Skip to content

SOSTEn kommentit budjettiriihen tuloksiin ja suositukset vuoden 2020 talousarvioon

24.9.2019 15.54

Asiakasmaksut
Hallitusohjelma ja budjettiAsiakasmaksutHyvinvointi ja terveysHyvinvointitalousKansanterveysPerusturvaSosiaali- ja terveyspalvelutToimeentuloTyöllisyys

Finanssipolitiikka

Antti Rinteen hallitus on antamassa ensimmäisen talousarvioesityksensä tilanteessa, jossa Suomen talouden kasvun näkymät ovat selvästi heikentyneet viime vuosista. Vuonna 2018 Suomen talous kasvoi alle kahden prosentin vuosivauhtia ja kasvu hiipui jonkin verran kahdesta edellisestä vuodesta. Tästä huolimatta suhdannetilanne säilyi kohtalaisena, mikä näkyi myös suotuisana työllisyyskehityksenä. Työllisyysasteen trendi nousi loppuvuodesta yli 72 prosenttiin. Myös työttömyysaste jatkoi vuoden 2018 ajan alenemista, mutta kevään ja kesän 2019 aikana suhdanteen heikentyminen on alkanut näkyä myös työmarkkinoilla. Käytännössä työllisyys- ja työttömyystilanteessa ei ole tapahtunut parantumista alkuvuoden aikana.

Ennen kaikkea Suomen talouden haasteet juontuvat kansainvälisen suhdanteen taittumisesta. Kiinan ja kehittyvien talouksien ongelmat ovat alkaneet näkyä teollisuustuotannossa ympäri maailmaa. Keskuspankkien yritys normalisoida rahapolitiikkansa on osoittautunut vaikeaksi ja nyt niiltä odotetaan kiristämisen sijaan uusia elvytystoimia. Myös Suomen talouden kannalta keskuspankkien reaktiot heikentyvään kasvuun ovat ratkaisevia tulevina kuukausina ja vuoden 2020 aikana. Mikäli keskuspankit löytävät vielä uuden toimivan elvytysvaihteen, voivat pilvet talouden taivaalta kaikota nopeastikin. Jos taas keskuspankkien elvytysyritys jää tyhjäksi, talouskasvun heikkeneminen viime vuosista on selviö. Poliittinen epävarmuus niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin Kiinassakin tuo lisämausteensa tulevien vuosien epävarmuuteen.

Negatiivinen vaikutus kansainvälisestä taloudesta Suomen talouteen tulee todennäköisesti vienti- ja investointikysynnän kautta. Sen sijaan kotitalouksien kulutuskysynnän kasvulle on vieläkin olemassa edellytyksiä, sillä reaaliansiot ovat viimein kääntyneet kasvuun. Toisaalta myös matalien korkojen ajan jatkuminen tukee kotitalouksien kysyntää. Alentunut kuluttajien luottamus on kuitenkin saattanut alkaa jarruttaa myös kotitalouksien kulutuksen kasvua. Vienti- ja investointikysynnän kautta tuleva shokki voi heikentää myös kotitalouksien vielä kohtalaisella tasolla olevaa talousluottamusta ja sen myötä kulutuksen kasvua.

Budjettiriihessä päädyttiin esittämään valtion menoja lisättäväksi yhteensä noin 2,5 miljardilla eurolla. Näistä noin 1,1 miljardia euroa on pysyviä menonlisäyksiä ja niin sanottujen tulevaisuusinvestointien osuus on noin 1,4 miljardia euroa. Verotulot tulevat kasvamaan hallituksen esityksessä edellisestä talousarviosta noin miljardilla eurolla. Päätösperäisesti talousarvio on siis elvyttävä. Tämänhetkisillä tiedoilla arvioituna finanssipolitiikan linja vaikuttaa perustellulta. Odotuksena on, että Suomen talouden kasvu hidastuu selvästi vuoden 2019 lopulla ja vuonna 2020 talous kasvaa noin prosentin tähän vuoteen verrattuna. Mikäli kansainvälisen talouden riskit aktualisoituvat, kasvu voi jäädä vielä tätäkin heikommaksi. Näissä olosuhteissa nojaaminen elvyttävään suuntaan on finanssipoliittisesti järkevää. Finanssipolitiikkaa tulee käyttää jatkossa yhä enemmän myös rakennepolitiikan välineenä ja kiinnittää huomiota menojen ja verojen laadullisiin vaikutuksiin.

SOSTE suosittelee

  • Finanssipolitiikassa on oltava hereillä, kun kansainvälinen taloussuhdanne uhkaa heikentyä. Valtiovarainministeriön ehdotuksen mukainen hieman elvyttävä finanssipolitiikan linja on näissä olosuhteissa perusteltu.
  • Finanssipolitiikassa tulee kiinnittää huomiota myös julkisen kulutuksen ja verotuksen laadulliseen puoleen. Tavoitteena tulee olla eriarvoisuutta vähentävä, ihmisten hyvinvointia ja hyvinvoinnin edellytyksiä lisäävä sekä pitkän aikavälin kasvua tukeva meno- ja veropolitiikka.

