Kuinka paljon Orpon hallitus sopeuttaa julkista taloutta?

Julkisen velkaantumisen hillitseminen muodostui keskeiseksi kysymykseksi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Ensin valtiovarainministeriö (VM) ilmoitti joulukuussa 2022, että kahden seuraavan hallituksen pitäisi sopeuttaa julkista taloutta yhteensä yhdeksän miljardin euron edestä. Sitten VM julkaisi maaliskuussa 2023 meno- ja rakennekartoituksen, jossa esiteltiin vaihtoehtoisia säästökohteita. Muutamaa viikkoa myöhemmin ilmestynyt Ylen kysely kertoi, että suomalaiset olivat alkaneet pelätä julkista velkaantumista yhtä paljon kuin ilmastonmuutosta. Kun hallitusneuvottelut oli saatu päätökseen, pääministeri Petteri Orpon hallitus ilmoitti sopeuttavansa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla kuluvan vaalikauden aikana. 

Hallituksen sopeutussuunnitelmat ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi. Käyn viimeisimpien tietojen pohjalta läpi, kuinka paljon Orpon hallitus lopulta sopeuttaa julkista taloutta. Lauri Finér perkasi asiaa vastaavaan tapaan toukokuussa 2024. 

Hallituksen bruttomääräinen sopeutustavoite on peräti tuplaantunut viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä luku sisältää vain julkista taloutta vahvistavat toimet. Sen sijaan nettomääräinen sopeutus, joka huomioi myös hallituksen julkista taloutta heikentävät toimet, näyttää jäävän vuoden 2027 tasolla alle kolmannekseen bruttomääräisestä tavoitteesta. 

Hallituksen bruttomääräinen sopeutustavoite on tuplaantunut 

Hallitusohjelmassa kaikkiin julkisyhteisöihin kohdennettujen sopeutustoimien suuruus on 4,2 miljardia euroa vuoden 2027 tasolla. Lisäksi rakenteellisten toimien työllisyysvaikutuksen oletetaan olevan 100 000 lisätyöllistä, josta pitäisi syntyä 1,9 miljardin euron säästö. Näin ollen hallitusohjelmaan kirjattu bruttosopeutus on yhteensä noin 6 miljardia euroa. 

Vuoden 2024 kehysriihessä hallitus päätti kiristää verotusta 1,4 miljardilla eurolla ja leikata julkisia menoja 1,6 miljardilla eurolla. Päätökset nostivat bruttomääräisen sopeutustavoitteen 9 miljardiin euroon. 

Vuoden 2024 budjettiriihessä ei päätetty uusista sopeutustoimista, mutta vuoden 2025 puoliväliriihessä hallitus kevensi verotusta ja teki muita kompensoivia toimia. Valtiovarainministeriön muistion mukaan uusia julkista taloutta vahvistavia toimia tehtiin puoliväliriihessä 0,9 miljardin euron edestä, mikä kasvatti hallituksen bruttomääräisen sopeutustavoitteen noin 10 miljardiin euroon vuoden 2027 tasolla. 

Puoliväliriihessä hallitus päätti myös lisätä Valtion eläkerahaston (VER) vuosittaista tuloutusta 66 miljoonalla eurolla ja ottaa VERistä kertaluonteisesti miljardi euroa vuonna 2027. Kun VERin tuloutus huomioidaan, puoliväliriiheen mennessä hallitus oli päättänyt yhteensä 11 miljardin euron bruttosopeutuksesta. On kuitenkin tulkinnanvaraista, missä määrin VERin kertaluonteista tuloutusta voi pitää aitona sopeutuksena, sillä se ei vaikuta julkisyhteisöjen rahoitusasemaan enää vuodesta 2028 alkaen. 

• Lue lisää: Hallituksen kasvuriihi kuivui kokoon – päätöksillä suurimmat vaikutukset tulonjakoon 

Vuoden 2025 budjettiriihessä hallitus päätti jälleen uusista sopeutustoimista. Pakettiin sisältyy menoleikkauksia ja veronkorotuksia, jotka summautuvat noin miljardiin euroon vuoden 2027 tasolla. Viimeisin sopeutuspaketti nostaa hallituksen bruttosopeutuksen noin 12 miljardiin euroon – tai 11 miljardiin euroon ilman VERin tuloutusta. 

• Lue lisää: Budjettiriihessä tehtiin joitain hyviä ja useita huonoja päätöksiä 

Toisaalta on myös niin, että valtaosa vuoden 2025 budjettiriihen sopeutuspaketista ei ole täysimääräistä sopeutusta. Hallitus on esimerkiksi esittänyt, että tuetun asumisrakentamisen korkotukilainavaltuuksien leikkaaminen 365 miljoonalla eurolla sopeuttaa julkista taloutta täysimääräisesti 365 miljoonalla eurolla. Tosiasiallisesti korkotukilainavaltuuksien leikkaaminen säästää valtion menoja nykyisellä korkotasolla vain noin prosentin lainakantaan kohdistuvasta leikkauksesta eli alle 4 miljoonaa euroa. 

