Skip to content

Suomalaiset odottavat hallitukselta panostuksia nuoriin ja turvaa ikäihmisille

20.5.2019 11.46

Eduskuntavaalit
Hallitusohjelma ja budjettiEduskuntavaalitHyvinvointitalous

Suomalaiset odottavat tulevalta hallitukselta eniten toimia vanhusten hoivahenkilöstön lisäämiseksi, toisen asteen maksuttomuuden edistämiseksi ja korotuksia pienimpiin eläkkeisiin.

Suomalaisilta tiedusteltiin tärkeimmistä toimenpiteistä, jotka tulevan hallituksen tulee toteuttaa. Kysymykseen sisältyi yhdeksän palvelujen resursointiin ja toimeentuloon liittyvää toimea. Kolmen tärkeimmän toimenpiteen joukkoon nousivat vanhusten hoivahenkilöstön lisääminen, toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ja pienimpien eläkkeiden korotukset. 

“Nyt odotetaan panostuksia ihmisten hyvinvointiin, toimeentuloon ja koulutusmahdollisuuksiinVastauksissa näkyvät alkuvuoden tunteita herättäneet vanhusten hoivakotikeskustelut sekä eduskunnassa kaatunut maksutonta toista astetta ajanut kansalaisaloite”, toteaa tuloksia analysoinut SOSTEn edunvalvonnan päällikkö Anne Perälahti.

Tärkeimmät toimenpiteet, jotka tulevan hallituksen on toteutettava, kolme tärkeintä. N=1005 (Taloustutkimus)

Varhaista tukea vauvasta vaariin 

Vanhusten hoivassa esiintyneisiin epäkohtiin toivotaan korjausta hoivahenkilöstöön panostamalla. Henkilöstön lisääminen nousi kolmen tärkeimmän toimenpiteen kärkeen 72 prosentilla suomalaisista. Tätä kannatti laajasti eri väestöryhmät, hieman korostuneemmin kuitenkin naiset (77 %) ja 50–64-vuotiaat (81 %).  

Puolet kansalaisista nosti lukio- ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen maksuttomuuden kolmen tärkeimmän toimenpiteen joukkoon, joita tulevan hallituksen tulee toteuttaa. Eniten sitä kannattivat 15–24-vuotiaat (61 %) sekä lapsiperheet (60 %). Myös Sosiaalibarometrin asiantuntijavastauksissa kannatetiin laajasti toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta: sosiaali- ja terveysjohtajista 61 %, TE-johdosta 86 % ja Kelan johdosta 76 %.  

Perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevia 20–29 –vuotiaita on edelleen yli 100 000 eikä heidän määränsä ole enää 2000-luvulla vähentynyt 

“Työmarkkinoilla on vaikea pärjätä pelkän peruskoulun varassa ja myös siksi on välttämätöntä, että koko ikäluokka suorittaa vähintään toisen asteen koulutuksen. Oppimateriaalimaksut tuovat osalle nuorista turhia esteitä tai hidasteita opintielle. Perheen taloudellinen tausta ei saa ratkaista nuorten koulutusta”, huomauttaa SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Nykyri. 

TOP 3 suosituimpien vastausten ulkopuolelle jäi subjektiivinen päivähoito-oikeus kaikille, jota korosti joka viides vastaaja, erityisesti pienituloiset ja lapsiperheet. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on tutkimusten mukaan kannattava investointi ja vaikuttaa lasten myöhempään koulumenestykseen sekä edistää lasten tasa-arvoa ja ehkäisee syrjäytymistä. 

Tulonsiirtoja pienituloisimmille 

Suomalaisista 41 prosenttia korottaisi pienimpiä eläkkeitä ja lähes kolmannes perustoimeentulon tasoa. Eniten korotusta toivoivat etenkin pienituloiset, yksin asuvat, eläkeläiset ja työttömät eli juuri ne väestöryhmät, jotka sinnittelevät pienempien eläkkeiden ja tukien varassa. Suurituloisimmistakin noin neljännes (22–25 %) olisi valmis korottamaan näitä etuuksia. 

