Antti Halmetoja ja Taina Rintala kirjoittavat 8.1. Helsingin Sanomien Vieraskynässä perustoimeentulotuen tarveharkinnan ongelmista. He näkevät, että ne eivät johdu niinkään Kelasta vaan kansallisen ja paikallisen toimeenpanon välisistä eroista ja sosiaalityön niukaksi jäävästä osuudesta Kelan perustoimeentulotukityössä.
Samansuuntaisia huomioita on tullut esiin SOSTEn Sosiaalibarometri 2019, jossa on seurattu perustoimeentulotukea vuodesta 2016, ennen ja jälkeen sen myöntämisen siirtoa kuntien sosiaalitoimesta Kelaan. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäivät edelleen kuntien sosiaalitoimeen. Tulokset nojaavat sosiaali- ja terveysjohtajien, sosiaalityöntekijöiden sekä Kelan johdon ja toimihenkilöiden asiantuntija-arvioihin.
Kelan perustoimeentulotukikäsittely saa kannatusta, harkinta hiertää
Barometrin vastaajat kannattavat yhä laajasti perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan. Se on lisännyt asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja madaltanut kynnystä hakea apua toimeentulo-ongelmissa. Haasteena he pitävät Kelan valtakunnallisen ja tiukasti normitetun etuuskäsittelyn sovittamista yhteen kuntien sosiaalityön harkinnanvaraisen työotteen kanssa. Asiakkaiden palvelutarpeita selvitetään riittämättömästi ja moni asiakas jää vaille tarvitsemaansa sosiaalityön tukea.
Nk. Kela-siirto on tuonut esiin tarveharkinnan ongelmia. Näitä haasteita on ollut toimeentulotuessa jo ennen siirtoa. Ennen perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan monissa kunnissa sen myönsivät etuuskäsittelijät ja yhteys sosiaalityöhön vaihteli kunnittain. Kunnilla oli omat toimeentulotukiohjeensa ja tarveharkinnan käyttämisen laajuus vaihteli.
Kelan myöntämä perustoimeentulotuki sisältää mekaanisesti laskettavan perusosan ja harkintaa sisältävät ns. muut perusmenot. Muissa perusmenoissa voidaan ottaa tarpeellisen suuruisina huomioon esimerkiksi tavanomaista suuremmat asumiskulut. Enemmän harkintaa sisältävissä päätöksissä on saamiemme asiakas- ja asiantuntijapalautteiden mukaan paikoin käsittelijäkohtaista vaihtelua.
Yhdessä päätöksessä esimerkiksi asiakkaan Kelan normien ylittävä vuokra on huomioitu kokonaisuudessaan, seuraavassa vain osa normin ylittävästä määrästä. Ajoittain normin ylittävää vuokran osuutta ei ole hyväksytty lainkaan. Hyvin pienituloisen ihmisen tulot vaihtelevat siten 250 euroa kuukaudessa riippuen kohdalle osuvasta käsittelijästä. Perustoimeentulotuen 502,21 euron perusosaan 250 euroa on iso lovi.
Sosiaalityön arviointiosaamista kaivataan lisää
Sosiaalibarometrin vastaajat pitävät Kelan sosiaalityön asiantuntemusta riittämättömänä. Tätä huomiota tukee se, että barometriin vastanneista toimeentulotukea käsittelevistä toimihenkilöistä 40 prosentilla on enintään lukio- tai ammatillinen koulutus. Yliopistokoulutus on 10 prosentilla, sosiaalityön pätevyys yliopistosta vain prosentilla. Kun lisäksi vastaajat kertovat Kelan etuuskäsittelijöillä olevan liian vähän aikaa perustoimeentulotukipäätösten tekemiseen, ei ole yllättävää, että asiakkaan kokonaistilanteen kartoittamisessa ja yksilöllisessä tarveharkinnassa on puutteita.
Ratkaisuina vastaajat pitivät yhteisiä ohjeistuksia Kelaan ja kuntiin, sosiaalityön osaamisen vahvistamista Kelassa sekä kaksisuuntaista tiedonvaihtokanavaa Kelan ja kunnan kesken. Näin asiakas saisi myös monimuotoisemmassa tilanteessa päätöksen nopeammin, ja vältettäisiin tarpeettomia hakemusten siirtoja kuntiin.
Kelalle on siirretty myös tehtäviä, jotka olisi pitänyt jättää sosiaalityöntekijöille. Esimerkiksi toimeentulotuen perusosan alentamisesta tulisi tehdä päätös sosiaalityöntekijän yksilöllisen harkinnan pohjalta, eikä mekaanisesti Kelan etuuskäsittelyssä.
Toimeentulotuen uudistaminen on ollut vielä ennakoitua mittavampi tehtävä. Toimeentulotuen kehittämistä on jatkettava asiakkaiden sujuvan palvelun takaamiseksi ja yksilöllisten tilanteiden huomioimiseksi.
Lisätiedot
- erityisasiantuntija Anna Järvinen
- tutkija Anne Eronen