Eduskunnan tarkastusvaliokunta on teettänyt tutkimuksen aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuudesta. Arvioitavina palveluina olivat työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella, oppisopimuskoulutus, palkkatuki kunnalle, palkkatuki yksityiselle sektorille, starttiraha, kuntouttava työtoiminta, työelämävalmennus ja työkokeilu. Tutkimuksessa suositellaan, että palveluiden järjestäjien tulisi tarkastella palveluiden sisältöä ja toteutustapaa kriittisesti silloin, kun niillä ei ole havaittu positiivista kustannusvaikuttavuutta.
SOSTE oli valiokunnan kuultavana to 24.11.2022
Parhaiten heikossa asemassa olevien työllistymistä edistävät palvelut
SOSTE korosti lausunnossaan, että heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työllistymisen lähtökohtana tulee olla yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen. Työttömillä on lukuisia eritasoisia tarpeita, jotka voivat liittyä niin voimavaroihin, osaamiseen kuin työmarkkinoilla toimimiseen. Tarpeet ovat moninaisia ja usein yksilöllä on useampia tarpeita yhtä aikaa. Nämä tarpeet eivät useinkaan tule huomioitua riittävän kattavasti palvelujärjestelmässä. Silloin myöskään ihmisten työllistymisen edellytykset eivät välttämättä parane.
Vaikeasti työllistyvien palvelutarve on suurempi kuin työttömillä yleensä. Heidän tukemisensa edellyttääkin monialaisia palveluita ja usein laajaa ammattitaitoa vaativaa palveluohjausta. Kokonaisvaltainen ja yksilöllinen palvelutarvearviointi on olennaista.
Välineinä aktiivisen työvoimapolitiikan palvelut toimivat parhaiten silloin, kun niitä tarjotaan yksilölle heidän tarpeensa huomioiden ja niihin vastaten. Tästä syystä palveluita ei voi arvottaa keskenään. Oikea palvelu, oikeaan aikaan jää kuitenkin usein saamatta.
Järjestöille kohdennetun palkkatuen vaikutukset
SOSTE painotti lausunnossaan, että palkkatukityöllistyminen yrityksiin on eri asia kuin palkkatukityöllistyminen järjestöihin. Järjestöihin palkkatuella työllistyy pääosin pitkään yli kaksi vuotta työttöminä olleita, kun taas yrityksiin alle 12 kuukautta työttömänä olleita. On selvää, että kohderyhmän erilaisuus ei voi olla vaikuttamatta palkkatuen vaikuttavuuteen.
Vaikuttavuustutkimuksissa selvitetään yleensä vain työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Kohderyhmän erilaisuus huomioiden järjestöille kohdennetun palkkatuen vaikuttavuutta ei tulisi mitata vain siirtymillä kohti avoimia työmarkkinoita. Monille järjestötyöpaikka on ensimmäinen askel kohti paluuta työelämään. Vaikuttavuusselvitykset eivät ota huomioon tukijakson jälkeisiä siirtymisiä esim. koulutukseen tai kuntoutukseen. Vaikuttavuusarvioinneissa ei myöskään huomioida työllistämisen sosiaalisia tai yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Palveluiden ns. pehmeät vaikutukset
Kuten valiokunnan tilaamassa tutkimuksessa todetaan aktiivisen työvoimapolitiikan palveluilla voi olla myös muita kuin työllisyys- tai tulovaikutuksia, joita ei seurata systemaattisesti. Palveluiden avulla voidaan tukea henkilöiden hyvinvointia, edistää kuntoutumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Parantunut hyvinvointi vähentää tarvetta julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
SOSTE korosti, että vaikeasti työllistyvien kohdalla palveluiden tavoitteet tulee ymmärtää oikein. Avoimille työmarkkinoille työllistyminen ei ole koskaan heidän kohdallaan ainoa tavoite. Tärkeitä tavoitteita ovat työ- ja toimintakyvyn kohentuminen sekä osaamisen vahvistuminen. Lisäksi palveluiden tulee vahvistaa osallisuutta, elämänhallintaa sekä motivaatiota. Näiden myötä myös vaikeasti työllistyvien hyvinvointi lisääntyy, vaikka työllistymistä avoimille työmarkkinoille ei välittömästi tapahtuisikaan.
SOSTE yhtyy tutkimuksen tekijöiden suositukseen siitä, että jatkossa tulisi panostaa pehmeiden vaikutusten mittaamisen kehittämiseen osana palveluita. Palvelujen vaikuttavuuden mittaamista ja arviointia tulee kehittää siten, että palveluiden ja asiakasryhmien erilaiset tavoitteet ja tarpeet tulevat arvioinnissa huomioitua. Myös palveluiden laatua tulee seurata.
Hyvinvointitalouden näkökulmasta aktiivisen työvoimapolitiikan palvelut tulisi nähdä hyvinvointi-investointeina työnhakijan polulla kohti avoimia työmarkkinoita, vaikka niiden kustannusvaikuttuvuus olisikin pieni.