Kotkalainen KOSKENRINNE kehittyy ja kehittää


Etusivu / Artikkelit / Kotkalainen KOSKENRINNE kehittyy ja kehittää

Sirpa Kotola, toiminnanjohtaja, Koskenrinne


 

Kotkalainen Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry täyttää kesäkuussa 75 vuotta. Yhdistys perustettiin Kotkan vanhainkodin kannatusyhdistyksenä vuonna 1945, hetimiten sotavuosien jälkeen ”Hyvillä ajatuksillasi, hyvillä sanoillasi ja hyvillä teoillasi” huolehtimaan, että vanhuksilla on hyvät asunto-olot ja hyvä elämä.

Sittemmin vettä on virrannut viereisessä Langinkoskessa ja paljon on tapahtunut niin toimintaympäristössä kuin omassa toiminnassa. Olemassaolon perusta on kuitenkin säilynyt: toimimme edelleen yhdistyspohjalla, voittoa tavoittelemattomana ja voittoa jakamattomana. Koskenrinteen perustehtävänä on vanhusten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä heidän elin- ja asunto-olojen parantaminen. Tämä on kirjattu strategiaamme ja tulee suoraan säännöistämme. Perustehtävä on jo aikanaan kirjattu riittävän moneen kivijalkaan, jotta tulevaisuuteen voi muutoksissakin luottaa.

Kehittäminen – toiminta ja palvelutuotanto

Kehittämistyö on kaikissa ikääntyneiden palveluita tuottavissa toimipaikoissa viime vuosina kulkenut paljolti valtakunnallisen sote-keskustelun ja Kotkassa Kymsoten, Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän talutusnuorassa.  Talutusnuorassa on niin hyviä kuin haasteellisiakin puolia. Hyviin voi varmaan lukea toimintojen yhtenäistymisen: voimme paremmin luottaa siihen, että minun asioitani käsitellään samoin periaattein kuin naapurikunnassa asuvan pikkuserkkuni asioita, olemme tasa-arvoisempia. Tavoitteeksi asetetut laatu- ja kustannusnäkökulmat ovat myös ehdottomasti myönteisiä asioita.

Hyvää voi nähdä myös avoimuuden lisääntymisessä ja aktiivisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Jos hakemalla hakee hyviä puolia, voi asioiden vatvominenkin olla hyvästä, koska muutama virheinvestointi saattaa jäädä tekemättä.

Toisaalta, poliittinen peli tuo joskus ikäviäkin piirteitä valtakunnalliseen kehittämistyöhön ja jatkuva uuden opettelu tuntuu hetkittäin haasteelliselta. Kun tähän lisää viimeaikaisen keskustelun vanhustenhuollosta ja rajalliset resurssit, niin kehittäminen ja kehittyminen ovat ”must,” sitkeyttä unohtamatta.

Kaupunki hyvä kumppani

Kotkan kaupungin vanhustenhuolto, nyttemmin Kymsoten ikääntyneiden palvelut, on ollut hyvä yhteistyökumppani Koskenrinteelle. Näkisin, että asia on myös toisinpäin. Koskenrinteellä syntyneitä ideoita ja aihioita on voitu viedä kokeiluasteelle Kotkan alueella ja toisaalta kaupungilta tai kuntayhtymältä tulleiden ajatusten ja tarpeiden pohjalta on ryhdytty muokkaamaan omia toimintoja tai pilotoimaan uusia toimintamalleja. Moni kokeilu elää ja kehittyy edelleen. Nykyinen tavallisen palveluasumisen palveluseteli otettiin käyttöön Kotkassa jo vuonna 2005 RAY-rahoitteisen projektin pohjalta. Palveluseteli, sen palvelukuvaus ja hinnoittelu, on kehittynyt huimasti ja tukee nyt vahvasti omatoimisuutta ja kotona asumista, vaikkakin palvelutaloyhteisössä.

Toinen kotkalaisen vanhustenhuollon edellä kävijyyttä puoltava toimintamalli on ollut, että palveluntuottajille on annettu käyttöoikeus terveydenhuollon kirjausohjelmiin yhteisissä asiakkuuksissa jo kauan sitten. Näin on voitu parantaa tiedonkulkua merkittävästi. Toiveena on lähitulevaisuudessa, että ohjelmistojen rajapinnat tai palveluväylät kehittyisivät siten, että liittyminen ja tarvittavan tiedonsiirron määrittely yksinkertaistuisivat ja tietojen hallinnasta ja tietosuojasta syntyisi aidosti kansalaisia palveleva kokonaisuus – nyt tuntuu, että asioista tehdään hetkittäin liian vaikeita.

Kolmas erinomaisen hyvä asia on ollut se, että Kotkan kaupunki ja Kymsote ovat tarjonneet alueelliset hoiva- ja hoitotyöhön liittyvät koulutukset aina myös yksityisille palveluntuottajille veloituksetta. Näin on voitu varmistaa, että osaaminen vahvistuu kaikissa toimipaikoissa samalla tavalla ja että palvelun järjestäjä voi luottaa uusien toimintamallien juurtumiseen.

Edellinen kuvaa palvelutuotannon kehittämistä ja kehittymistä yhdessä palvelun järjestäjän eli kunnan/kuntayhtymän kanssa. Tavoitteena on palvelurakenteiden toimivuus asiakasnäkökulmasta. Jos mietitään kehittämistyötä sinällään sekä oman työn osalta, on se kaikessa yksinkertaisuudessaan ideasta tai tarpeesta syntynyttä asioiden ja tekemisen parantamista ja kokeilua. Näin itse asian ymmärrän. Esimieheni aiemmassa työpaikassani sanoikin, että laiskuus on hyve. Laiskuus – hyve? Kyllä ja nimenomaan silloin, kun etsitään uusia tapoja tehdä asioita helpommin, järkevämmin, työturvallisemmin ja tehokkaammin, eikä vain ähkien tuttua vanhaa turhan vaikeaa tapaa toistamalla.

Toimivan kuntayhteistyön rinnalla Kotkassa on aina käyty myös avointa keskustelua muiden alueen palveluntuottajien kanssa. Yhteisiä hankkeitakin on ollut, mm. Osallistumisen hurmaa 2012-2014, kehittämässä arjen kulttuuria palvelutaloyhteisöissä. Lisäksi valtakunnallinen yhteistyö ja osaamisen hakeminen muualta on tuonut viisautta ja auttanut välttämäänkin muutaman turhan virheen.  Koskenrinne oli perustamassa Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto Vallia vuonna 1958 ja olemme myös aktiivinen Vanhustyön keskusliiton, VKTL:n jäsen. RAY, nykyisin STEA, kuuluu kaikkien yhdistyspohjaisten vanhuspalveluita tuottavien toimijoiden elämään. RAY:n tuella on rakennettu aika monta rakennusta, hankittu mittava määrä kalusteita ja sprinklattu sekä erityisesti kehitetty toimintoja. RAY/STEA -rahoitus on mahdollistanut monta suurtakin asiaa yhdistyksille, jotka yleensä toimivat varsin maltillisilla rahavaroilla.

Kotona täälläkin -hanke

Uusin, vuoden 2020 alkupuolella käynnistynyt kehittämishanke on Kotona täälläkin, joka on suunnattu 55+ ikäisille maahanmuuttajille. Pari vuotta toimineen ikääntyvien maahanmuuttajien kerhotoiminnan pohjalta laadittiin, omasta mielestämmekin erinomainen hakemus STEA:lle, jonka STEA hyväksyi ja avustusesitys 3-vuotiselle hankkeelle saatiin joulukuun 2019 alusta. Yhteistyökumppaneita Kotkan kaupungin lisäksi on Kotka-Kymin seurakunta, Monikulttuurikeskus Mylly ja alueen korttelikodit. Varsinainen etsivä työ saatiin käyntiin heti rahoituspäätöksen varmistuttua, koska kerhotoiminnassa oli syntynyt jo runsaasti tietoa ja ymmärrystä ja rekrytointi voitiin tehdä nopeasti.

Kolmas sektori yhdisti voimansa

Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry:n ja Maria-kodin kannatusyhdistys ry:n jäsenistöt käsittelivät syyskokouksissaan marraskuun 2019 lopulla toimijoiden yhdistymistä. Molemmat olivat jo pitkään tehneet yhteistyötä työryhmissä ja hankkeissa Kotkan alueella. Vanhusalan poikkeuksellisen suuret muutosvoimat kypsyttivät yhdistymisajatuksen niin, että yhdistyminen tuli ajankohtaiseksi ja mahdolliseksi. Se toteutui vuoden vaihteessa liiketoimintasiirrolla, jossa Maria-koti myi palveluliiketoimintansa Koskenrinteelle.

Yhdistymisessä toteutui monta myönteistä seikkaa: saatoimme edistää 3. sektorin yhtenäistä kehittämistä ja palvelutuotantoa, syntyi myös mittakaavaetua ja yhteistyökumppanuus Kymsoten kanssa vahvistui. Asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta muutoksen näkyvyys on pyritty minimoimaan, sen sijaan korostamme jatkuvuutta, laatua ja paikallisuutta.

Koskenrinne viettää 75-vuotisjuhliaan. Olemme ylpeitä pitkästä historiastamme ja siitä, että vuosien mittaan olemme aina kyenneet elämään ajassa ja rakentamaan omaa tekemistämme sellaiseksi, että se vastaa kulloistakin tarvetta.

Voimme reilusti todeta, että Koskenrinteen asumis- ja hyvinvointipalvelut ovat Etelä-Kymenlaaksossa paikallisia ja kaikkien yhteiseksi hyväksi.

Sirpa Kotola

Siirryin 10 v sitten yritysmaailmasta Kymen Puhelin Oy:n talousjohtajan paikalta Koskenrinteen palvelukseen ja opetellut vanhusalaa siitä lähtien, Valli ry:n hallituksen jäsen kolmatta kautta, urheilumaailmassa toiminut myös oto:na paikallisen uimaseuran toiminnanjohtajana.


©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, kesäkuu 2020
Tämä artikkeli on osa SOSTEn artikkelisarjaa Järjestöjen palvelutuotanto.