Pääministeri Petteri Orpon hallitus sai budjettiriihensä päätökseen myöhään tiistaina. Hallitus sopi uudesta sopeutuspaketista, jonka säästöt ovat 224 miljoonaa euroa ensi vuonna ja 1 012 miljoonaa euroa vuonna 2027.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoaman tuen ja toiminnan kannalta oli helpottava uutinen, että hallitus perui valtiovarainministeriön ehdottaman 100 miljoonan euron lisäleikkauksen sote-järjestöjen valtionavustuksiin. Jos ehdotus olisi toteutunut, järjestöjen avustuksista olisi leikattu yli 60 prosenttia tällä vaalikaudella.
Nyt avustusleikkaus pysyy 140 miljoonassa eurossa, mikä sekin on tosin yli kolmannes järjestöjen valtionavustuksista. Tämänkin suuruinen leikkaus tekee merkittävää tuhoa järjestökentässä.
Analysoin alla suurinta osaa budjettiriihen sopeutuspaketin sisällöstä. Monilla säästökohteilla on kielteisiä vaikutuksia Suomen talouteen, mutta listassa on myös joitain kannatettavia päätöksiä. Alkuun on kuitenkin hyvä kerrata, miksi hallitus ylipäänsä etsi taas uusia sopeutuskohteita.
Miksi hallitus etsi taas uusia säästöjä?
Kevään puoliväliriihessä Orpon hallitus päätti laskea ylimmät marginaaliveroasteet 52 prosenttiin ja alentaa yhteisöverokantaa kahdella prosenttiyksiköllä. Nämä veronkevennykset vähentävät verotuloja noin 1,2 miljardilla eurolla vuodessa.
Korkeimpien marginaaliveroasteiden laskeminen hyödyttää vain henkilöitä, joiden vuosiansiot ovat yli 96 000 euroa. Myös yhteisöverokannan alentamisen on tutkittu hyödyttävän pääosin suurituloisimpia suomalaisia ja ulkomaalaisia omistajia.
Hallitus on perustellut veronkevennyksiä niiden kasvuvaikutuksilla. Ylimpien marginaaliveroasteiden ja yhteisöverokannan alentamisella ei kuitenkaan ole merkittäviä vaikutuksia talouskasvuun. Kyseisten veronkevennysten suurimmat vaikutukset liittyvätkin tulonjakoon: suurituloisten nettotulot kasvavat.
Toinen syy sille, miksi julkisen velkasuhteen nousu ei ole lähtenyt taittumaan, liittyy aiempiin sopeutustoimiin. Hallitus on päättänyt kiristää finanssipolitiikkaa taantumassa ja korkeassa korkoympäristössä, minkä vuoksi sopeutuksella on ollut moninkertaisia kielteisiä vaikutuksia kysyntään ja kasvuun. Seurauksena Suomen taantuma on syventynyt, työttömyys kasvanut ja julkinen velkasuhde noussut.
Toisin sanoen hallitus etsi uusia säästöjä suurituloisille kohdentamiensa veronkevennysten ja huonosti ajoitetun sopeutuksen vuoksi. Mutta miten budjettiriihessä päätetyt säästöt sitten kohdentuvat?
Haitallista sopeutusta: ARA-lainat, T&K-menot, hyödylliset yritystuet ja kotouttamispalvelut
Hallitus päätti laskea valtion tukeman asuntotuotannon vuotuista korkotukilainavaltuutta 365 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 lähtien. Näillä niin kutsutuilla ARA-lainoilla valtio tukee kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista. Kyse ei ole kuitenkaan suorasta leikkauksesta valtion menoihin: valtio korvaa vain osan korkotuettujen lainojen korkomaksuista, jotka ovat pieni osa 365 miljoonan euron suuruisista lainoista.
Toisaalta ARA-lainojen väheneminen näkyy suoraan julkisen velan määrässä, sillä vuonna 2022 tehdyn muutoksen jälkeen ARA-lainat on laskettu osaksi Suomen julkista velkaa. Vaikuttaisi siltä, että hallitus leikkaa ARA-lainoista lähinnä uuden tilastointikäytännön vuoksi.
