SOSTEn tavoitteita hallituskaudelle 2023-2027
Kuntoutus on keskeinen keino varjella ihmisten työ- ja toimintakykyä. Kuntoutuksen kustannukset ovat vain murto-osa menetetyn työpanoksen ja nuorten syrjäytymisen sekä hoidon ja hoivan tarpeen lisääntymisen aiheuttamista miljardiluokan kustannuksista. Kuntoutus on investointi ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskunnan elinvoimaan.
Kuntoutus on laaja palvelukokonaisuus, joka pitää sisällään niin ihmisen fyysisen toimintakyvyn, työntekoon liittyvien valmiuksien kuin sosiaalisen pärjäämisen kohentamista. Kuntoutus rakentuu jokaisen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti omanlaiseksi kuntoutuspoluksi.
Kuntoutusta on kehitetty viime vuosina suunnitelmallisesti. Kuntoutuskomitean vuonna 2017 antamat suositukset loivat pohjan laajamittaiselle kuntoutuksen uudistamiselle, jota toteutettiin vuosina 2020-2022 kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön marraskuussa 2022 julkaisema seurantaraportti suosittaa kuntoutuksen kehittämisen jatkamista ja uuden toimintasuunnitelman laatimista hallituskaudelle 2023-2027.
Kuntoutuksen suunnitelmallisen kehittämisen lisäksi SOSTE pitää tärkeänä kuntoutukseen pääsyn parantamista sekä eheitä hoito- ja kuntoutuspolkuja, joihin nivotaan järjestöjen tarjoama kuntoutumisen tuki.
Taustaa
Nuorten työ- ja opiskelukykyä uhkaavat mielenterveyden ongelmat, joista kärsii jopa neljännes nuorista. Mielenterveyden ongelmien vuoksi pitkällä sairauslomalla oli vuonna 2021 yli 61 000 ja työkyvyttömyyseläkkeellä lähes 11 000 alle 45-vuotiasta henkilöä. Varttuneemmilla työikäisillä suurin työkyvyn uhka on tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat, joiden vuoksi pitkällä sairauslomalla oli lähes 58 000 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeellä lähes 30 000 henkilöä.
THL ennustaa, että vakavista fyysisen toimintakyvyn haitoista kärsivien suomalaisten määrä tuplaantuu lähivuosikymmeninä. Tällä hetkellä Suomessa 39 000 yli 75-vuotiasta tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa. Kuntoutuksella on mahdollisuus vähentää hoitoa tarvitsevien määrää arviolta kymmenellä tuhannella henkilöllä. Kustannussäästö olisi puoli miljardia euroa ja henkilöstön tarve vähenisi 7 000 henkilöllä. Jos kuntoutusta ei lisätä, ympärivuorokautista hoitoa tarvitsee lähitulevaisuudessa 60 000 henkilöä. Tämä tarkoittaa kustannusten kasvua yli 1,2 miljardilla eurolla ja henkilöstötarpeen kasvua yli 15 000 työntekijällä.
Mitä pitäisi tehdä?
1. Kuntoutukseen pääsyn parantaminen:
- Vaikuttava kuntoutus alkaa ajoissa. Liittämällä hoitotakuuseen kuntoutukseen pääsyn määräajat voidaan edesauttaa oikea-aikaisen kuntoutuksen toteutumista ihmisten erilaisissa kuntoutustarpeissa. Määräaika luo raamit sille, missä ajassa tulee päästä kuntoutustarpeen arviointiin ja sen mukaiseen kuntoutukseen.
- Fyysisen toimintakyvyn haasteissa, kuten tuki- ja liikuntaelinvaivoissa, kuntoutukseen pääsyä voidaan helpottaa lisäämällä fysioterapian suoravastaanottotoimintaa. Siinä fysioterapeutti tekee arvion ja suunnitelman kuntoutuksesta. Suoravastaanotto säästää aikaa ja kustannuksia, koska se ei vaadi fysioterapian tarpeessa olevalta ensin käyntiä lääkärin vastaanotolla.
- Mielenterveyden haasteissa tulee toteuttaa terapiatakuun sisältämät toimenpiteet, joilla voidaan nykyistä paremmin tarjota ihmisille nopeaa psykososiaalista tukea. Riittävän ajoissa annetut lyhyet psykososiaaliset hoidot ovat tutkitusti vaikuttava hoitomuoto ja niitä tarjoamalla voidaan vähentää pidemmän ja raskaamman kuntoutuspsykoterapian tarvetta.
- Kuntoutuksen tarve ei katso ikää. Erityisesti yli 65-vuotiaiden kuntoutustarpeeseen on vastattava hyvinvointialueilla nykyistä paremmin. Tällä hetkellä Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen 65-vuoden yläikäraja tiputtaa osan työelämässä olevista käytännössä kuntoutuksen ulkopuolelle. Monikanavarahoituksen uudistamisessa on ehdotettu yhtenä mahdollisena toimenpiteenä kuntoutuksen järjestämisvastuun siirtoa Kelalta hyvinvointialueille. Onnistuessaan tämä voisi vähentää katkoksia kuntoutuksessa. Uudistuksessa on edettävä vaiheittain. On selvitettävä muun muassa, onko hyvinvointialueilla riittävät edellytykset selvitä järjestämisvastuun siirrosta ja jos on, niin millä aikataululla.
2. Eheiden hoito- ja kuntoutuspolkujen varmistaminen:
- Ihmisen hoito- ja kuntoutuspalvelut tulee kytkeä tarvetta vastaavalla tavalla suunnitelmallisesti yhteen, jotta vältetään turhat ja haitalliset katkokset siirryttäessä palvelusta toiseen.
- Järjestöjen rooli tulee tunnistaa osana palvelujen kokonaisuutta ja ihmiset tulee ohjata järjestöjen tarjoaman avun ja tuen piiriin. Järjestötieto tulee sisällyttää osaksi hyvinvointialueiden tiedolla johtamista ja sote-palveluja.
- Terveyttä edistävä toiminta, kuten liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen tai osallisuuden tunteen lisääminen, tulee turvata ihmisten arjessa. Tämä tukee kuntoutumista ja usein ehkäisee tai lykkää tulevien hoito- ja kuntoutuspalvelujen tarvetta.
3. Kuntoutuksen kehittämisen jatkaminen:
- Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmalle tulee laatia seuraavan hallituskauden 2023-2027 mittainen jatkokausi.
- Erilaisten kehittämistoimien jatkuminen ja siirtyminen osaksi käytännön työtä on varmistettava varaamalla toimille riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit.
Lue lisää: Kuntoutus