Verotus

SOSTE kannattaa verolinjaa, jossa veropohjaa laajennetaan erilaisten haittaverojen kautta ja jolla puututaan määrätietoisesti tuloeroihin ja toimeentulo-ongelmiin. Kaikissa veropäätöksissä tulee arvioida niiden vaikutukset kansanterveyteen, pienituloisten toimeentuloon sekä laajempiin hyvinvoinnin edellytyksiin.

Hallituksen budjettiriihessä sopimat veronmuutokset tukevat pitkälti tällaista siirtymää. SOSTE pitää hyvänä, että tupakkaveroa edelleen korotetaan. Tupakkatuotteiden verottaminen on kustannustehokas toimenpide, joka ehkäisee ja vähentää tupakointia sekä siitä aiheutuvia haittoja. Kaikkia tupakka- ja nikotiinituotteita (nikotiinikorvaushoitovalmisteet pois lukien), tulisi jatkossa verottaa samantasoisesti kuin savukkeita. SOSTE huomauttaa, että veronkorotusten ja taloudellisen kannustamisen rinnalla on kehitettävä myös muita väestön tupakoinnin vähentämiseen tähtääviä toimia, kuten tupakoinnin lopettamiseen suunnattuja maksuttomia, matalankynnyksen palveluja. Mahdollisuus tupakoinnin lopettamisen tukeen, ei saa olla kiinni ihmisen taloudellisesta tilanteesta. Samanaikaisesti toteutettuina veronkorotukset ja tupakoinnin lopettamisen tukeminen ovat tehokkaita keinoja tavoitellun käyttäytymismuutoksen saavuttamiseksi.

Hallitus päätti jättää budjettiriihessä alkoholin verotuksen kiristämisen tekemättä. Koska alkoholivero kannetaan alkoholipitoisuuteen sidotulla kiinteällä euromääräisellä verolla, ansiotason, kotitalouksien ostovoiman ja hintojen nousun myötä alkoholiverotus suhteellisesti kevenee. Viime vuosina alkoholilainsäädäntöön tehtyjen muutosten myötä monien alkoholituotteiden saatavuus on parantunut. SOSTE pitää siksikin tärkeänä, että myös alkoholiveroja tarkistettaisiin jo ensi vuonna ylöspäin. SOSTE suosittelee lisäksi limuviinojen haittaveron käyttöönottoa. Tällä verolla pystyttäisiin vähentämään erityisesti nuorten alkoholin käyttöä ja varhain alkavaa humalajuomista. Vastaava vero on käytössä useissa EU-maissa.

Hallitus linjasi budjettiriihessä virvoitusjuomaveron korottamisesta. SOSTE pitää korotusta hyvänä, mutta peräänkuuluttaa kattavampaa lähestymistapaa terveyttä edistävään verotukseen. Maailman terveysjärjestö (WHO) on jo pitkään kehottanut jäsenmaitaan terveyttä edistävien verojen käyttöönottoon väestön ruokailutottumusten muuttamiseksi ja terveiden elintapojen tukemiseksi. Tiettyihin elintarvikkeiden ainesosiin (kuten lisättyyn sokeriin, suolaan ja tyydyttyneeseen rasvaan) kohdistettu verotus on kustannustehokas tapa edistää kansanterveyttä. Verotuoton kohdistaminen terveyden edistämistyöhön tehostaisi veron kansanterveyttä edistävää vaikutusta.

Terveysperustaisten verojen uudistamisen valmistelu tulee käynnistää välittömästi. Laaja-alaisempi kansanterveyttä edistävä vero tulisi ottaa käyttöön jo tämän hallituskauden aikana. Uudistuksen peruslähtökohtana tulee olla veron kohdistuminen yhtä aikaa sekä sokeriin, suolaan että tyydyttyneeseen rasvaan. Terveyden kannalta tehokkain tapa olisi verottaa tuotteissa olevien sokeri-, suola- ja rasvapitoisuuksien mukaan sen sijaan, että verotettaisiin tiettyjä erikseen valittuja ja rajattuja tuotteita. Laaja-alainen vero muuttaisi parhaassa tapauksessa sekä kuluttajien että tuottajien käyttäytymistä ja tekisi saatavilla olevista elintarvikkeista terveellisimpiä. Kansanterveyttä edistävällä verolla voitaisiin kerätä valitusta veron tasosta sekä verokannan laajuudesta riippuen keskipitkällä aikavälillä noin 500-1000 miljoonan euron lisätulot. Vaikuttavan verotason määrittäminen edellyttää sellaisen hintatason löytämistä, johon kuluttajat alkavat reagoida kulutustaan muuttamalla.

SOSTE pitää tärkeänä, että pienituloisten ja perusturvan varassa elävien toimeentuloa parannetaan. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa vuoden 2020 talousarvoksi tuloverojen kevennyksiä tehdään painottuen pieni- ja keskituloisiin (kevennetään 200 milj. eurolla) ja samalla alun perin määräaikaiseksi säädetyn solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan hallituskauden loppuun saakka. SOSTE pitää näitä valintoja hyvinä.