Osana työllisyyspakettiaan hallitus myös siirtää 135 miljoonaa euroa korkotukilainavaltuutta vuodelta 2027 vuodelle 2026 tukeakseen rakentamista ja talouskasvua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt, että hallitus aikoo kokonaisuudessaan vähentää ARA-lainojen myöntövaltuutta 2,25 miljardista eurosta 0,5 miljardiin euroon vuosina 2024–2027. Päätöstä voi pitää ongelmallisena, sillä se kasvattaa suhdannevaihteluita rakennusalalla ja samalla koko taloudessa. 2020-luvulla ARA-lainoilla on rakennettu vuosittain noin 8 000 asuntoa eli melkein puolet uusista asunnoista. Korkotukilainavaltuuksien leikkaaminen saattaa vähentää ARA-asuntojen määrää jopa kolmella neljänneksellä vuosina 2024–2027.
Hallitus leikkaa myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan (T&K) kohdennettua rahoitusta. Leikkaus on 25 miljoonaa euroa ensi vuonna ja 95 miljoonaa euroa vuonna 2027.
Vuonna 2022 voimaan astuneessa T&K-rahoituslaissa säädetään, että valtion T&K-menojen on noustava 1,2 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. T&K-lisäykset tehdään valtiovarainministeriön vuosien 2024 ja 2028 talousennusteiden pohjalta. Nyt hallitus päätti, että rahoituslaki päivitetään 1.1.2026 alkaen vastaamaan viimeisintä talousennustetta. Koska Suomen talouskasvu on ollut ennustettua heikompaa, muutos mahdollistaa 80 miljoonan euron leikkauksen valtion T&K-menoihin vuoden 2027 tasolla. Lisäksi hallitus siirtää Sitran T&K-rahoituksen osaksi valtion rahoitusosuutta, mikä vähentää T&K-menoja 15 miljoonaa euroa vuonna 2027.
95 miljoonan euron leikkaus on suhteellisen pieni osa valtion T&K-menoista, sillä vuonna 2025 valtion T&K-rahoitukseen on kohdennettu noin 2,86 miljardia euroa. Toisaalta Suomen T&K-panostukset ovat laahanneet pitkään verrokkimaiden perässä, mikä on vaikuttanut kielteisesti taloutemme kasvunäkymiin. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan julkiset T&K-menot lisäävät yksityisiä T&K-menoja vipuvaikutuksen kautta noin kaksinkertaisesti. Joissain tutkimuksissa julkisilla T&K-menoilla on havaittu olevan pitkäaikaisia kerroinvaikutuksia koko talouteen: esimerkiksi Ciaffin, Deleidin ja Mazzucaton (2024) tutkimuksessa havaittiin, että yksi euro julkisia T&K-menoja kasvattaa BKT:tä kumulatiivisesti 10–15 euroa seuraavan viiden vuoden aikana. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa leikata T&K-menoista.
Lisäksi yritystuista leikataan 31,2 miljoonaa euroa ensi vuonna ja 141,2 miljoonaa euroa vuonna 2027. Yritystukiin kohdistuva leikkaus on ARA-lainojen jälkeen toisiksi suurin budjettiriihen sopeutuspakettiin sisältyvä säästökokonaisuus.
Yritystuet ovat puhuttaneet viime aikoina, ja useat tutkijat ovat suositelleet niiden rajuakin karsimista. On kuitenkin muistettava, että osa yritystuista on järkeviä. Yksi esimerkki on vihreää siirtymää edistävät yritystuet, joista hallitus päätti leikata 50 miljoonaa euroa vuonna 2027 alentamalla Puhtaan energian Suomi -kärkihankkeen valtuutta. Julkisessa keskustelussa ei aina muisteta, että yritystuet ovat heterogeeninen kokonaisuus ja niihin kohdistuvia leikkauksia on analysoitava tarkkaan.
Neljäs taloudelle haitallinen päätös on kuntien kotouttamiseen liittyvien lainsäädännöllisten velvoitteiden purkaminen vuonna 2027. Kotouttamiseen kohdistuvan leikkauksen arvioidaan vähentävän julkisia menoja 30 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen.
Leikkaus on tarkoitus toteuttaa siten, että se ei heikennä kielikoulutusta, varhaiskasvatuspalveluita, opetuspalveluita tai työllisyyttä edistäviä palveluita. Kuten Kuntaliitto on huomauttanut, on epäselvää, voiko kotouttamisesta leikata ilman, että kyseiset palvelut heikkenevät. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, ja tutkimusnäytön mukaan kotouttamispalveluilla on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia maahanmuuttajien työllisyyteen.
