Monet järjestöt ovat joutuneet taloudellisen ahdinkoon koronapandemian takia. Siksi myös SOSTE on saanut jäsenjärjestöiltään paljon kysymyksiä tarjolla olevista tukimuodoista. Viimeksi on askarruttanut uuden kustannustuen soveltuvuus yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille.
Tietoa Suomen hallituksen yrityksille suuntaamista tukitoimista on ollut runsaasti tarjolla eri lähteistä. Se on kuitenkin ollut järjestöjen kannalta hämmentävää ja ristiriitaista, ja siksi useat järjestöt ovat tukia selviteltyään päätyneet epävarmuuden valtaan.
SOSTE on tehnyt paljon työtä tilanteen selkeyttämiseksi ja sen varmistamiseksi, etteivät palveluja tuottavat järjestöt jää tukien ulkopuolelle. Jotta järjestö voi eri tukimuotoja hakea, olennaista on yhteinen ymmärrys tukia koskevan sääntelyn perusasioista ja -käsitteistä.
Tärkeimmät käsitteet: taloudellinen ja ei-taloudellinen toiminta
Suomen täytyy tukien myöntämisessä noudattaa EU:n valtiontukisääntelyä. Valtiontukisääntely nojaa kahteen peruskäsitteeseen. Ne ovat taloudellinen toiminta ja ei-taloudellinen toiminta.
Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan markkinoilla. Käytännössä tämä yleensä tarkoittaa tavaroiden tai palvelujen myyntiä kilpaillen muiden yritysten kanssa. Yleistäen voi sanoa, että palveluntuottajajärjestöt, jotka myyvät tuottamiaan palveluja, harjoittavat taloudellista toimintaa. Vastaavasti sellaisten järjestöjen toiminta, jotka eivät myy tavaroita tai palveluja, on käytännössä ei-taloudellista. Poikkeuksia on, mutta niihin ei ole tarpeen syventyä tässä.
Taloudellisen toiminnan harjoittaja on aina yritys – vaikka olisi yhdistys tai säätiö
Jokainen toimija, joka harjoittaa taloudellista toimintaa, on tämän toiminnan osalta EU:n valtiontukisääntelyn ja kansallisen yritystukisääntelyn tarkoittama yritys, riippumatta toimijan oikeudellisesta muodosta eli siitä onko se esimerkiksi yhtiö, yhdistys tai säätiö.
On tärkeää huomata, että valtiontuki- ja yritystukisääntelyssä arvioidaan nimenomaan toimintaa ja sen luonnetta, ei siis toimijaa. Toimijan laadulla ei ole väliä, vaan toiminta ratkaisee sen, mitä ja miten säännöksiä sovelletaan. Jos sama toimija harjoittaa sekä taloudellista että ei-taloudellista toimintaa, se katsotaan yritykseksi ainoastaan harjoittamansa taloudellisen toiminnan osalta.
Myös yhdistys tai säätiö on siis yritystukisääntelyn tarkoittama yritys siltä osin, kun se harjoittaa taloudellista toimintaa. Yritystukisääntelyn mukaisena yrityksenä se voi saada yritystukia taloudelliseen toimintaansa. Vaikka tuki on harkinnanvaraista, tulee tukia myöntävän viranomaisen – kuten Business Finlandin tai ELY-keskuksen – toimia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Viranomainen ei saa sulkea mitään toimijaa tukien ulkopuolelle yksinomaan sen oikeudellisen muodon perusteella.
Koska yritys on määritelty taloudellisen toiminnan harjoittajaksi, yritystukia ei myönnetä ei-taloudelliseen toimintaan.
Valtionavustuslain mukaan avustetaan ei-taloudellista toimintaa
Yhdistys tai säätiö voi saada avustusta ei-taloudelliseen toimintaansa esimerkiksi valtionavustuslain perusteella. Valtionavustuslain mukaisia avustuksia myöntävät muun muassa STEA/STM ja OKM. Niitä ei pääsääntöisesti myönnetä taloudelliseen toimintaan, koska valtionavustuslain mukaiset avustukset eivät saa aiheuttaa muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia. Käytännössä STEA/STM ei avusta lainkaan taloudellista toimintaa.
