Skip to content

Toimeentulotuen kehittämistä jatkettava asiakkaiden yksilöllisen ja sujuvan palvelun turvaamiseksi

10.1.2020 13.03

Toimeentulo
PerusturvaSosiaalibaroToimeentulo

Antti Halmetoja ja Taina Rintala kirjoittavat 8.1. Helsingin Sanomien Vieraskynässä perustoimeentulotuen tarveharkinnan ongelmista. He näkevät, että ne eivät johdu niinkään Kelasta vaan kansallisen ja paikallisen toimeenpanon välisistä eroista ja sosiaalityön niukaksi jäävästä osuudesta Kelan perustoimeentulotukityössä.

Samansuuntaisia huomioita on tullut esiin SOSTEn Sosiaalibarometri 2019, jossa on seurattu perustoimeentulotukea vuodesta 2016, ennen ja jälkeen sen myöntämisen siirtoa kuntien sosiaalitoimesta Kelaan. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäivät edelleen kuntien sosiaalitoimeen. Tulokset nojaavat sosiaali- ja terveysjohtajien, sosiaalityöntekijöiden sekä Kelan johdon ja toimihenkilöiden asiantuntija-arvioihin.

Kelan perustoimeentulotukikäsittely saa kannatusta, harkinta hiertää

Barometrin vastaajat kannattavat yhä laajasti perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan. Se on lisännyt asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja madaltanut kynnystä hakea apua toimeentulo-ongelmissa. Haasteena he pitävät Kelan valtakunnallisen ja tiukasti normitetun etuuskäsittelyn sovittamista yhteen kuntien sosiaalityön harkinnanvaraisen työotteen kanssa. Asiakkaiden palvelutarpeita selvitetään riittämättömästi ja moni asiakas jää vaille tarvitsemaansa sosiaalityön tukea.

Infografiikka Kelan toimihenkilöiden ja sosiaalityönttekijöiden huolesta monimuotoisempaa tukea tarvitsevista asiakkaista

Nk. Kela-siirto on tuonut esiin tarveharkinnan ongelmia. Näitä haasteita on ollut toimeentulotuessa jo ennen siirtoa. Ennen perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan monissa kunnissa sen myönsivät etuuskäsittelijät ja yhteys sosiaalityöhön vaihteli kunnittain. Kunnilla oli omat toimeentulotukiohjeensa ja tarveharkinnan käyttämisen laajuus vaihteli.

Kelan myöntämä perustoimeentulotuki sisältää mekaanisesti laskettavan perusosan ja harkintaa sisältävät ns. muut perusmenot. Muissa perusmenoissa voidaan ottaa tarpeellisen suuruisina huomioon esimerkiksi tavanomaista suuremmat asumiskulut. Enemmän harkintaa sisältävissä päätöksissä on saamiemme asiakas- ja asiantuntijapalautteiden mukaan paikoin käsittelijäkohtaista vaihtelua.

Yhdessä päätöksessä esimerkiksi asiakkaan Kelan normien ylittävä vuokra on huomioitu kokonaisuudessaan, seuraavassa vain osa normin ylittävästä määrästä. Ajoittain normin ylittävää vuokran osuutta ei ole hyväksytty lainkaan. Hyvin pienituloisen ihmisen tulot vaihtelevat siten 250 euroa kuukaudessa riippuen kohdalle osuvasta käsittelijästä. Perustoimeentulotuen 502,21 euron perusosaan 250 euroa on iso lovi.

Sosiaalityön arviointiosaamista kaivataan lisää

Sosiaalibarometrin vastaajat pitävät Kelan sosiaalityön asiantuntemusta riittämättömänä. Tätä huomiota tukee se, että barometriin vastanneista toimeentulotukea käsittelevistä toimihenkilöistä 40 prosentilla on enintään lukio- tai ammatillinen koulutus. Yliopistokoulutus on 10 prosentilla, sosiaalityön pätevyys yliopistosta vain prosentilla. Kun lisäksi vastaajat kertovat Kelan etuuskäsittelijöillä olevan liian vähän aikaa perustoimeentulotukipäätösten tekemiseen, ei ole yllättävää, että asiakkaan kokonaistilanteen kartoittamisessa ja yksilöllisessä tarveharkinnassa on puutteita.

Infograafi sosiaalityön asiantuntemuksen tarpeen lissämisestä Kelassa

Ratkaisuina vastaajat pitivät yhteisiä ohjeistuksia Kelaan ja kuntiin, sosiaalityön osaamisen vahvistamista Kelassa sekä kaksisuuntaista tiedonvaihtokanavaa Kelan ja kunnan kesken. Näin asiakas saisi myös monimuotoisemmassa tilanteessa päätöksen nopeammin, ja vältettäisiin tarpeettomia hakemusten siirtoja kuntiin.

Infograafi keinosita sosiaalityön lisäämiseksi Kelassa

Kelalle on siirretty myös tehtäviä, jotka olisi pitänyt jättää sosiaalityöntekijöille. Esimerkiksi toimeentulotuen perusosan alentamisesta tulisi tehdä päätös sosiaalityöntekijän yksilöllisen harkinnan pohjalta, eikä mekaanisesti Kelan etuuskäsittelyssä.

Toimeentulotuen uudistaminen on ollut vielä ennakoitua mittavampi tehtävä. Toimeentulotuen kehittämistä on jatkettava asiakkaiden sujuvan palvelun takaamiseksi ja yksilöllisten tilanteiden huomioimiseksi.

Lisätiedot

Muut teeman artikkelit

Uutinen

20.1.2020 12:27

SOSTE vaatii perusterveydenhuollon lääkäripalveluja maksuttomiksi ja maksukattojen yhdistämistä 

Kauan odotettu asiakasmaksulainsäädännön uudistus on vihdoin käynnistymässä tänä keväänä. Koska maksut estävät hoitoon hakeutumista, SOSTE vaatii perusterveydenhuollon lääkäripalveluiden säätämistä maksuttomiksi ja maksukattojen yhdistämistä palveluissa, lääkkeissä ja matkoissa. Lainsäädännön uudistamiseen varattua 45 miljoonaa euroa SOSTE pitää riittämättömänä. Tällä hetkellä Suomessa on terveydenhuoltoon pääsyssä enemmän ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa. Haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat ja pienituloiset jättävät tarvitsemiaan palveluja ja hoitoja hankkimatta korkeiden asiakasmaksujen ja lääkkeiden […]

Uutinen

15.1.2020 08:50

Tarvelähtöinen lähestymistapa ratkaisuksi työllisyysasteen nostoon

Työllisyyspoliittiset valinnat ovat puhuttaneet paljon viime viikkoina Sanna Marinin hallituksen etsiessä kuumeisesti purevia työllisyystoimia. Välityömarkkinoilla toimivien järjestöjen, säätiöiden ja työpajojen ratkaisuna työllisyysasteen nostoon on tarvelähtöinen työllisyyspolitiikka. Tuoreessa julkaisussa viitoitetaan tarvelähtöisen työllisyyspolitiikan perusteet. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien ja osatyökykyisten työllistymisen lähtökohdaksi tulee ottaa yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen. Tuore Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut -julkaisu tuo […]

Artikkeli

SOSTEn suositukset työllistymisen edistämiseksi

Tämä artikkeli on osa SOSTEn kärkitavoiteesta työllisyys. Linjattu 9.12.2019 Työvoimapalveluita ja palkkatukea on kehitettävä huomioimaan nykyistä paremmin yksilölliset tarpeet. Työvoimapalveluita on kehittävä joustavammiksi sekä mahdollistamaan yksilölliset, tarvelähtöiset, palvelupolut. Työvoimapalveluiden henkilöstön osaamista ja kykyä tunnistaa yksilölliset tarpeet on kehitettävä. Työvoimapalveluiden henkilöstöresursseja on lisättävä henkilökohtaisen kohtaamisen mahdollistamiseksi. Työkykykoordinaattoreiden määrää on lisättävä ja harkittava erityistyövoimaneuvojien palauttamista TE-toimistoihin. Sosiaalityön […]