Suomen historian ensimmäiset aluevaltuutetut aloittavat tänään työnsä. Aluevaltuustot saavat ensimmäisten asioiden joukossa valmisteltavakseen muun muassa hyvinvointialueensa hallintosäännön ja alueen toimintaa linjaavia asiakirjoja, kuten hyvinvointialuestrategian.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen viesti uusille aluevaltuutetuille on selvä: hyvinvointialueita ja järjestöjä yhdistää sama tavoite – alueen ihmisten hyvinvointi. Siksi järjestöjen osaaminen ja asiantuntemus kannattaa ottaa käyttöön niin hyvinvointialueen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa kuin hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden edistämisessäkin.
Järjestöt ovat usein se taho, joka välittää heikoimmassa asemassa olevien ja paljon palveluita tarvitsevien ihmisten ääntä eteenpäin. Järjestöillä on siten merkittävä tehtävä myös hyvinvointialueen asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisessa.
Mitä yhteistyö tarkoittaa käytännössä?
- Uusien aluevaltuutettujen kannattaa aluksi varmistaa, että järjestöjen avustuksista vastaava taho on määritelty hyvinvointialueen hallintosäännössä. Vain järjestöjen toimintaedellytyksistä huolehtimalla järjestöt pystyvät auttamaan hyvinvointialueita niiden tärkeissä tehtävissä.
- Järjestöjen toiminta tulee saada osaksi hyvinvointialuestrategiaa. Hyvinvointialuestrategiassa on linjattava, miten järjestöjen tarjoama tuki, neuvonta ja ohjaus sekä ehkäisevä toiminta nivotaan osaksi alueen toimintaa ja palvelukokonaisuuksia.
- Järjestöjen ja alueiden yhteistyölle on luotava toimivat rakenteet, jotka on määriteltävä hallintosäännössä ja joiden täytyy näkyä hyvinvointialuestrategiassa.
Valtuutettu, tee valtuustoaloite!
Varmistetaan järjestöjen toimintaedellytykset sote-uudistuksen toimeenpanovaiheessa.
SOSTE kannustaa aluevaltuutettuja laatimaan yhdessä alueensa kuntien kanssa toimintaperiaatteet järjestöjen tukemisesta, joilla turvataan järjestöjen toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa. SOSTEn laatimassa valtuustoaloitepohjassa esitetään myös, että hyvinvointialue määrittelee hallintosäännössään vastuutahot, joille kuuluu alueella järjestöjen tukeminen. Tekstipohjan valtuustoaloitteelle löydät täältä, myös ruotsiksi.
Lisätietoja: yhteiskuntasuhdepäällikkö Ulla Kiuru ja erityisasiantuntija Miia Nahkuri.
VALTUUSTOALOITE:
Valtuustoaloite järjestöjen toimintaedellytyksien varmistamiseksi hyvinvointialueella
Järjestöissä tehdään korvaamatonta työtä, joka tukee hyvinvointialueita saavuttamaan sote-uudistukselle asetetut tavoitteet. Järjestöjen toiminnan avulla edistetään ja vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Järjestöjen toiminta täydentää julkisia palveluita ja voi olla esimerkiksi osa palveluketjua tai -kokonaisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä koskevan lain mukaan hyvinvointialueen on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä ja jossa sillä on ensisijainen vastuu siltä osin, kuin tämä tehtävä kytkeytyy hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin. Sen on myös edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Järjestöjen toiminnan tukeminen on jatkossa sekä hyvinvointialueiden että kuntien vastuulla. On tärkeää, että toimintatavoista sovitaan yhdessä alueen kuntien kanssa niin, etteivät järjestöjen toimintamahdollisuudet vaarannu muutosvaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tilojen luovuttamista järjestöjen käyttöön, järjestöavustuksien takaamista sekä kuntien ja hyvinvointialueiden vastuista sopimista.
Esitän/Esitämme, että vuoden 2022 aikana XXX hyvinvointialueella
- luodaan ja sovitaan yhdessä alueen kuntien kanssa toimintaperiaatteet järjestöjen tukemisesta, joiden avulla turvataan järjestöjen toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa.
- määritellään/päätetään vastuutaho, jolle jatkossa kuuluu järjestöjen tukeminen hyvinvointialueella.
Valtuutetun nimi, päivämäärä ja paikkakunta
FULLMÄKTIGEINITIATIV:
Fullmäktigemotion för att säkerställa organisationernas verksamhetsförutsättningar i välfärdsområdet
Organisationerna gör ett ovärderligt arbete som stöder välfärdsområdena i att nå de mål som satts upp för social- och hälsovårdsreformen. Med hjälp av organisationernas verksamhet främjas och stärks invånarnas välfärd, hälsa och trygghet. Organisationernas verksamhet kompletterar offentliga tjänster och kan till exempel ingå i servicekedjan eller -helheten. Enligt lagen om ordnandet av social- och hälsovården ska välfärdsområdet främja invånarnas välfärd och hälsa och ha huvudansvaret i den mån denna uppgift är kopplad till andra lagstadgade uppgifter inom välfärdsområdet. Den måste också främja verksamhetsförutsättningarna och påverkansmöjligheterna hos organisationer som jobbar för främjandet av välfärd och hälsa, i just dessa uppdrag.
I framtiden kommer stödet till organisationers verksamhet att vara både på välfärdsområdenas och kommunernas ansvar. Det är viktigt att förfarandena avtalas tillsammans med välfärdsområdets kommuner, så att organisationernas verksamhetsmöjligheter inte äventyras under förändringsfasen. I praktiken innebär det bland annat att man låter organisationer använda utrymmen, garanterar organisationsunderstöd samt kommer överens om kommunernas och välfärdsområdenas ansvar.
Jag föreslår/Vi föreslår att XXX välfärdsområde under år 2022
- tillsammans med välfärdsområdets kommuner skapar och avtalar om praxis kring stöd till organisationer, för att säkerställa organisationernas verksamhetsförutsättningar även i framtiden.
- definierar/beslutar om den ansvariga part, vilken i framtiden kommer att ansvara för stöd till organisationerna inom välfärdsområdet.
Fullmäktigeledamotens namn, datum och ort