Skip to content

Suomalaiset odottavat hallitukselta panostuksia nuoriin ja turvaa ikäihmisille

20.5.2019 11.46

Eduskuntavaalit
Hallitusohjelma ja budjettiEduskuntavaalitHyvinvointitalous

Suomalaiset odottavat tulevalta hallitukselta eniten toimia vanhusten hoivahenkilöstön lisäämiseksi, toisen asteen maksuttomuuden edistämiseksi ja korotuksia pienimpiin eläkkeisiin.

Suomalaisilta tiedusteltiin tärkeimmistä toimenpiteistä, jotka tulevan hallituksen tulee toteuttaa. Kysymykseen sisältyi yhdeksän palvelujen resursointiin ja toimeentuloon liittyvää toimea. Kolmen tärkeimmän toimenpiteen joukkoon nousivat vanhusten hoivahenkilöstön lisääminen, toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ja pienimpien eläkkeiden korotukset. 

“Nyt odotetaan panostuksia ihmisten hyvinvointiin, toimeentuloon ja koulutusmahdollisuuksiinVastauksissa näkyvät alkuvuoden tunteita herättäneet vanhusten hoivakotikeskustelut sekä eduskunnassa kaatunut maksutonta toista astetta ajanut kansalaisaloite”, toteaa tuloksia analysoinut SOSTEn edunvalvonnan päällikkö Anne Perälahti.

Tärkeimmät toimenpiteet, jotka tulevan hallituksen on toteutettava, kolme tärkeintä. N=1005 (Taloustutkimus)

Varhaista tukea vauvasta vaariin 

Vanhusten hoivassa esiintyneisiin epäkohtiin toivotaan korjausta hoivahenkilöstöön panostamalla. Henkilöstön lisääminen nousi kolmen tärkeimmän toimenpiteen kärkeen 72 prosentilla suomalaisista. Tätä kannatti laajasti eri väestöryhmät, hieman korostuneemmin kuitenkin naiset (77 %) ja 50–64-vuotiaat (81 %).  

Puolet kansalaisista nosti lukio- ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen maksuttomuuden kolmen tärkeimmän toimenpiteen joukkoon, joita tulevan hallituksen tulee toteuttaa. Eniten sitä kannattivat 15–24-vuotiaat (61 %) sekä lapsiperheet (60 %). Myös Sosiaalibarometrin asiantuntijavastauksissa kannatetiin laajasti toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta: sosiaali- ja terveysjohtajista 61 %, TE-johdosta 86 % ja Kelan johdosta 76 %.  

Perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevia 20–29 –vuotiaita on edelleen yli 100 000 eikä heidän määränsä ole enää 2000-luvulla vähentynyt 

“Työmarkkinoilla on vaikea pärjätä pelkän peruskoulun varassa ja myös siksi on välttämätöntä, että koko ikäluokka suorittaa vähintään toisen asteen koulutuksen. Oppimateriaalimaksut tuovat osalle nuorista turhia esteitä tai hidasteita opintielle. Perheen taloudellinen tausta ei saa ratkaista nuorten koulutusta”, huomauttaa SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Nykyri. 

TOP 3 suosituimpien vastausten ulkopuolelle jäi subjektiivinen päivähoito-oikeus kaikille, jota korosti joka viides vastaaja, erityisesti pienituloiset ja lapsiperheet. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on tutkimusten mukaan kannattava investointi ja vaikuttaa lasten myöhempään koulumenestykseen sekä edistää lasten tasa-arvoa ja ehkäisee syrjäytymistä. 

Tulonsiirtoja pienituloisimmille 

Suomalaisista 41 prosenttia korottaisi pienimpiä eläkkeitä ja lähes kolmannes perustoimeentulon tasoa. Eniten korotusta toivoivat etenkin pienituloiset, yksin asuvat, eläkeläiset ja työttömät eli juuri ne väestöryhmät, jotka sinnittelevät pienempien eläkkeiden ja tukien varassa. Suurituloisimmistakin noin neljännes (22–25 %) olisi valmis korottamaan näitä etuuksia. 