SOSTE suosittelee

  • Valmistellaan ja otetaan käyttöön kansanterveysperusteinen sokeri-, suola- ja rasvavero. Lisäys valtion verotuloihin keskipitkällä aikavälillä vuositasolla 500-1000 miljoonaa euroa (momentti 11.08).
  • Jatketaan säännöllisiä tupakkaveron korotuksia. Tupakka- ja nikotiinituotteiden verokannat yhdenmukaistetaan.
  • Jatketaan alkoholiveron korotuksia ja otetaan käyttöön limuviinojen haittavero, jonka tuotto kohdistetaan päihdehaittojen ehkäisyyn. Lisäys valtion verotuloihin korotusten myötä on noin 80 miljoonaa euroa (momentti 11.08.04).

Työllisyyspolitiikka

Pitkä korkeasuhdanne on alentanut pitkäaikaistyöttömyyttä. Työvoimahallinnon tilastojen mukaan vuoden 2019 aikana pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttömänä olleiden määrä on laskenut hieman yli 60 000 henkilöön, kun kaksi vuotta aikaisemmin pitkäaikaistyöttömiä oli rekisterissä kaksinkertainen määrä. Välttämättä pitkäaikaistyöttömyyden kokonaiskuva viime vuosilta ei ole näin ruusuinen, sillä pitkään (yli 300 päivää) työmarkkinatukea yhtäjaksoisesti saaneiden määrä on vastaavana aikana vähentynyt Kelan tietojen mukaan vain muutamalla tuhannella. Suunta on kuitenkin ollut tämänkin tilaston mukaan aleneva ja siten oikea vuoden 2016 lopulta asti.

Viime vuosien positiivisesta kehityksestä huolimatta pitkäaikaistyöttömiä ja pitkäaikaistyöttömyyteen rinnastettavissa tilanteissa olevia ihmisiä on edelleen yli 140 000 henkilöä. Kun mukaan lasketaan työvoiman ulkopuolella olevat ihmiset, joilla olisi halukkuutta osallistua työmarkkinoille työkyvyn ja työvoiman kysynnän sen salliessa, puhutaan pitkälle yli 200 000 henkilön työvoima- ja osaamisreservistä, jota tällä hetkellä ei onnistuta hyödyntämään. Kun Suomessa ollaan huolissaan työikäisen väestön kasvun pysähtymisestä, ovat investoinnit näiden ihmisten työllistämiseksi tärkeämpiä kuin koskaan.

Budjettiriihestä 25 kohdan työllisyyspaketti, jonka toimista osa konkretisoituu vasta myöhemmin

Palkkatukeen varataan työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2020 talousarviossa 24 miljoonaa euroa enemmän vuonna 2019. Tämä on positiivinen kirjaus, mutta olemme vielä kaukana esim. Ruotsin työllisyydenhoidon panostuksista palkkatukeen. Kolmannen sektorin 100% palkkatukikaton poistosta ei nyt julkaistuissa tiedotteissa mainita mitään, mutta olettamuksena on, että se hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti poistetaan.

Budjettiriihen esityksen mukaan palkkatukeen kytketään osaamistarpeiden tunnistaminen, osaamisen kehittäminen ja muita palveluita. Muutokset ovat hyviä, mutta niihin varattuja resursseja ei ole vielä yksilöity, eikä aikataulutus ole täysin selvä. Kolmannen sektorin palkkatukiuudistuksen olisi tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2020. Palkkatukien uudistamista, myös kolmannen sektorin palkkatuen osalta, kehitetään kolmikannassa työmarkkinajärjestöjen kanssa. SOSTE korostaa, että kolmannen sektorin palkkatuen uudistaminen tulee tehdä yhteistyössä ao. järjestöjen kanssa. Vain näin saadaan aikaan vaikuttava ja toimiva uudistus, mikä huomioi erikokoiset toimijat.

Hallitus käynnistää toimia työkyvyn tunnistamiseksi, palveluihin ohjaamisen tehostamiseksi ja työkykypalveluiden kehittämiseksi. Nämä kaikki ovat SOSTEn jo pitkään kannattamia toimenpiteitä. Työkykyohjelma vaatii kokonaisuudessaan vielä konkretisoimista. Tarpeeseen nähden budjettiin varatut resurssit ovat myös vaatimattomat. Kolmelle vuodelle on varattu yhteensä 33 miljoonaa, josta ensi vuodelle 10 miljoonaa euroa. Tästä osa mennee työkykykoordinaattoreiden lisäämiseen TE-toimistoissa (20 henkilötyövuotta). Lisäksi käynnistetään ohjelma, jossa julkisiin hankintoihin asetetaan työllistämiskriteeri. Valmistellaan strategia yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi ja käynnistetään kokeiluhankkeet TE- ja sotepalveluiden työkykypalvelujen kehittämiseksi. Näiden aikataulutus ei ole vielä tiedossa.

Työllisyyspolitiikkaan on edelleen panostettava laaja-alaisesti. Jotta TE-hallinto ja muut työllisyyspolitiikan toimijat pystyisivät vastaamaan palvelutarpeeseen, on palveluiden resursseja lisättävä ja uudelleen kohdennettava esim. kuntakokeiluista saadut kokemukset hyödyntäen. Hallitus onkin vahvistamassa neljän vuoden aikana TE-toimistojen rahoitusta yhteensä 51 miljoonan lisämäärärahalla, joka käytetään pääasiassa henkilöstön lisäämiseen. Täytyy kuitenkin muistaa, että Suomessa ollaan hyvin kaukana Ruotsin ja Tanskan TE- palveluresursseista.

Rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen tarvitaan paitsi työllisyyspoliittisia myös sosiaali-, terveys-, koulutus- ja asuntopoliittisia keinoja. Toimivat hoito- ja kuntoutusketjut, muutto- ja liikkuvuusavustukset, toimiva joukkoliikenne sekä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuuden lisääminen edistävät myös työllistymistä.

SOSTE suosittelee

  • Palkkatukeen osoitetut määrärahat tulee jatkossa saada nykyistä tehokkaammin käyttöön. Määrärahan käyttöön tarvitaan joustavuutta ja sitä tulee tarkastella tarvelähtöisesti ottaen paremmin huomioon esimerkiksi alueelliset erilaisuudet.
  • Järjestöjen, säätiöiden, kunnallisten toimijoiden ja yhteiskunnallisten yritysten pitkäaikaistyöttömille, osatyökykyisille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville tuottamat eritasoiset palvelut on integroitava vahvemmin osaksi työvoimapalveluiden kokonaisuutta ja näiden toimijoiden resurssit on turvattava.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto vaativat panostuksia. Vain siten on mahdollista nopeuttaa hoitoon pääsyä ja vähentää erityistason kustannuksia. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen edellyttävät ennaltaehkäisyyn panostamista sekä peruspalveluiden, hoidon ja hoivan kehittämistä sekä hoitoketjujen sujuvoittamista.

Hallitus kohdentaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen 80 miljoonaa euroa vuonna 2020, 130 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 150 miljoonaa euroa vuonna 2022.

Peruspalvelujen vahvistamiseksi hallitus käynnistää tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman, jonka tavoitteena on luoda laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus. Myös tutkimus- ja kehittämistoimintaa luvataan vahvistaa. Ehkäisevän työn merkitystä lisätään ja sote-ammattilaisten yhteistyötä vahvistetaan.

Palveluiden, hoidon ja hoivan sekä kuntoutuksen saatavuutta parannetaan. Ikäohjelman laatimisen lisäksi omais- ja kotihoitoa sekä perhepalveluja ja lääkehuoltoa luvataan kehittää ja valmistella kansallinen mielenterveysstrategia.

Hoitotakuun vahvistaminen on olennaista yhdenvertaisten ja laadukkaiden palveluiden varmistamisessa. Yksilön näkökulmasta se parantaa oikea-aikaista hoitoa, vähentää inhimillistä kärsimystä ja erikoissairaanhoidon ja muiden erityispalveluiden tarvetta. Jatkossa kiireettömään hoitoon pääsy luvataan taata seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.

SOSTE suosittelee

  • Riittävä rahoitus ja resurssit tulee turvata palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, saavutettavuuden ja laadun kehittämiseen ja varmistamiseen.
  • Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden ehjät hoiva- ja hoitoketjut on varmistettava riittävällä soteintegraatiolla huomioiden yhdyspinnat muihin palvelusektoreihin.
  • Hoitotakuun tiukentaminen viikkoon tulee valmistella pikaisesti.

Sairastamisen hinta

Hallituskauden aikana sairastamisen kustannuksia on kohtuullistettava, jotta kaikilla on varaa tarvitsemaansa hoitoon ja lääkkeisiin. Asiakasmaksulain kokonaisuudistus on saatettava pikaisesti loppuun ja samalla käynnistettävä jatkotyö maksukattojen yhdistämiseksi.

Maksukatot on yhdistettävä palvelu-, matka- ja lääkemaksuissa, ja taso puolitettava nykyisestä 1550 eurosta 785 euroon / 12 kk, joka vastaa takuueläkkeen tasoa. Palvelu-, matka- ja lääkemaksujen maksukatot pyrkivät suojaamaan ihmisiä kohtuuttoman suurilta kustannuksilta, mutta maksukattojen taso on tällä hetkellä Suomessa aivan liian korkea.

Maksukaton jakamista useampaan erään vuoden aikana tulee selvittää ja maksukaton seurannan tulee olla automaattista ja reaaliaikaista. Erilliset maksukatot on säilytettävä ja niitä seurattava jatkossakin. Kunkin erillisen maksukaton täyttyessä asiakas ei maksaisi kyseistä palvelu-, matka- tai lääkekohtaista maksua. Kun palveluista, matkoista ja lääkkeistä perityt maksut ylittävät maksukaton (785 €), ne olisivat tämän jälkeen maksuttomia.

Sairastamisen hinnan kohtuullistamiseksi terveyskeskusmaksut on poistettava. Terveyskeskusmaksujen poistamiseen on varattava vuositasolla noin 85 miljoonaa euroa (nettovaikutus korkeintaan noin 64 milj. euroa). Taloudelliset vaikutusarviot ehdotuksen mukaisesta maksukattojen yhdistämisestä tehdään jatkotyössä. Näillä muutoksilla vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja sekä säästetään raskaampien ja kalliimpien palvelujen käytön vähentyessä.

Budjettiriihessä ei tehty esityksiä asiakasmaksujen kohtuullistamiseen, vaikka esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö totesi budjettiriihen yhteydessä asiakasmaksujen lisäävän köyhyyttä.

