Voiko yhdistysten kokouksia siirtää keväällä 2021?

Voiko yhdistysten kokouksia siirtää keväällä 2021?

Etusivu / Blogi / Voiko yhdistysten kokouksia siirtää keväällä 2021?

Tätä asiaa ovat monet järjestöt minulta tiedustelleet viime päivinä. Kerron tässä blogissa, mitä nyt voimassa oleva laki sanoo yhdistysten kokousten siirrosta sekä mitä se mahdollistaa.

Ensimmäinen poikkeamislaki oli voimassa 30.9.2020 asti

Vuoden 2020 huhtikuussa eduskunta sääti Covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi lain väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista. Kyseinen laki 290/2020 oli voimassa 1.5.2020–30.9.2020 ja sisälsi säännöksen, jonka mukaan yhdistyksen kokous, joka yhdistyksen sääntöjen määräyksen mukaan olisi tullut järjestää elokuun 2020 loppuun mennessä, voitiin yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyslain 20 §:n estämättä pitää syyskuun 2020 loppuun mennessä.

Yhdistyksen kokous pidettävä säännöissä määrättynä aikana

Keväällä 2021 voimassa oleva väliaikainen poikkeamislaki 677/2020 (voimassa 30.6.2021 saakka) ei enää sisällä säännöstä, joka oikeuttaisi yhdistykset siirtämään yhdistyksen kokouksensa sääntöjensä määräämän ajankohdan ulkopuolelle. Oikeudellisena lähtökohtana keväällä 2021 pidettävien yhdistyksen kokousten osalta on yhdistyslain 20 §, jonka mukaan yhdistyksen kokous on pidettävä säännöissä määrättynä aikana.

Poikkeamislaki mahdollistaa kokouksen turvallisen järjestämisen

Lainsäätäjän oletuksena toisin sanoen on, että ottamalla käyttöön väliaikaisen poikkeamislain 677/2020 mahdollistamat työkalut yhdistykset pystyvät pitämään kevään 2021 kokouksensa turvallisesti ja yhdistysdemokratiaa kunnioittavalla tavalla sääntöjensä määräämänä ajankohtana.

Poikkeamislain mahdollistamia työkaluja ovat:

Hallituksen hyvä tietää mahdollisesta korvausvastuusta

Käytännössä on kuitenkin aina yhdistyksen hallituksen tehtävä päättää yhdistyksen kokouksen ajankohdasta. Hallitus voi siis myös päättää siirtää yhdistyksen kokouksen pidettäväksi yhdistyksen sääntöjen määräämän ajan ulkopuolelle. Tällöin on kuitenkin hallituksen vastuun kannalta tärkeää huomioida, että yhdistyslain 39 §:n mukaan hallituksen jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, joka tätä lakia rikkomalla on aiheutettu yhdistyksen jäsenelle tai jollekin muulle henkilölle.

On hyvin harvinaista, että yhdistyksen kokouksen ajankohdan siirtämisestä aiheutuisi yhdistyksen jäsenille tai muille sellaista vahinkoa, josta hallituksen jäsenet asetettaisiin korvausvastuuseen. Yhdistyksen hallituksen tulee tämä kuitenkin aina oman yhdistyksensä osalta arvioida, mikäli harkitsee yhdistyksen kokouksen siirtämistä. Arvioinnissa huomiota kannattaa kiinnittää muun muassa siihen, sisältyykö kokouksen esityslistaan sellaisia asioita, joiden päättämistä ei voi siirtää myöhemmäksi aiheuttamatta vahinkoa jollekin, esimerkiksi yhdistyksen velkojalle.

Jäsenten kanta mahdolliseen kokouksen siirtoon?

Olen suositellut yhdistyksille, jotka kokouksen siirtämistä keväällä 2021 poikkeamislain tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta miettivät, että yhdistyksen hallitus ennen siirtoa koskevan päätöksen tekemistä viestisi asian jäsenistölle ja tiedustelisi jäsenten näkemystä kokouksen siirtämiseen. Eli hallitus voi esimerkiksi lähettää jäsenille sähköpostin, jossa kertoo näkemyksensä, että koska koronaepidemiasta ja jäsenistön ikä- tai muista rakenteesta johtuen kokousta ei nyt ole mielekästä järjestää sääntöjen määräämänä ajankohtana, hallitus harkitsee sen siirtämistä ajankohtaan x. Samalla hallitus voi pyytää jäseniä ilmoittamaan kantansa kokouksen siirtämiseen.

Mikäli yhdistyksen jäsenet eivät esittäisi merkittävää vastustusta hallituksen suunnitelmaan kokouksen siirtämisestä, voisi hallitus asiasta päättää kohtalaisen turvallisin mielin ainakin sen suhteen, että siirtämisestä ei jäsenille aiheudu vahinkoa.