Valtion eläkerahaston tuloutus jo toista kertaa herättää kysymyksiä
Hallitus kasvattaa Valtion eläkerahaston (VER) riskinottokykyä ja tuloutusta. Vuodesta 2027 lähtien VER:stä siirretään valtion budjettiin vuosittain 100 miljoonaa euroa. Myös Metsähallituksen tuloutusta korotetaan 8 miljoonalla eurolla ensi vuonna ja 20 miljoonalla eurolla vuonna 2027.
Keväällä hallitus päätti tulouttaa VER:n tuottoja kertaluonteisesti miljardi euroa vuonna 2027. Kyseessä on siis toinen kerta, kun Orpon hallitus päättää siirtää VER:n varoja valtion budjettiin hillitäkseen julkista velkaantumista.
Julkisen velkaantumisen hillitseminen VER:n varoilla herättää kysymyksiä, sillä viime vuonna valtiovarainministeriön virkamiehet ajoivat EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin muutoksen, jonka seurauksena Suomen eläkerahastojen ylijäämiä ei enää huomioida Suomen velkakehityksessä.
Virkamiesten vaatimus sai Suomen velkakestävyyden näyttämään aiempaa huonommalta, vaikka mikään ei tosiasiallisesti muuttunut Suomen taloudessa. Muutoksen vuoksi Euroopan komissio vaatii Suomelta jatkossa suurempaa julkisen talouden sopeuttamista.
Kun asia nousi keskusteluun viime vuonna, valtiovarainministeriön virkamiehet perustelivat ajamaansa muutosta sillä, että eläkerahastojen ylijäämillä ei voisi kattaa valtion velkaa. Orpon hallitus on kuitenkin päättänyt tulouttaa VER:n tuottoja jo kahdesti julkisen velkaantumisen hillitsemiseksi – eli virkamiesten väitteiden ja hallituksen toimenpiteiden välillä on ilmiselvä ristiriita.
Suomen olisi järkevintä ajaa jatkossa EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin uutta muutosta, jonka myötä eläkerahastojen ylijäämät huomioitaisiin jälleen Suomen velkakehityksessä.
Kannatettavaa sopeutusta: haittaverot ja Kela-korvaukset
Hallitus päätti korottaa tiettyjä haittaveroja siten, että verotulot kasvavat 50 miljoonaa euroa vuonna 2027. Konkreettista päätöstä veronkiristysten kohteista ei tehty, vaan niistä päätetään ensi kevään kehysriihessä.
Lähtökohtaisesti uudet veronkiristykset kohdentuvat alkoholiveroon, tupakkaveroon (ml. nikotiinipussit) ja/tai jäteveroon. Erityisesti alkoholin ja tupakan kireämpi verottaminen on järkevää, sillä niiden käytöllä on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia väestön terveyteen ja sitä kautta koko talouteen.
Toinen kannatettava säästö koskee Kela-korvauksia. Kela-korvauksilla korvataan yksityisten lääkäripalveluiden kustannuksia terveydenhuollon asiakkaille. Hallitus oli päättänyt korottaa valtion Kela-korvausten rahoitusta 335 miljoonalla eurolla tällä vaalikaudella. Budjettiriihessä hallitus laski kyseistä rahoituserää 31 miljoonalla eurolla, mikä säästää kaikkien julkisyhteisöjen menoja 60 miljoonaa euroa.
Kela-korvauskorotusten leikkaaminen on järkevää, sillä niillä ei ole tutkitusti ollut myönteisiä vaikutuksia yksityisten terveyspalveluiden saatavuuteen. Korotukset eivät ole lisänneet yksityisten lääkäripalveluiden käyttöä, ja ne kohdentuvat pääosin suurituloisille, joilla on jo varaa maksaa yksityisistä lääkäripalveluista.
Julkisen talouden sopeuttamiseksi olisi ollut muitakin keinoja
Budjettiriihessä päätettiin siis noin miljardin euron sopeutustoimenpiteistä, joista merkittävä osa vaikuttaa heikentävästi Suomen talouden kehitykseen. Tehokkain keino säästää miljardi euroa olisi ollut perua hallituksen suurituloisille kohdistamat veronkevennykset.
Ennen budjettiriihtä SOSTE listasi myös muita verovaihtoehtoja, joilla valtion tuloja olisi voinut lisätä noin miljardilla eurolla. Tavoitteeseen olisi päästy terveellisiä elintapoja edistävällä veromuutoksella tai valmisteverojen indeksoinnilla ja listaamattomien yhtiöiden verottamisella.