Skip to content

Ensimmäiset tutkimustulokset perustulokokeilusta kannustavat kehittämään joustavaa perusturvaa

8.2.2019 11.48

Toimeentulo
perustuloPerusturvaToimeentulo

Suomessa toteutettiin perustulokokeilu vuosina 2017–2018. Ensimmäiset, alustavat arviointitutkimuksen tulokset julkaistiin tänään. Alustavat tutkimustulokset antavat lisää perusteita nostaa SOSTEn ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen joustavan perusturvan periaatteet perusturvan kehittämisen ohjenuoraksi.

Perustulokokeilun ensimmäisenä vuonna perustulon saaminen näytti vaikuttavan positiivisesti ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Sen sijaan työllisyysvaikutuksia puoleen tai toiseen ei havaittu. Kelan tutkimusryhmä muistuttaa, että pitkälle meneviä johtopäätöksiä kokeilusta ei vielä näiden tutkimustulosten perusteella ole syytä tehdä.

Perustulo tukee toimintakykyä

SOSTE sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt julkaisivat tammikuussa joustavan perusturvan periaatteet. Joustavan perusturvan keskeinen tavoite on ihmisten toimintakyvyn vahvistaminen, jota myös perustulo näyttää edistävän. Perustuloa saaneilla ihmisillä on vähemmän terveyshuolia, stressiä ja keskittymisvaikeuksia. Perustulon saaminen näyttää vahvistavan luottamusta omaan tulevaisuuteen ja yhteiskuntaan. Nämä havainnot viittaavat vahvistuneeseen toimintakykyyn.

”Perustulokokeilun alustavat tulokset antavat lisää perusteita ajatella, että etuuksien saajan näkökulmasta selkeä, ymmärrettävä ja ennakoitava perusturvajärjestelmä tukee toimintakykyä. Byrokratiaa ja velvoitteita tulee pyrkiä vähentämään, ei lisäämään, kun perusturvaa kehitetään” toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.

Luottamus toimeentuloon helpottaa elämän suunnittelua

Luottamus siihen, että etuus on kuukausittain tiettynä päivänä tilillä helpottaa oman elämän suunnittelua. Saman tasoisen etuudenkin koetaan tällöin riittävän paremmin. Kun huoli toimeentulosta helpottaa, ihmisillä vapautuu energiaa muuhun toimintaan ja omaehtoiseen aktiivisuuteen, mikä edelleen vaikuttaa myönteisesti toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin.

SOSTE sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt eivät yllättyneet siitä, ettei perustulokokeilu näyttänyt vaikuttavan työllisyyteen ensimmäisenä kokeiluvuonna. On oletettavaa, että perusturvan tekeminen joustavammaksi vaikuttaa työllistymiseen hitaammin kuin esimerkiksi koettuun terveyteen ja hyvinvointiin. Pidemmällä aikavälillä toimintakyvyn vahvistuminen kuitenkin todennäköisesti edistää myös työllistymistä. Perustulon saaminen paransi nopeasti ihmisten luottamusta omiin työllistymismahdollisuuksiinsa. Siksi kokeilun toisen vuoden tulokset ovat työllisyysvaikutusten näkökulmasta kiinnostavampia.

Vaikka perustulokokeilussa on monia rajoitteita, jotka vaikeuttavat myös tutkimustulosten tulkintaa, voidaan kokeilua silti pitää tervetulleena. Sen pohjalta on entistä helpompi tehdä perusturvan kehittämistä koskevia valintoja. Kokeilun tuloksia julkaistaan hiljalleen vuosien 2019–2021 aikana ja myös nämä tulokset tulee huomioida, kun perusturvaa uudistetaan.

Tutkimusraportti valtioneuvoston verkkosivuilla. Perustulokokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä henkilöä sai perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tulostaan tai esimerkiksi siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Osallistujat valittiin Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea marraskuussa 2016 saaneista 25–58-vuotiaista henkilöistä.

Lisätietoja

Anna Järvinen, erityisasiantintija

Jussi Ahokas, pääekonimisti

Anne Perälahti, erityisasiantuntija

Muut teeman artikkelit

Uutinen

5.2.2019 11:42

Sosiaalibarometri 2019 -kyselyt liikkeellä

Samaan aikaan, kun eduskunnassa väännetään sote-uudistuksen lakipaketeista, arvioivat uudistusta sote-johtajat ja sosiaalityöntekijät ympäri maan. Sosiaalibarometri 2019 -kyselyssä punnitaan myös seuraavaa isoa uudistusta, toimeentuloturvaa, perusturvan ja toimeentulotuen näkökulmasta. Mitä mieltä vastaajat ovat etuuksien korottamisesta? Tulisiko etuuksissa käytettäviä käsitteitä, kuten ikärajat ja tulot, yhdenmukaistaa? Näitä teemoja arvioivat myös barometrin muut vastaajat: TE-toimistojen ja Kelan toimistojen esimiehet sekä […]

Uutinen

30.1.2019 12:39

Framtidens grundskydd är smidigt och tror på människan

Grundskyddet är i behov av renovering men inte någons liv får bli värre av att reformerna brådskande framskrider. Vi kan t.ex. lära oss det av sotereformen att moderniseringen av komplexa system måste stegvis framskrida. Men revideringen ska avancera målmedvetet och vara baserad på en långsiktig vision. Detta arbete hinner inte i mål under en regeringsperiod, […]

Artikkeli

Joustava perusturva – selkokielinen tiivistelmä

Riittävä perusturva tekee yhteiskunnasta turvallisen Perusturva tarkoittaa kaikkein pienimpiä sosiaalitukia. Perusturvaan kuuluvat esimerkiksi seuraavat tuet: työmarkkinatuki peruspäiväraha asumistuki toimeentulotuki vammaistuki Perusturvaa maksaa Suomen valtio. Perusturvan tarkoitus on, että kaikki ihmiset voisivat elää hyvää ja arvokasta elämää eri elämäntilanteissa. Yhteiskunnan tehtävä on suojella jäseniään ja huolehtia heistä. Perusturvan tarkoitus on taata, että ihmiset selviävät myös, jos […]