“Perusturvaetuudet ovat olleet leikkausten kohteena neljän vuoden ajan. SOSTE on esittänyt, että on aika kääntää kehitys ja korottaa etuuksien tasoa asteittain kohtuullisen minimin viitebudjetin mukaiselle tasolle, jolla ihminen tulee toimeen. Riittävä toimeentulo mahdollistaa terveyden ylläpitämisen ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan” Perälahti sanoo. 

“Leikkausten sijaan nyt on aika tukea ihmisten hyvinvointia ja koulutusta. Se on myös suomalaisten toive. Hyvinvointiin panostaminen on paitsi inhimillisesti tärkeää, myös taloudellisesti viisasta. Ongelmien ennaltaehkäisy ja oikea-aikainen tuki on huomattavasti edullisempaa kuin ongelmien korjaaminen. On viimein aika ymmärtää, että hyvinvoivat ihmiset ovat kestävän talouden perusta”, toteaa SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas. 

Hoivahenkilöstön lisäksi lisähenkilöstöä toivottiin terveydenhuoltoon ja poliisiin. Lääkäreitä ja sairaanhoitajia olisi valmis lisäämään noin neljännes (24–27 %) ja poliiseja 30 prosenttia. 

SOSTEn tulokset pohjautuvat Taloustutkimuksen huhtikuussa toteuttamaan kyselyyn, johon vastasi 1005 suomalaista, iältään 15–79-vuotiaita. Lataa kyselyn tulokset diaesityksenä.

Lisätietoja: 

Anne Perälahti, edunvalvonnan päällikkö 

Jussi Ahokas, pääekonomisti

Päivi Nykyri, erityisasiantuntija

 

Muut teeman artikkelit

Uutinen

8.10.2019 11:40

Tässä ovat vuoden 2019 SOSTE-palkinnon saajat: Nuorten ilmastoliike ja Surevan kohtaaminen -hanke 

Tänä vuonna SOSTE-palkinto jaetaan poikkeuksellisesti kahdelle saajalle: Nuorten ilmastoliikkeelle sekä Surevan kohtaaminen -hankkeelle. Palkintoraati katsoi, että kahden näin erilaisen hyvinvointitaloutta edistävän toiminnan välillä oli mahdotonta tehdä valintaa. Nuorten ilmastoliike on noussut nopeasti merkittäväksi kansainväliseksi liikkeeksi. Greta Thunbergin vuoden 2018 syksyllä Tukholmassa aloittamasta ilmastolakosta alkunsa saanut liike on levinnyt moneen maahan ja esimerkiksi nuorten ilmastomarsseille on tähän mennessä osallistunut jo miljoonia nuoria.  […]

Uutinen

24.9.2019 15:54

SOSTEn kommentit budjettiriihen tuloksiin ja suositukset vuoden 2020 talousarvioon

Finanssipolitiikka Antti Rinteen hallitus on antamassa ensimmäisen talousarvioesityksensä tilanteessa, jossa Suomen talouden kasvun näkymät ovat selvästi heikentyneet viime vuosista. Vuonna 2018 Suomen talous kasvoi alle kahden prosentin vuosivauhtia ja kasvu hiipui jonkin verran kahdesta edellisestä vuodesta. Tästä huolimatta suhdannetilanne säilyi kohtalaisena, mikä näkyi myös suotuisana työllisyyskehityksenä. Työllisyysasteen trendi nousi loppuvuodesta yli 72 prosenttiin. Myös työttömyysaste […]

Uutinen

12.9.2019 15:02

Hyvinvointitalous kiinnostaa Euroopassa – EU:n puheenjohtajuuskauden kattoteemaa käsitellään lukuisissa kokouksissa Helsingissä  

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kattoteema sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on hyvinvointitalous.Hyvinvoinnin roolia talous- ja yhteiskuntapolitiikassa sekä kestävän taloudellisen kehityksen tekijänä on alettu korostaa. Hyvinvointitalous on alunalkujaan järjestölähtöinen termi. Se on yhteiskunnan alue, jossa toiminnan päämäärä on ihmisten hyvinvoinnin tukeminen ja hyvän elämän edellytysten vahvistaminen sekä turvaaminen. Näille ensisijaisille tavoitteille alisteisia ovat esimerkiksi talouskasvu, hyvinvointivaltion säilyttäminen tai demokratian laajeneminen. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden myötä kiinnostus hyvinvointaloudellista ajattelua kohtaan […]