SOSTE suosittelee

  • Asiakasmaksulain kokonaisuudistus on valmisteltava pikaisesti.
  • Maksukatot on yhdistettävä palvelu-, matka- ja lääkemaksuissa, ja taso puolitettava nykyisestä 1550 eurosta 785 euroon / 12 kk.
  • Terveyskeskusmaksut on poistettava. Vuositasolla vaikutus julkiseen talouteen on noin 70 miljoonaa euroa.

Perusturva ja köyhyyden torjuminen

Suomessa perusturva ei takaa kohtuullisen minimin mukaista toimeentuloa. Perusturvan riittävyyden arvioinnissa 2015-2019 on todettu, että työttömän, kotihoidon tuen saajan ja vähimmäismääräisten sairaus- ja vanhempainpäivärahan saajan tulotasot eivät riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Opiskelijan sosiaaliturva kattaa kohtuullisen minimikulutuksen vain opintolainan kanssa.

Perusturvaetuuksiin on tehty monia leikkauksia vuodesta 2015 lähtien. Leikkaukset ovat osuneet erityisesti työttömiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin. Muun muassa työttömyysturva on heikentynyt huomattavasti. Kun edellisen hallituskauden alussa työttömän perusturva kattoi 74 prosenttia kohtuullisesta minimikulutuksesta, vuonna 2019 se kattoi enää 62 prosenttia ja aktiivimallin alennusten kanssa 58 prosenttia. Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat vuonna 2019 noin 28 euroa kuukaudessa pienempiä kuin ne olisivat olleet ilman indeksileikkauksia ja -jäädytyksiä. Lapsilisässä ero on noin 17 euroa ja opintotuessa noin 59 euroa kuukaudessa. Vaikutukset ovat kotitalouksien tasolla tarkasteltuna vielä mittavammat, koska monet kotitaloudet ja etenkin lapsiperheet saavat useita erilaisia tukia ja lisiä.

Vähimmäismääräisiä sairaus- ja vanhempainpäivärahoja on vuosina 2018 ja 2019 korotettu työttömyysturvaetuuksien kanssa samalle tasolle. Perusturvan riittävyyden arviointiraportin perusteella tulojen riittävyys näissä elämäntilanteissa on kuitenkin pysynyt melko samana aikaisempien vuosien indeksileikkauksista johtuen.

Samaan aikaan kun perusturvaetuuksia on heikennetty, on kokonaan perusturvan varassa elävien ihmisten määrä kasvanut. Vuonna 2017 heitä oli noin 250 000 henkilöä (4,7 % suomalaisista). Määrä on lisääntynyt noin 55 000:lla vuodesta 2010.

Vuonna 2017 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä Suomessa oli noin 890 000 henkilöä, eli 16,4 prosenttia väestöstä. Määrä lisääntyi noin 40 000 edellisestä vuodesta. Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvia henkilöitä (tulot alle 60 % mediaanista) oli 654 000. Lapsiköyhyys koskettaa Suomessa noin 119 000 lasta.
Suomi on sitoutunut sekä Eurooppa 2020 –strategian tavoitteissa vähentämään köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000:lla että osana YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 –tavoitteita köyhyyden puolittamiseen. Perusturvan tason korottaminen ja järjestelmän selkiyttäminen on yksi keskeinen toimi näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Budjettiriihessä pieniä korotuksia perusturvaan

Vuoden 2020 alusta kansaneläkkeen täyttä määrää ehdotetaan korotettavan 34 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa. Vähimmäismääräisiin sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin, erityishoitorahaan, kuntoutusrahaan sekä työttömyyspäivärahoihin tulee 20 euron korotus kuukaudessa. Lisäksi monilapsisten perheiden lapsilisiä korotetaan neljännestä lapsesta alkaen (10 €/kk) ja lapsilisän yksinhuoltajakorotus (10 €/kk) sekä elatustuki (7 €/kk) nousevat. Myös opintotuen huoltajakorotusta (25 €/kk) nostetaan. Aktiivimallin leikkuri puretaan työttömyysturvasta.

Budjettiriihessä esitetyt korotukset pienimpiin päivärahoihin ja eläkkeisiin ovat oikean suuntaisia toimia. Ne eivät kuitenkaan korjaa kaikkia viime vuosina tehtyjä heikennyksiä. Esimerkiksi työttömyyspäiväraha on nyt esitetyn korotuksen jälkeen edelleen matalammalla tasolla kuin se olisi ilman tehtyjä indeksileikkauksia ja -jäädytyksiä. SOSTE näkee, että perusturvaan olisi pitänyt panostaa vuositasolla 300 miljoonaa euroa lisää. Ensisijaisten etuuksien tason nostamista tulee jatkaa pitkäjänteisesti niin, että päästään asteittain kohti viitebudjettien määrittelemää kohtuullisen minimin tasoa.

Lapsiperheiden aseman parantamiseksi tehdyt korotukset monilapsisten perheiden lapsilisiin, lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen, elatustukeen sekä opintotuen huoltajakorotukseen ovat kannatettavia. Korotuksia lapsiperheiden etuuksiin tulee kuitenkin jatkaa. Lapsilisä on sidottava indeksiin, jotta sen taso ei jää jatkuvasti jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä.

