Kuukauden kysymys: ”Lobbarirekisteri” tulee käyttöön vuoden 2024 alussa, mitä se tarkoittaa?

Kuvituskuvassa muun muassa puheenjohtajan nuija, avoin läppäri ja tekstinä SOSTElakineuvonta.

Etusivu / Artikkelit / Kuukauden kysymys: ”Lobbarirekisteri” tulee käyttöön vuoden 2024 alussa, mitä se tarkoittaa?

Eduskunnan ja ministeriöiden valmisteluun ja päätöksentekoon kohdistuvan vaikuttamisen läpinäkyvyyden edistämiseksi perustettava avoimuusrekisteri ja sitä koskeva avoimuusrekisterilaki hyväksyttiin eduskunnassa 24.2.2023. Käytössä rekisterin pitäisi olla ensi vuoden alusta lähtien. 

Valtiontalouden tarkastusvirasto toimii avoimuusrekisterin rekisterinpitäjänä. Rekisterin on tarkoitus olla valmis vuoden 2023 loppuun mennessä.  

Myös järjestöt ilmoitusvelvollisia  

Laissa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta jokaisen oikeushenkilön ja yksityisen elinkeinonharjoittajan, joka harjoittaa eduskuntaan tai ministeriöihin kohdistuvaa vaikuttamistoimintaa tai elinkeinotoimintana harjoitettua vaikuttamistoiminnan neuvontaa, on tehtävä avoimuusrekisteriin rekisteröinti-ilmoitus. Näin myös esimerkiksi vaikuttamistoimintaa tekevät SOSTE ja sen jäsenjärjestöt kuuluvat pääsääntöisesti ilmoitusvelvollisten piiriin.  

Vaikuttamistoiminta ja sen kohteet  

Lain tarkoittamalla vaikuttamistoiminnalla tarkoitetaan organisaation omaa yhteydenpitoa, jolla pyritään vaikuttamaan asian valmisteluun ja päätöksentekoon. Vaikuttamistoiminnan neuvonta puolestaan on elinkeinona harjoitettua toimintaa, jossa vaikuttamistoimintaa harjoitetaan asiakkaan puolesta tai tälle annetaan tukea vaikuttamistoiminnassa. 

Lain piiriin kuuluu yksittäisiin kansanedustajiin tai ministeriöihin kohdistuvan vaikuttamistoiminnan lisäksi eduskunta-avustajiin, eduskunnan kansliaan ja eduskuntaryhmien henkilökuntaan kohdistuva vaikuttaminen. Myös ministereiden erityisavustajiin, ministerin toimikaudeksi nimettyihin valtiosihteereihin, ministeriöiden henkilökuntaan tai niiden asettamiin selvityshenkilöihin kohdistuva lobbaus kuuluu ilmoitusvelvollisuuden piiriin.  

Poikkeukset ilmoitusvelvollisuudesta 

Mikäli organisaation edellä mainittuihin tahoihin kohdistama vaikuttamistoiminta jää hyvin vähäiseksi, avoimuusrekisteriin ilmoittautuminen ei ole pakollista. Tällainen vähäiseksi vaikuttamistoiminnaksi on laissa määritelty yhteydenpito, joka sisältää yhteensä enintään viisi yksittäistä yhteydenottoa yhteen tai useampaan vaikuttamistoiminnan kohteeseen kalenterivuoden aikana.  

Ilmoitettavaksi vaikuttamistoiminnaksi ei katsota tavanomaista asiointia viranomaisessa, esimerkiksi STEA:ssa. Viranomaisen asettamiin tai lakisääteisiin työryhmiin, neuvottelukuntiin tai vastaaviin julkista tehtävää varten asetettuihin monijäsenisiin toimielimiin sekä eduskunnan tai ministeriöiden järjestämiin kuulemisiin osallistuminen ei myöskään ole avoimuusrekisteriin ilmoitettava asia. Samoin vaikuttamisviestit, joita esitetään esimerkiksi julkisissa esiintymisissä joukkoviestinnässä tai erilaisissa uutis-, asiakas- tai jäsenkirjeissä on jätetty avoimuusrekisterilain soveltamisalan ulkopuolelle. 

Ilmoitusprosessi, rekisteröinti-ilmoitukset tehtävä viimeistään 31.3.2024 

Organisaation, joka ennen 1. päivää huhtikuuta 2024 harjoittaa avoimuusrekisterilain tarkoittamaa vaikuttamistoimintaa tai sen neuvontaa, on tehtävä rekisteröinti-ilmoitus avoimuusrekisteriin viimeistään 31.3.2024. 

Rekisteriin merkitään perustiedot vaikuttamistoimintaa harjoittavista tahoista, esimerkiksi toiminimi, yhteystiedot, kuvaus päätoimialasta ja yleiskuvaus toiminnasta. Rekisteriin merkitään myös yhteisön jäsenyydet muissa vaikuttamistoimintaa harjoittavissa yhdistyksissä, vaikuttamistoiminnan kohteet, yhteydenpidon aiheet ja pääasialliset yhteydenpitotavat. Lisäksi rekisteriin tulevat tiedot yhteisön edellisen kalenterivuoden aikana vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärästä, näiden vaikuttamistoimintaan käyttämistä henkilötyövuosista, ostopalveluina hankitun vaikuttamistoiminnan neuvonnan euromääräisistä kustannuksista sekä vaikuttamistoimintaan liittyvistä markkinointi- ja edustamiskuluista.  

Rekisteritietoja päivitetään toimintailmoitusten perusteella. Jokainen rekisteriin merkitty organisaatio on velvollinen tekemään kaksi kertaa vuodessa toimintailmoituksen avoimuusrekisteriin. Toimintailmoitus sisältää yksilöidyt tiedot organisaation vaikuttamistoiminnan aiheista, kohteista ja yhteydenpitotavoista aiemmalta kuuden kuukauden ajanjaksolta. 

Rekisteri rakenteilla, SOSTE seuraa  

Koska avoimuusrekisteri on vasta rakenteilla ja se tulee käyttöön ensi vuoden aikana, vielä ei ole tarkempaa tietoa esimerkiksi siitä, millaisilla lomakkeilla rekisteröinti- ja toimintailmoitukset tehdään ja millaista tarkkuutta ja täsmällisyyttä edellytetään esimerkiksi ilmoitettavan yhteydenpidon sisältöä koskevilta tiedoilta. 

Avoimuusrekisterin tiedot tulevat julkaistavaksi avoimessa tietoverkossa osoitteessa avoimuusrekisteri.fi. Oikeusministeriö myös julkaisi avoimuusrekisterilakia koskevan oppaan 3.4.2023. Oikeusministeriö ja avoimuusrekisterin rekisterinpitäjä VTV tulevat myös järjestämään aiheeseen liittyvää ohjeistusta ja tilaisuuksia ennen rekisterin käyttöönottoa.   

Me SOSTEssa seuraamme avoimuusrekisterin valmistumista ja käyttöönottoa. Tulemme käsittelemään aihetta SOSTEn loppuvuoden ajan tilaisuuksissa sekä tiedotamme ja opastamme jäseniämme tarvittaessa lain vaatimusten täyttämiseen liittyvissä kysymyksissä. 


SOSTEn lakimiehet vastaavat verkkosivujen Kuukauden kysymys -palstalla kerran kuukaudessa ajankohtaisiin järjestökentän kysymyksiin.