Taloudellinen toiminta on markkinoilla tapahtuvaa toimintaa ja sen avustaminen aiheuttaisi helposti edellä mainittuja vaikutuksia. Siksi vaaditaan tarkkuutta taloudellisen toiminnan ja ei-taloudellisen toiminnan rajanvedossa. Etenkin jos järjestö harjoittaa sekä ei-taloudellista että taloudellista toimintaa, on olemassa riski avustuksen kanavoitumisesta vääränlaiseen toimintaan. Jotta varojen asianmukainen käyttö voidaan jälkeenpäin todentaa, edellytetään taloudelliselle ja ei-taloudelliselle toiminnalle erillistä kirjanpitoa.
Yleishyödyllinen toiminta
Toiminnan mahdollisella yleishyödyllisyydellä ei ole merkitystä yritystukia käsiteltäessä, ellei sitä ole nimenomaisesti asetettu jonkin tietyn tuen ehdoksi.
Jonkin verran sekaannusta on aiheutunut kansallisesta yhdistyslaista ja tuloverolaista, joiden perusteella on mielletty yleishyödyllisyyden automaattisesti tarkoittavan muuta kuin taloudellista toimintaa. Valtiontukisääntelyssä tällaista kytkentää ei kuitenkaan ole. Sen mukaan taloudellinen toiminta voi olla tai olla olematta yleishyödyllistä, samoin ei-taloudellinen toiminta. Yleishyödyllinen toiminta voi siis olla taloudellista tai ei-taloudellista.
Yleishyödyllisyys käsitteenä liittyy meillä sote-järjestöjen ei-taloudelliseen toimintaan, koska niin sanottu avustusasetus, jossa tarkennetaan valtionavustuslakia STEAn/STM:n myöntämien avustusten osalta, kohdentuu yleishyödyllisiin yhteisöihin ja säätiöihin. Asetuksessa yleishyödyllisyys määrittää kuitenkin avustuksen saajia, ei niiden toimintaa. Yleishyödyllisyys ei vaikuta siihen, katsotaanko toiminta taloudelliseksi vai ei-taloudelliseksi toiminnaksi.
Voittoa tavoitteleva toiminta
Valtiontuki- ja yritystukisääntelyn kannalta silläkään ei ole merkitystä, tavoitellaanko toiminnalla voittoa vai ei. Hivenen hämmentävää on, että jopa tukia myöntävien viranhaltijoiden keskuudessa tuntuu olevan laajalti vallalla käsitys, että voittoa tavoitteleva toiminta on yhtä kuin taloudellinen toiminta. Käsitys on virheellinen.
Taloudellinen toiminta määrittyy yksinomaan sen perusteella, onko kyseessä tavaroiden tai palvelujen tarjoaminen markkinoilla. Myös voittoa tavoittelemattomat yritykset voivat tarjota tavaroita ja palveluja markkinoilla. Toiminta voi jopa olla tarkoituksellisesti tappiollista – silti se voi olla taloudellista. Voiton tavoittelu ei siten ole yrityksen kriteeri.
Uuden kustannustuen piirissä myös palveluja tuottavat järjestöt
Hallituksen esittämä uusi kustannustuki kuuluu yritystukien piiriin. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan tuen piirissä ovat myös yhdistykset ja säätiöt, jotka harjoittavat liiketoimintaa (eli taloudellista toimintaa). Tiedote oli tervetullut vahvistus sille, että kustannustuki, kuten muutkin yritystuet, soveltuu lähtökohtaisesti kaikille yhdistyksille ja säätiöille, jotka tarjoavat tavaroita tai palveluja markkinoilla.
Lopuksi
Muistettakoon myös, että on toki olemassa muitakin tuen lähteitä kuin edellä mainitut yritystuet ja valtionavustukset, esimerkiksi kuntien myöntämät tuet ja avustukset sekä EU:n rakennerahastovarat ja kansalliset alueiden kehittämisen varat. Myös kaikkien näiden myöntämisessä tulee noudattaa EU:n valtiontukisääntelyä.
Alueiden kehittämistä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoja koskevan lainsäädännön uudistamispaketti on valmisteilla ja löytyy lausuntopalvelusta. Lausuntoaika päättyy tänään, mutta valmistelu jatkuu lausuntoajan jälkeenkin ja SOSTE on siinä mukana. Rohkaisen kaikkia kiinnostuneita järjestöjä perehtymään pakettiin ja toimittamaan minulle siihen liittyviä kommentteja jatkovalmistelua varten. Annan tarvittaessa lisätietoja niin tästä lakipaketista kuin muistakin valtiontukiin liittyvistä kysymyksistä.