Hallitusohjelmassa päätettyjen sosiaaliturvaa uudistavien toimien, kuten eri etuuksien lainsäädännön yhdenmukaistaminen, etuuksien hakeminen yhdellä hakemuksella, etuuksien sitominen toimintakykyyn diagnoosin sijaan, byrokratia- ja informaatiokokeilu sekä negatiivisen tuloveron kokeilu, toimeenpanoon on varattava riittävät varat.

SOSTE on Joustavan perusturvan periaatteissa vaatinut järjestelmää muutettava enemmän mahdollistavaksi ja vähemmän sanktioivaksi. Budjettiriihen kirjauksissa luvataan työttömyysturvan seuraamisjärjestelmää uudistaa ja kohtuullistaa. Siellä on myös maininta työttömyysturvan uudistamisesta niin, että oikeudet ja velvollisuudet on tasapainossa. Nämä kirjaukset toivottavasti johtavat muun muassa työttömyysturvan karenssien lyhentämiseen ja uudenlaisiin osallistumisesta palkitseviin kannustimiin sekä oikea-aikaisten tarvelähtöisten palvelujen tarjoamiseen nykyistä tehokkaammin.

Pidemmällä aikavälillä paremmin toimiva etuusjärjestelmä ja vahvempi perusturva johtavat siihen, että yhä harvemmalla on tarvetta turvautua sosiaalietuuksiin toimentulon rakentamisessa. Myönteinen vaikutus toimintakykyyn, työmarkkinoille osallistumiseen ja siten kansantulon tuottamiseen sekä toisaalta vähentävä vaikutus kalliiden korjaavien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen, pitkittyneisiin toimeentulotukiasiakkuuksiin sekä muihin sosiaalisten ongelmien hoitoon käytettäviin menoihin tarkoittavat sitä, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen esittämät muutokset perusturvaan voidaan nähdä julkisen sektorin näkökulmasta investointina.

SOSTE suosittelee

  • Tämän vaalikauden aikana perusturvaan tulee panostaa vuositasolla 300 miljoonaa euroa (momentit 33.10 – 40).
  • Lapsilisä on sidottava indeksiin, jotta sen taso ei jää jatkuvasti jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. Vuositasolla tämä tarkoittaa noin 20 miljoonan euron menolisäystä (momentti 33.10.50).

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Terveyden edistämisen määrärahalle (momentti 33.70.50) asetetut painopisteet, kuten hyvinvointijohtamisen vahvistaminen, terveyttä ja hyvinvointia edistävän kulttuuritoiminnan saavutettavuuden ja saatavuuden edistäminen sekä päihteiden käytön lopettamisen tukeminen, ovat ajankohtaisia ja tarpeellisia.

On kuitenkin huolestuttavaa, että momentille myönnetyt määrärahat ovat olleet jo pitkään laskussa, eikä tämä suunta näytä vieläkään muuttuvan huolimatta siitä, että terveyden edistämisen tiedetään maksavan itsensä moninkertaisesti takaisin muun muassa sosiaali- ja terveyssektorin kuormitusta vähentämällä. Koska nämä määrärahat ovat välttämättömiä esimerkiksi julkisen terveydenhuollon palvelutarjontaa täydentävän ja sen katveita paikkaavaan monipuolisen, maksuttoman ja matalan kynnyksen auttamistyön toteuttamiseksi, on terveyden edistämisen määrärahaa korotettava vuoden 2020 talousarviossa vähintään vuoden 2015 tasolle.

Rokotusohjelmaan kohdennettavilla budjettilisäyksillä (momentti 33.70.20) torjutaan tartuntatauteja. Influenssarokotteiden kustannuksiin varautuminen, TBE-rokotteiden alueellisen saatavuuden lisääminen, sekä HPV-rokotteiden tarjoaminen jatkossa myös pojille, ovat toimenpiteinä sekä tehokkaita että kustannusvaikuttavia. SOSTE kuitenkin huomauttaa, että alueellinen vaihtelu rokotekattavuudessa on Suomessa huomattavaa ja esimerkiksi MPR-rokotteen kattavuus on laskenut joillain alueillamme jo liian matalaksi. Siksi rokotusohjelman laajentamisen rinnalla tarvitaan myös muita keinoja tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi ja hillitsemiseksi.

Tätä tarvetta lisäävät niin ikään ihmisten kansainvälisen liikkuvuuden seurauksena yhä yleistyvät globaalit epidemiat sekä mikrobilääkeresistenssin kehittyminen ja leviäminen. Näistä syistä terveysvalvonnan (momentti 33.70.21) ja tartuntatautien valvonnan (momentti 33.70.22) määrärahoja tulisi vuoden 2020 talousarviossa korottaa niin ikään vuoden 2015 tasolle. Vaikka määrärahat ovat pieniä, ovat ne esimerkiksi monille kansanterveystyötä tekeville järjestöille erittäin merkittäviä rahoitusosuuksia tartuntatautien ehkäisyyn ja vähentämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamiseksi.

