ja hallituksen valitseminen.

  8. Martti Koskinen sanoo:

    Edelliseen kommettiin liittyen kyllä milestäni ed.m.etäkokouksessa voidaan päättää asioista , joista edellä oli puhetta. Tämä yhdistyslain 17,2 pykälä koskee siis mielestäni vain pykälässä mainittua määräystä, joka siis kieltää yhdistyslain 23,1 pykälässä mainittujen asioiden käsittelyn tuossa etäkokouksessa.

  9. Patrik Metsätähti sanoo:

    Martti, juuri noin. Etäkokouksissa voidaan päättää myös kaikista yhdistyslain 23 §:n mukaisista asioista. Tämä pätee niin poikkeamislain kuin yhdistyslain nojallakin pidettäviin etäkokouksiin. Yhdistyslain 23 §:n mukaisista asioista ei voi päättää 19 §:ssä mainitussa liittoäänestyksessä tai 17 §:n 3 momentin mukaisessa jäsenäänestyksessä, jotka ovat ilman kokousta tapahtuvia päätöksentekotilaisuuksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

1.6.2021 13:00

Valtionavustuskäytäntöjen uudistuksessa otettu askelia hyvään suuntaan

Avustusjärjestelmä Valtio jakaa valtionavustuksia vuosittain noin viisi miljardia euroa yli 90 valtionapuviranomaisen tai vastaavan toimesta. Avustuskäytäntöjä uudistetaan ja yhdenmukaistetaan, uudistusta johtaa valtionvarainministeriö. Uudistusta tehdään hankkeessa, jossa on useita jaostoja. Yhdessä niistä on mukana kattojärjestöt. Avustuskäytäntöjen yhdistämiselle ja laajemman kokonaiskuvan saannille avustustoiminnan hyödyistä on ilmeistä tarvetta. Erityisesti kansalaisten on tärkeä tietää, mihin valtionavustukset kohdistuvat, ja mitä niillä […]

Blogi

31.5.2021 13:00

Tulevaisuuden järjestö – julkisten palvelujen jatke vai itsenäinen palvelujen ja tuen tarjoaja?

Järjestöille Suomalainen hyvinvointijärjestelmä on lähes vertaansa vailla. Olemme monilla mittareilla yksi tasavertaisimmista ja onnellisimmista kansoista. Vaikka yhteiskunnan virallinen turvaverkko on tiivis, siinä on myös aukkoja, joihin ihminen voi pudota. Etenkin psykososiaalisen hyvinvoinnin aukkoja. Monimuotoisiin avun ja tuen tarpeisiin, kuten päihde- ja mielenterveysongelmiin, palvelujärjestelmämme on hidas ja jäykkä. Viranomaisstatuksen, lainsäädännön ja määrärahakehyksen taakse on helppo mennä, vaikka […]

Blogi
erityisasiantuntija

25.5.2021 12:30

Hyvinvointialueet tulevat – ovatko palveluita tuottavat järjestöt valmiina?

Sote-uudistus Sote-uudistus otti viime perjantaina askeleen eteenpäin, kun perustuslakivaliokunta hyväksyi sote-esityksen perusratkaisut vaatien vain muutamia korjauksia. Palveluita tuottavissa järjestöissä on viimeistään nyt tehtävä hartiavoimin töitä, jotta niissä ollaan valmiina vastaamaan uusien hyvinvointialueiden tuomiin toimintatapamuutoksiin. Mikäli Marinin hallituksen soteuudistus hyväksytään eduskunnassa, on järjestöjen toimintaympäristön muutos edessä hyvinkin pian. Palveluita tuottavien järjestöjen osalta tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että […]