Todenmukaisempi arvio syksyn budjettiriihen sopeutuspaketin ”aidosta” suuruudesta on noin 465 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla. Kun summasta poistetaan VERin ja Metsähallituksen tuloutukset, bruttosopeutus on 345 miljoonaa euroa. Pienempiäkin arvioita on tosin esitetty. 

Orpon hallituksen bruttomääräiset sopeutuspäätökset on kirjattu taulukkoon 1. Kaikki päätökset mukaan lukien hallituksen sopeutuspaketti on 11,4–11,9 miljardia euroa vuonna 2027. Kun VERin ja Metsähallituksen tuloutukset sekä laskennalliset työllisyysvaikutukset jätetään huomiotta, bruttosopeutus on noin 8,3–8,8 miljardia euroa. 

Nettomääräinen sopeutus jää huomattavasti pienemmäksi 

Orpon hallituksen sopeutuksen nettomääräiset vaikutukset julkisyhteisöjen rahoitustasapainoon ovat kuitenkin huomattavasti vähäisempiä. Tähän on useita syitä. 

Arvio 100 000 henkilön työllisyysvaikutuksesta on epärealistinen. Todellinen työllisyys on heikentynyt hallituskaudella eli laskennalliset työllisyysvaikutukset eivät ehdi realisoitua vuoteen 2027 mennessä. Toiseksi valtiovarainministeriön työllisyysvaikutusarviot eivät koske todellista työllisyyttä vaan rakenteellista työllisyyttä. Rakenteelliset työllisyysvaikutukset muuntuvat todellisiksi työllisyysvaikutuksiksi vasta, kun Suomen talous saavuttaa täystyöllisyyden tason – tämä tuskin toteutuu pitkään aikaan. Kolmanneksi valtiovarainministeriön laatimat työllisyysvaikutusarviot paisuttelevat laskennallisia työllisyysvaikutuksia: realistisempi rakenteellinen työllisyysvaikutusarvio on 13 000 lisätyöllistä. 

• Lue lisää: Otto Kyyrönen & Ralf Sund, Paras arvaus? Selvitys valtiovarainministeriön työllisyysvaikutusarvioista ja niiden asemasta päätöksenteossa (Kalevi Sorsa -säätiö) 

Orpon hallitus on myös lisännyt julkisia menoja ja keventänyt verotusta. Esimerkkeinä voidaan mainita hallituksen investointiohjelma, joka lisää julkisia menoja 0,7 miljardilla eurolla vuonna 2027, ja vuoden 2025 puoliväliriihessä tehdyt veronkevennykset, jotka vähentävät verotuloja yhteensä 2,3 miljardilla eurolla. 

Valtiovarainministeriö arvioi hallituksen tuloja ja menoja koskevien päätösten nettovaikutuksia niin kutsutuissa julkisen talouden suunnitelmissa. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2024–2027 (2023) on huomioitu hallitusohjelmaan kirjattujen sopeutuspäätösten vaikutukset. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2025–2028 (2024) on otettu huomioon myös vuoden 2024 kehysriihen päätökset. Tuoreimpaan julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2026–2029 (2025) sisältyy vuoden 2025 puoliväliriihen päätökset mutta ei viimeisimmän budjettiriihen päätöksiä. Työllisyysvaikutuksia ei ole huomioitu julkisen talouden suunnitelmissa. 

Kuvio 1 esittää julkisen talouden suunnitelmista löytyviä arvioita Orpon hallituksen nettomääräisestä sopeutuksesta (vuoden 2027 tasolla). Tummansininen palkki kuvaa tuloja ja menoja koskevien päätösten vaikutusta kaikkien julkisyhteisöjen yhteenlaskettuun rahoitusasemaan. Kuvio havainnollistaa, miten valtiovarainministeriön arvio hallituksen nettosopeutuksesta on kehittynyt kuluvalla hallituskaudella. 

Viimeisimmän arvion mukaan, joka ei siis vielä sisällä vuoden 2025 budjettiriihen päätöksiä, hallitus sopeuttaa julkista taloutta nettomääräisesti 2,6 miljardilla eurolla vuonna 2027. VERin tuloutuksella ei pitäisi olla vaikutusta tähän yhteenlaskettuun lukuun, sillä kyseessä on tulonsiirto sosiaaliturvarahastoilta valtiolle – eli yhdeltä julkisyhteisöltä toiselle. 