SOSTE on nostanut toistuvasti esiin tutkimus- ja innovaatiotoiminnan merkitystä paitsi terveyden edistämistyölle, myös sairauksien ehkäisyn, tunnistamisen ja hoidon kehittämiselle. Talousarvioesitykseen kirjatut tavoitteet ja toimenpiteet muun muassa yliopistotasoiseen tutkimukseen suunnattujen resurssien korottamiseksi (momentti 33.60.32) sekä sosiaali- ja terveysalan kasvustrategian edistämiseksi ovatkin oikean suuntaisia, mutta osin riittämättömiä.

Esimerkiksi kansallisten osaamiskeskittymien perustaminen sekä niiden toiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen tarvitsee tuekseen riittävät resurssit. Siksi SOSTE suhtautuu varauksella siihen, että vuoden 2020 talousarvioesityksessä osaamiskeskittymille on mitoitettu rahoitus enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. Kun otetaan huomioon osaamiskeskittymien määrä, valmistelutilanne, niille asetetut kunnianhimoiset tavoitteet sekä esimerkiksi niihin liittyvät moninaiset ja vielä osin ratkaisemattomat tietoturvakysymykset, voidaan tämän henkilöstömäärän katsoa olevan riittämätön ja sitä tulisi tarkastaa ylöspäin. Riittävä henkilöstömitoitus on edellytyksenä sille, että osaamiskeskusten perustaminen edistyy suunnittelussa aikataulussa ja niille asetettuja tavoitteita toteuttaen.

SOSTE suosittelee

  • Nostetaan terveyden edistämiseen (momentti: 33.70.50), terveysvalvontaan (momentti 33.70.21) ja tartuntatautien valvontaan (momentti 33.70.22) kohdistetut resurssit vuoden 2015 tasolle, jolloin terveyden edistämisen määräraha oli vielä 2 930 000 euroa, terveysvalvonnan määräraha oli vielä 930 000 ja tartuntatautien valvonnan 660 000 euroa.
  • Varmistetaan riittävä henkilöstömitoitus kansallisissa osaamiskeskittymissä.

Lasten ja nuorten hyvinvointi

Hallitusohjelmassa on vahva koulutuspoliittinen painotus. Koulutuksen rooli syrjäytymisen ehkäisyssä, hyvinvoinnin edistämisessä sekä työllisyysasteen nostamisessa nähdään keskeisenä. SOSTEn näkökulmasta hallituksen päätös varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämisestä ja varhaiskasvatusoikeuden laajentamisesta ovat tärkeitä hyvinvointi-investointeja. Päätösten toteutumisen ja alueellisen tasavertaisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että rahoitusta tulee valtiovarainministeriön budjettiosuudesta eli kuntien valtionosuuksien kautta.

Vuosien 2013-2018 ajanjaksolla ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on tehty mittavat 400 miljoonan euron leikkaukset, mikä on näkynyt mm. huomattavana opettajien määrän vähentymisenä, lähiopetuksen vähenemisenä, opetuksen laadun heikkenemisenä ja opiskelupaikkojen karsimisena.

Hallitusohjelmassa ammatilliselle koulutukselle asetetut tavoitteet, mukaan lukien opiskeluhuollon palvelujen ja ohjauksen vahvistaminen sekä oppivelvollisuusiän korotus 18 ikävuoteen ja sen myötä maksuton toisen asteen koulutus, tarvitsevat tuntuvaa lisärahoitusta paikkaamaan edellisten vuosien leikkausta.

Myönteisenä voi todeta, että hallituksen tulevaisuusinvestoinneista (vuosille 2020-2023) on ammatillisen koulutuksen opettajiin suunnattu 235 miljoonan euron panostus. Opettajien kohdalla rahoituksen on kuitenkin tarkoituksenmukaista olla pitkäkestoisempaa kuin kolme vuotta kestävän henkilöstöpolitiikan kehittämiseksi.

Budjettiriihen ehdotusten mukaan hallitus panostaa osaamiseen ja koulutukseen kaikilla koulutusasteilla yhteensä 350 miljoonalla eurolla indeksikorotukset mukaan lukien vuonna 2020.

Hallituksen päätös varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämisestä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen poistamisesta 1.8.2020 alkaen ovat SOSTEn kannattamia muutoksia.

Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ehdotetaan vuodelle 2019 80 miljoonan euron lisämäärärahaa valtiovarainministeriön ehdotuksessa olleen 20 miljoonan euron lisäksi, mikä on samassa linjassa SOSTEn suosituksen kanssa.

Budjettiriihen muut ehdotukset varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opiskelun osalta ovat kannatettavia lasten ja nuorten oppimistulosten parantamiseksi ja eriarvoistumisen vähentämiseksi

SOSTE suosittelee

  • Ammatillisten oppilaitosten opettajien määrän lisäämiseksi suosittelemme pitkäkestoista rahoitusta kestävän henkilöstöpolitiikan kehittämiseksi.
  • Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen valtionosuusmäärärahan tason on oltava riittävä varhaiskasvatusoikeuden rajauksen poistuessa ja ryhmäkokojen pienentyessä riittävän henkilöstömäärän takaamiseksi.

Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Valtion budjetissa esitetään avustuksina yhteisöille ja säätiöille terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen 380 milj. euroa Veikkauksen tuotoista (momentti 33.90.50). Yhteisöille ja säätiöille osoitettu määräraha on kasvanut vuodesta 2019 johtuen siitä, että ensi vuonna jaettavaan summaan sisältyy aiemmin jakamatonta Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa sekä siitä, että Valtionkonttorin käyttöön, sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen, ohjautuva määräraha pienenee.

Verrattuna vuoteen 2019 avustusta ohjataan nyt enemmän kriisiauttamiseen, työelämäosallisuuden vahvistamiseen, erityisryhmien asumisen tukemiseen sekä yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien tukemiseen. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen toimintamenoja ei ole kasvatettu.

SOSTE pitää hyvänä, että Valtionkonttorin käyttöön osoitetun määrärahan pienentyessä, tuotot ohjautuvat täysimääräisesti järjestötoimintaan ja avustusten hallinnointi hoidetaan tehokkaasti tavoitteena avustusjärjestelmän uudistaminen pikaisesti.

SOSTEn budjettiesitykset

Vuodelle 2020

Menot

  1. Lapsilisään pysyvä indeksikorotus. Vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa (momentti 33.10.50).
  2. Terveyskeskusmaksujen poisto. Vuositasolla noin 70 miljoonaa euroa (momentti 28.90.30).
  3. Terveyden edistämisen määrärahoja korotettaisiin vuositasolla noin 3 miljoonalla eurolla (momentit: 33.70.50, 33.70.22 ja 33.70.21).

Verot

  1. Alkoholiveroa korotetaan ja otetaan käyttöön limuviinojen haittavero, jonka tuotto kohdistetaan päihdehaittojen ehkäisyyn. Lisäys valtion verotuloihin noin 80 miljoonaa euroa (momentti 11.08).

Kokonaisvaikutukset julkiseen talouteen

  • Menot: 93 miljoonaa euroa
  • Tulot: 80 miljoonaa euroa
  • Yhteensä: -13 miljoonaa euroa

Hallituskauden aikana

Menot

  1. Perusturvan korottaminen. Vuositasolla 300 miljoonaa euroa (momentit 33.10 – 40).
  2. Asiakasmaksulain kokonaisuudistus on valmisteltava pikaisesti. Maksukatot on yhdistettävä palvelu-, matka- ja lääkemaksuissa, ja taso puolitettava nykyisestä 1550 eurosta 785 euroon / 12 kk.

Verot

  1. Valmistellaan ja otetaan käyttöön kansaterveysperusteinen sokeri-, suola- ja rasvavero. Lisäys valtion verotuloihin keskipitkällä aikavälillä vuositasolla 500-1000 miljoonaa euroa (momentti 11.08).

Kokonaisvaikutukset julkiseen talouteen keskipitkällä aikavälillä

  • Menot 300 miljoonaa euroa
  • Tulot 750 miljoonaa euroa
  • Yhteensä + 450 miljoonaa euroa

Muut teeman artikkelit

Uutinen

8.10.2019 11:40

Tässä ovat vuoden 2019 SOSTE-palkinnon saajat: Nuorten ilmastoliike ja Surevan kohtaaminen -hanke 

Tänä vuonna SOSTE-palkinto jaetaan poikkeuksellisesti kahdelle saajalle: Nuorten ilmastoliikkeelle sekä Surevan kohtaaminen -hankkeelle. Palkintoraati katsoi, että kahden näin erilaisen hyvinvointitaloutta edistävän toiminnan välillä oli mahdotonta tehdä valintaa. Nuorten ilmastoliike on noussut nopeasti merkittäväksi kansainväliseksi liikkeeksi. Greta Thunbergin vuoden 2018 syksyllä Tukholmassa aloittamasta ilmastolakosta alkunsa saanut liike on levinnyt moneen maahan ja esimerkiksi nuorten ilmastomarsseille on tähän mennessä osallistunut jo miljoonia nuoria.  […]

Uutinen

4.10.2019 10:01

Tuore Sosiaalibarometri 2019: Toimeentulotuki nyt läpinäkyvämpi ja leimaa vähemmän – huoli eniten tukea tarvitsevista ihmisistä on edelleen kova

Juuri julkaistu Sosiaalibarometri 2019 kuvaa muun muassa sitä, miten toimeentulotuki, viimesijainen taloudellinen turva, toimii kaksi vuotta sen jälkeen, kun perustoimeentulotuki siirrettiin Kelaan. Sosiaalibarometrissa on seurattu toimeentulotukea sekä Kelan että sosiaalitoimen näkökulmasta vuodesta 2016. Kaikkien Sosiaalibarometrin vastaajien mielestä asiakkaiden on vaikea erottaa, milloin toimeentulotukea haetaan Kelasta ja missä asioissa sosiaalitoimesta. Uudistuksen ajateltiin tuovan työajan säästöä sosiaalityöhön, […]

Uutinen

20.9.2019 10:00

SOSTE jatkaa yhteistyöjäsenenä eduskunnan köyhyysryhmässä

Eduskunnan köyhyysryhmä piti järjestäytymiskokouksen 12.9. Eduskunnan köyhyysryhmän tarkoituksena on viedä eteenpäin köyhyyden torjuntaa edistävää politiikkaa. Ryhmä järjestää köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyviä tilaisuuksia sekä tapaa asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Antero Laukkanen (kd.) ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.). Ryhmän sihteeriksi valittiin SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen. Järjestäytymiskokoukseen osallistuivat lisäksi kansanedustajajista Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Hussein […]