Hyvinvointitalous on noussut viime vuosina tärkeäksi yhteiskunnalliseksi teemaksi. Kansalaisyhteiskunnasta Suomessa ja maailmalla leviämään lähtenyt hyvinvointitalousajattelu on saanut osakseen kiinnostusta myös julkisessa hallinnossa sekä politiikassa viime vuosina. Hyvinvointitalouden mennyttä kehitystä, tämänhetkistä tilaa ja tulevaisuuden näkymiä tarkastellaan SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n tuoreessa julkaisussa.
”2010-luvun aikana hyvinvointitalous on saanut jalansijaa monilla yhteiskunnan alueilla niin meillä kuin muuallakin”, toteaa julkaisun toimittanut SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas. ”Kansalaisyhteiskunnan rooli hyvinvointitalouden rakentamisessa ja hyvinvointitalousajattelun levittämisessä on ollut keskeinen. Ja sitä se on myös tulevaisuudessa”, Ahokas arvioi.
Monia näkökulmia hyvinvointitalouteen
Artikkelikirjassa hyvinvointitaloutta hyvin tuntevat asiantuntijat tarkastelevat sitä eri näkökulmista seitsemässätoista artikkelista. Artikkelit on jaettu viiteen eri teemaan.
”Asiantuntijat perkaavat hyvinvointitalouden läpikotaisin lähtemällä liikkeelle sen alkutaipaleesta Suomessa ja Euroopassa päätyen yksittäisiin hyvinvointitaloudellisiin kysymyksiin, kuten hyvinvointi-investointeihin ja vaikuttavuuteen. Välissä pohditaan sitä, miten hyvinvointitalous tänä päivänä ilmentyy eri osissa yhteiskuntaa ja miten se kytkeytyy muihin tärkeisiin yhteiskunnallisiin teemoihin”, Ahokas avaa kirjan sisältöä.
Kaikki kirjoittajat ovat seuranneet läheltä hyvinvointitalouden etenemistä viime vuosina, esimerkiksi yhtenä kärkiteeman Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019 tai yleisempänä yhteiskuntapoliittisena ideana.
”Oli upeaa saada tällainen joukko mukaan pohtimaan hyvinvointitalouden tilaa ja tulevaisuutta”, Ahokas kiittelee. ”Kirjoittajien erilaiset taustat ja laaja asiantuntemus kuvaavat osaltaan hyvinvointitalousajattelun leviämistä yhteiskunnassamme”.
Hyvinvointitaloudessa eteenpäin
Hyvinvointitalous voidaan määritellä yhteiskunnan alueeksi, jossa toimitaan ensisijaisesti hyvinvointilähtöisesti. Toisin sanoen tuotetaan ja jaetaan hyvinvointia sekä investoidaan hyvinvointiin. Toisaalta hyvinvointitalouden voi nähdä myös visiona tulevaisuuden talous- ja yhteiskuntamallista.
”Esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta on lähtökohtaisesti hyvinvointitaloudellista. Yleensä lähtökohtana on jokin tietty havaittu hyvinvointivaje jollakin tietyllä ihmisryhmällä, jota toiminnalla pyritään sitten kattamaan. Laajemmin ajateltuna hyvinvointitalouden vahvistaminen on sitä, että hyvinvoinnin tuottamisen edellytyksiä parannetaan erilaisin investoinnein, jotta yksilöiden hyvinvointitarpeisiin pystyään siten laajemmin vastaamaan”, Ahokas summaa.
Julkaisun artikkelit tuovat esiin hyvinvointitalousajattelun menestyksen viime vuosina – se on ollut oikeanlaista vallitsevissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Sen ympärille on myös muodostunut rakentavaa yhteistyötä, kriittistä ajattelua ja visioita kestävästä tulevaisuuden yhteiskunnasta. Hyvinvointitalous ei kuitenkaan ole vielä valmis.
”Hyvinvointitaloustyön vahvuuksia pitää vahvistaa edelleen ja tiettyihin heikkouksiin pitää tarttua määrätietoisesti. Lisää sektorirajat ylittävää yhteistyötä, hyvinvointitalouden konkretisointia, vuoropuhelua sekä toimenpiteitä, jotka aidosti rakentavat sekä laajentavat hyvinvointitaloutta. Siinä resepti tuleville vuosille”, päättää Ahokas.
SOSTE on julkaissut Hyvinvointitaloudessa eteenpäin -artikkelikirjan, jonka on toimittanut SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas. Teos pureutuu hyvinvointitalouden ja hyvinvointitalousajattelun viime vuosien kehitykseen, nykytilaan ja tulevaisuuden haasteisiin. Julkaisu kuuluu SOSTEn julkaisusarjaan, joka kokoaa yhteen näkökulmia hyvinvoinnista, terveydestä, sosiaaliturvasta, järjestötyöstä ja kansalaisyhteiskunnasta.
Lisätietoja antaa SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas.