4. Rakennetaan kasvua investoimalla kaikkien työllisyyteen
Pitkään jatkunut työllisyyden kasvu on hidastumassa ja ensimmäistä kertaa vuosiin työttömien työnhakijoiden määrä on alkanut joillain alueilla kasvaa.
Laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olleiden yhteismäärä oli 2019 lokakuun lopussa 348 800.
SOSTEn suositukset työllistymisen edistämiseksi
1. Työvoimapalveluita ja palkkatukea on kehitettävä huomioimaan nykyistä paremmin yksilölliset tarpeet.
2. Järjestöjen roolia työllistäjinä ja työllistymisen tukijoina on vahvistettava.
3. Osatyökykyisten, vammaisten ja muiden vaikeasti työllistyvien työllistymistä edistäviä toimia on määrätietoisesti jatkettava.
4. Työllisyyden edistämisen lähtökohdaksi on otettava kokonaisvaltainen lähestyminen.
SOSTEn tavoitteet työllisyyteen
Työllisyyden nykytila ja kehittämiskohteet
Työllisyys Tämä artikkeli on osa SOSTEn kärkitavoiteesta työllisyys. Linjattu 9.12.2019 Pitkään jatkunut työllisyyden kasvu on hidastumassa ja ensimmäistä kertaa vuosiin työttömien työnhakijoiden määrä on alkanut joillain alueilla kasvaa. Laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olleiden yhteismäärä oli lokakuun lopussa 348 800. Rakennetyöttömiä (pitkäaikaistyöttömät ja pitkäaikaistyöttömyyteen rinnastettavia) on edelleen noin 140 000. Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten työttömien […]
SOSTEn suositukset työllistymisen edistämiseksi
Työllisyys Tämä artikkeli on osa SOSTEn kärkitavoiteesta työllisyys. Linjattu 9.12.2019 Työvoimapalveluita ja palkkatukea on kehitettävä huomioimaan nykyistä paremmin yksilölliset tarpeet. Työvoimapalveluita on kehittävä joustavammiksi sekä mahdollistamaan yksilölliset, tarvelähtöiset, palvelupolut. Työvoimapalveluiden henkilöstön osaamista ja kykyä tunnistaa yksilölliset tarpeet on kehitettävä. Työvoimapalveluiden henkilöstöresursseja on lisättävä henkilökohtaisen kohtaamisen mahdollistamiseksi. Työkykykoordinaattoreiden määrää on lisättävä ja harkittava erityistyövoimaneuvojien palauttamista TE-toimistoihin. Sosiaalityön […]
Ajankohtaista työllisyydestä
SOSTEpodcast: Budjettiriihen merkittävimmät päätökset
Kansalaisyhteiskunta Velkaantuuko Suomi liikaa? Ovatko työllisyystoimet riittäviä? Miltä näyttää järjestörahoituksen tulevaisuus? SOSTE podcastissa keskustelussa hallituksen budjettiriihen merkittävimmät päätökset. Kirsi Marttisen johdolla keskustelemassa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas sekä erityisasiantuntija Aleksi Kalenius. Kuuntele podcast alta. Podcastin tekstivastine löytyy vastaavasti podcast-upotuksen alta. Tutustu myös muihin SOSTEn podcasteihin. Podcastin tekstivastine #SOSTEpodcast Kirsi Marttinen: SOSTE podcast keskustelee ajankohtaisista asioista ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. […]
SOSTE: Rahoitusratkaisu sumensi sote-järjestöjen tulevaisuutta, työllisyyden hoidossa merkittäviä linjauksia, terveysverossa ei vieläkään edistytty
Kansalaisyhteiskunta Oli tärkeää, että ensi vuotta uhannut järjestötoiminnan avustamisen merkittävä alasajo ei toteutunut, vaan työ ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi voi jatkua. Hallituksen budjettiriihen viestinnästä on kuitenkin saattanut syntyä käsitys, että hallitus kompensoi sote-järjestöille Veikkauksen tuoton aleneman budjettivaroin. Näin ei kuitenkaan ole. Sote-järjestöjen osalta kyse ei ole kompensaatiosta, koska tuottojen alenema paikataan valtaosin rahapelifuusion yhteydessä säästyneillä […]
Hallituksen panostettava työllisyyteen, toimintakyvyn vahvistamiseen, järjestöjen rahoitukseen ja otettava käyttöön terveysvero
Avustusjärjestelmä Ensi vuoden talousarviossa on panostettava työllisyyteen, ihmisten toimintakyvyn vahvistamiseen sekä turvattava yleishyödyllisten toimijoiden rahoitus. Kansanterveyttä ja -taloutta voi puolestaan vahvistaa terveysperusteisella valmisteverolla. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry korostaa, että budjettiriihessä on löydettävä kestävä ratkaisu yleishyödyllisten toimijoiden rahoitusongelmaan, joka on seurausta Veikkauksen alenevista tuotoista. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä (13.8.) sosiaali- ja terveysjärjestöiltä aiotaan vuonna 2021 leikata peräti […]
Talouspolitiikka koronan jälkeen: opettaako historia?
Hyvinvointitalous Suomen talouden tulevaisuus on edelleen melkoisen epävarmuuden verhoama. Koronapandemian eteneminen meillä ja maailmalla ei ole ohi, ja uusi tautiaalto voi katkaista talouden lupaavasti alkaneen toipumisen. Kun talouden kehitystä on nyt poikkeuksellisen vaikea ennustaa, voi olla hyödyllistä vilkuilla tulevaisuuteen historian peilistä. Niinpä arvioin tässä kirjoituksessa meneillään olevaa kriisiä taloushistorian näkökulmasta ja pohdin sen valossa talouspolitiikkamme haasteita. […]
Pandemia paljasti valtioiden erilaisuuden
Hyvinvointitalous COVID-19 on paljastanut isoja asioita länsimaisista yhteiskunnista. Valtiot voivat olla kriisitilanteessa paljon voimakkaampia ja päättäväisempiä toimijoita kuin meillä on ollut tapana ajatella. Jo vuosia on puhuttu siitä, miten valtiot ovat menettäneet kykyään päättää omista asioistaan, mutta yhtäkkiä maailma toimikin toisin. Valtiot kontrolloivat tiukasti rajat ylittävää henkilöliikennettä ja kielsivät massatapahtumat, monet rajoittivat ihmisten välisiä kohtaamisia ylipäänsä. […]
Corona caused decline in services for difficult-to-employ jobseekers
Sosiaalibaro According to the Social Barometer 2020 results, it was most difficult for the long-term unemployed, persons with partial work ability and elderly unemployed jobseekers to access the TE Office service they needed during the corona epidemic. The survey found that 47 per cent of TE Office management believed that the services needs of the long-term […]