Kuten yllä kävi ilmi, hallitus päätti vuoden 2025 budjettiriihessä miljardin euron lisäsopeutuksesta. Tästä summasta vain 345 miljoonaa euroa on niin sanotusti ”aitoa” bruttosäästöä. Toisaalta hallitus päätti myös lisätä menoja työllisyystoimien muodossa. Karkea arvio on, että päätösten ”aito” nettosäästö on noin 300 miljoonaa vuoden 2027 tasolla. Kun luku lisätään viimeisimmästä julkisen talouden suunnitelmasta löytyvään arvioon, hallituksen nettosopeutuksen määräksi saadaan noin 2,9 miljardia euroa vuonna 2027. 

On myös muistettava, että työllisyysrahasto päätti korottaa työttömyysvakuutusmaksuja 0,6 prosenttiyksiköllä pitkittyneen matalasuhdanteen vuoksi. Maksujen korottaminen lisää sosiaaliturvarahastojen nettovarallisuutta 750 miljoonalla eurolla, mikä tasapainottaa julkisyhteisöjen yhteenlaskettua rahoitusasemaa. 

Kun myös työttömyysvakuutusmaksujen korottaminen huomioidaan, Orpon hallituksen nettosopeutuksen määrä on 3,7 miljardia euroa vuoden 2027 tasolla. Hallituksen brutto- ja nettosopeutukset on esitetty taulukossa 2. 

Sopeutustoimet ovat heikentäneet taloutta – vaihtoehtoja löytyy 

Vaikka Orpon hallituksen nettosopeutus on jäämässä alle kolmasosaan sen bruttomääräisestä sopeutustavoitteesta, hallitus muuttaa radikaalisti julkisten menojen ja tulojen rakennetta Suomessa. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on arvioinut, että vuosina 2024–2025 tehtävät sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät pienituloisuutta 110 000 henkilöllä, joista 27 000 on lapsia. Vuonna 2026 hallitus tekee myös uusia leikkauksia työttömyysetuuksiin ja toimeentulotukeen. 

Kuviossa 2 on esitetty puolestaan VM:n tuore arvio, jonka mukaan vuoden 2026 veromuutokset lisäävät eniten suurituloisimman kymmenyksen käytettävissä olevia tuloja ja supistavat pienituloisimman kymmenyksen tuloja. Suurituloisten tulojen kasvattaminen pienituloisten tulojen kustannuksella heikentää kotimaista kysyntää. Tämä johtuu siitä, että pienituloiset kuluttavat – ja suurituloiset vastaavasti säästävät – suuremman osan tuloistaan. 

Pienituloisten toimeentulon heikentämisen kysyntävaikutus näkyy jo Suomen taloudessa. Vastoin EU-maiden yleistä talouskehitystä Suomen taantuma on jatkunut vuoden 2022 lopusta lähtien. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä BKT:n volyymi supistui 0,4 prosenttia – yksityinen kulutus laski peräti 1,3 prosenttia eli heikko kulutuskysyntä jarruttaa kasvua nyt eniten. Heikko kysyntä on syventänyt taantumaa, minkä vuoksi työttömyysasteen trendiluku nousi 10,0 prosenttiin ensimmäistä kertaa työvoimatutkimuksen vuonna 2009 alkaneen trendisarjan historiassa. 

Alkaa olla selvää, että Orpon hallituksen sopeutustoimet on kohdennettu ja ajoitettu huonosti. Kestävämpi keino luoda säästöjä olisi vahvistaa verotuksen progressiivisuutta. 

Kokonaisverotus ei ole aidosti progressiivista Suomessa, sillä veroaste laskee tulojakauman yläpäässä. Tämä johtuu siitä, että suurituloiset saavat pääosin pääomatuloja, joita verotetaan kevyemmin kuin suuria ansiotuloja. Hallituksen päätökset ALVin korottamisesta ja suurituloisten verotuksen keventämisestä heikentävät suomalaisen verojärjestelmän progressiivisuutta entisestään. 

Mikäli hallitus kiristäisi listaamattomien yhtiöiden osinkoverosta sekä korottaisi Suomen yhteisöverokannan Norjan ja Tanskan tasolle (22 %), verotulot kasvaisivat vuonna 2027 noin 2,2 miljardilla eurolla nykyuraan verrattuna. Tällöin voitaisiin myös perua suojaosien poistamisen kaltaisia kysyntää ja kasvua heikentäviä leikkauksia. 

Lisäksi hallituksen kannattaisi kehittää verojärjestelmää terveysperusteisempaan suuntaan. Valmisteverojen indeksointi ja laaja-alaisen terveysveron käyttöönotto lisäisivät verotuloja yhteensä noin 1,0–1,3 miljardilla eurolla. 

• Lue lisää: Talouskasvua voidaan vauhdittaa ilman leikkauksia