Skip to content

Miksi perusturvaa tarvitaan?

Perusturva
EriarvoisuusPerusturvaToimeentulo

SOSTE julkaisi alkuvuodesta 2018 perusturvan roolia ja oikeutusta pohtivan raportin. Raportissa panaudutaan perusturvaan yhteiskuntafilosofisesta ja erityisesti normatiivisesta näkökulmasta. Mitä perusturva on ja mikä merkitys sillä on yhteiskunnassa? Millainen perusturva olisi moraalisesti oikeutettu? Mitä syitä on ylipäätään turvata ihmisten viimesijainen ja riittävä toimeentulo?

Perusturvaa koskevassa keskustelussa sen taustalla vaikuttavat arvovalinnat unohtuvat usein: se, miksi perusturva on tarpeellista ja perusteltua. Debatissa keskitytään liiaksi joko teknisiin yksityiskohtiin, pohtimaan etuuksien lyhyen aikavälin taloudellisia kustannuksia tai pelkästään kannustinvaikutuksiin. Perusturvaa ja sen uudistamista koskevaan keskusteluun tarvitaan filosofista jäsentämistä. Sen kautta on helpompi ymmärtää, miksi ja millä tavoin perusturva on välttämätön osa oikeudenmukaista ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa.

Perusturva on ihmisoikeus ja kuuluu kaikille

Perusturva voidaan ymmärtää universaalina ihmisoikeutena. Tällöin ajatellaan, että perusturva ja sen tietty minimitaso tulee taata pelkästään ihmisyyden nojalla. Tämän luonnonoikeusajattelusta nousevan näkökulman mukaan sen tehtävänä on taata kaikille ihmisille oikeus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään.

Vahvaa oikeudenmukaisuus- ja yhdenvertaisuusnäkökulmaa on Suomessa pyritty sisällyttämään myös niin sanottuihin TSS-oikeuksiin (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet), jotka on kirjattu perustuslakiin. Ihmisoikeusajatteluun nojautuvien perusoikeuksien päälle on siinä lisätty subjektiivisia ja sosiaalisia oikeuksia. Tämä osoittaa, että ihmisoikeusnäkökulmaa perusturvaan voidaan laajentaa eikä siitä muodostu yhteiskunnallista kehitystä rajoittavaa periaatetta.

Perusturva on normaalitilanne, jonka päälle inhimillinen toiminta rakentuu

Usein perusturvaa lähestytään julkisessa keskustelussa uudelleenjaon näkökulmasta. Ajatellaan, että yhteiskunnassa normaalitilanne on ”ensijaon” tilanne eli palkkatulojen ja pääomatulojen syntymisen hetki. Verotuksen ja etuuksien maksun varaan rakentuva perusturva nähdään normaalitilanteen rikkomisena ja niin sanotusta ”alkutilasta” poistumisena.

Tämä näkökulma on kuitenkin mahdollista ja jopa perusteltua haastaa. Voidaan nimittäin ajatella, että elämisen perusedellytysten turvaaminen kuuluu yhteiskunnan perustehtäviin aivan samalla tavalla kuin esimerkiksi omistusoikeuksien turvaaminen. Jos elämän perusedellytysten turvaaminen otetaan yhteiskunnallisen toiminnan lähtökohdaksi, silloin perusturvan takaamisen jälkeinen tilanne on todellinen ”alkutila”, josta laajempia yhteiskuntapoliittisia tavoitteita vasta lähdetään asettamaan.

Perusturva edistää toimintakykyä ja ihmisen mahdollisuuksia riittävään hyvinvointiin

Mitä sitten ovat ne elämisen perusedellytykset, jotka perusturvan tulee turvata? Toimintakykyteorioiden näkökulmasta vaatimukset perusturvalle kasvavat verrattuna siihen, että perusturvaa pidettäisiin vain aivan viimesijaisten elämän edellytysten takaajana.

Perusajatus on se, että sosiaalisissa ja poliittisissa yhteisöissä toimiminen, ja siten tyydyttävä ja omanarvontuntoinen elämä, vaatii lähes aina enemmän resursseja kuin mitä elämän ylläpitäminen vaatii. Kun ihmisten halutaan olevan aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita, jotka omaehtoisesti pyrkivät kohentamaan asemaansa, heille tulee myös taata edellytykset toimia tällä tavalla. Toimeentuloturvan osana perusturvaa tulisikin ajatella toimintakyvyn edistäjänä ja riittävien hyvinvoinnin mahdollisuuksien takaajana.

Perusturvan on tuettava ihmisten tunnustetuksi tulemista

Perusturva yhteiskunnallisena instituutiona liittyy välttämättä myös ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja yksilöiden sulautumiseen osaksi yhteisöä. Koska ihmiset ovat sosiaalisia olentoja, he tarvitsevat myös sosiaalisia hyviä – mahdollisuuden itsekunnioitukseen, kokemuksen täysivaltaisuudesta sekä toimintakykyisyydestä yhteiskunnassa. Tästä syystä perusturvan on tuotettava ihmisille myös tunnustusta.