“Perusturvaetuudet ovat olleet leikkausten kohteena neljän vuoden ajan. SOSTE on esittänyt, että on aika kääntää kehitys ja korottaa etuuksien tasoa asteittain kohtuullisen minimin viitebudjetin mukaiselle tasolle, jolla ihminen tulee toimeen. Riittävä toimeentulo mahdollistaa terveyden ylläpitämisen ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan” Perälahti sanoo. 

“Leikkausten sijaan nyt on aika tukea ihmisten hyvinvointia ja koulutusta. Se on myös suomalaisten toive. Hyvinvointiin panostaminen on paitsi inhimillisesti tärkeää, myös taloudellisesti viisasta. Ongelmien ennaltaehkäisy ja oikea-aikainen tuki on huomattavasti edullisempaa kuin ongelmien korjaaminen. On viimein aika ymmärtää, että hyvinvoivat ihmiset ovat kestävän talouden perusta”, toteaa SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas. 

Hoivahenkilöstön lisäksi lisähenkilöstöä toivottiin terveydenhuoltoon ja poliisiin. Lääkäreitä ja sairaanhoitajia olisi valmis lisäämään noin neljännes (24–27 %) ja poliiseja 30 prosenttia. 

SOSTEn tulokset pohjautuvat Taloustutkimuksen huhtikuussa toteuttamaan kyselyyn, johon vastasi 1005 suomalaista, iältään 15–79-vuotiaita. Lataa kyselyn tulokset diaesityksenä.

Lisätietoja: 

Anne Perälahti, edunvalvonnan päällikkö 

Jussi Ahokas, pääekonomisti

Päivi Nykyri, erityisasiantuntija

 

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Riittävän toimeentulon turvaaminen kaikille on hyvinvointi-investointi tulevaisuuteen

Artikkelisarjasta Koronan jälkeen 30.6.2020 Anna Järvinen erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Koronakriisi vaati nopeasti sosiaaliturvan kattavuuden laajentamista Kun koronapandemia tavoitti Suomen maaliskuussa, seurasi terveyskriisiä nopeasti monien ihmisten kohdalla myös toimeentulon kriisi. Koronarajoitusten astuttua voimaan ja ihmisten eristäytyessä koteihinsa, monelta yksinyrittäjältä ja freelancerilta loppuivat työt kuin seinään. Näiden ryhmien sosiaaliturva on heikompi kuin palkansaajilla. […]

Artikkeli

Tulevaisuus tulee tekemällä

Artikkelisarjasta Koronan jälkeen 24.6.2020 Aleksi Kalenius erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry   Koronakriisin hoidossa ollaan siirtymässä asteittain akuutista kriisinhoidosta talouden elvyttämisen kautta niihin rakenteellisiin uudistuksiin, joilla julkista taloutta tasapainotetaan kriisin jälkeen ja julkisen talouden kestävyys turvataan pitkällä aikavälillä. Tämä on tärkeä kysymys, mutta Suomessa ajattelumme kääntyy ehkä turhankin nopeasti siihen, miten tarpeellista olisi […]

Artikkeli

Kohti hyvinvointitaloutta sosiaali- ja terveysjärjestöjen johdolla

Artikkelisarjasta Koronan jälkeen 18.6.2020 Jussi Ahokas pääekonomisti, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry   On helppo ennustaa, että muistamme vuoden 2020 pitkään. Sinä vuonna koronapandemia iski syvästi yhteiskuntiemme perustaan, perusoikeuksia ja talouden rakenteita myöten. Kun yhteiskunta oli pakko pysäyttää viruksen leviämisen estämiseksi, monet käynnissä olleet toiminnot ja kehityskulut saivat väistämättä uuden suunnan. Politiikkaa piti uusissa […]