Tunnustussuhdeteorioiden mukaan tunnustus on erittäin tärkeä tekijä ihmisten psykologisessa ja sosiaalisessa kehityksessä. Se liittyy oleellisesti myös toimintakykyyn: jos ihminen kokee jäävänsä yhteisössä ilman tunnustusta, myös hänen edellytyksensä toimia yhteisössä ja vaikuttaa omaan elämänpiiriinsä heikkenee. Ihmisten hyvinvoinnin keskiöön nostavassa yhteiskunnassa pitäisikin pyrkiä mahdollistamaan tunnustuksen saaminen ja antaminen mahdollisimman pitkälle.

Keskeiseksi kysymykseksi perusturvan osalta nousee se, kokevatko sen varassa olevat ihmiset saavansa sen myötä positiivista tunnustusta vai synnyttääkö perusturva olemassa olevassa muodossaan (byrokratia, taso, moralisointi) peräti häpeän ja leimaavuuden kokemuksia. Perusturvan on tuettava ihmisten tunnustetuksi tulemista eikä perusturvaan saa sisältyä mekanismeja, jotka koetaan epäinhimillisiksi, nöyryyttäviksi tai leimaaviksi.


Miksi perusturvaa tarvitaan?

SOSTE 3/2017
Teppo Eskelinen ja Joonas Pennanen

Miksi perusturvaa tarvitaan? on filosofinen jäsennys perusturvan roolista ja oikeutuksesta. Raportissa paneudutaan perusturvaan yhteiskuntafilosofisesta ja erityisesti normatiivisesta näkökulmasta. Mitä perusturva on ja mikä merkitys sillä on yhteiskunnassa? Millainen perusturva olisi moraalisesti oikeutettu? Mitä syitä on ylipäätään turvata ihmisten viimesijainen ja riittävä toimeentulo?

Lue raportti pdf-tiedostona (pdf, 1 Mt)
Lue raportti ISSUU-palvelussa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

8.2.2019 11:48

Ensimmäiset tutkimustulokset perustulokokeilusta kannustavat kehittämään joustavaa perusturvaa

Suomessa toteutettiin perustulokokeilu vuosina 2017–2018. Ensimmäiset, alustavat arviointitutkimuksen tulokset julkaistiin tänään. Alustavat tutkimustulokset antavat lisää perusteita nostaa SOSTEn ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen joustavan perusturvan periaatteet perusturvan kehittämisen ohjenuoraksi. Perustulokokeilun ensimmäisenä vuonna perustulon saaminen näytti vaikuttavan positiivisesti ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Sen sijaan työllisyysvaikutuksia puoleen tai toiseen ei havaittu. Kelan tutkimusryhmä muistuttaa, että pitkälle meneviä johtopäätöksiä […]

Uutinen

5.2.2019 11:42

Sosiaalibarometri 2019 -kyselyt liikkeellä

Samaan aikaan, kun eduskunnassa väännetään sote-uudistuksen lakipaketeista, arvioivat uudistusta sote-johtajat ja sosiaalityöntekijät ympäri maan. Sosiaalibarometri 2019 -kyselyssä punnitaan myös seuraavaa isoa uudistusta, toimeentuloturvaa, perusturvan ja toimeentulotuen näkökulmasta. Mitä mieltä vastaajat ovat etuuksien korottamisesta? Tulisiko etuuksissa käytettäviä käsitteitä, kuten ikärajat ja tulot, yhdenmukaistaa? Näitä teemoja arvioivat myös barometrin muut vastaajat: TE-toimistojen ja Kelan toimistojen esimiehet sekä […]

Uutinen

30.1.2019 12:39

Framtidens grundskydd är smidigt och tror på människan

Grundskyddet är i behov av renovering men inte någons liv får bli värre av att reformerna brådskande framskrider. Vi kan t.ex. lära oss det av sotereformen att moderniseringen av komplexa system måste stegvis framskrida. Men revideringen ska avancera målmedvetet och vara baserad på en långsiktig vision. Detta arbete hinner inte i mål under en regeringsperiod, […]

Eriarvoisuus

Uutinen

12.6.2018 08:45 / Eriarvoisuus

Sosiaalibarometri 2018: Sipilän hallitus on epäonnistunut eriarvoisuuden vähentämisessä

Sosiaalibarometrin vastaajista valtaosa (55–79 prosenttia) katsoo, että Sipilän hallitus on epäonnistunut eriarvoisuuden vähentämisessä. Vastaajat arvioivat, että eriarvoisuus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosiaalibarometri selvittää kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden sekä Kelan johtajien näkemyksiä eriarvoisuudesta ja toimeentuloturvajärjestelmän kehittämisestä. Sosiaalityöntekijöiden avovastausten mukaan eriarvoisuuden kasvu johtuu työttömyydestä ja palveluiden […]