Syyskuun 1. päivä 2022 oli surullinen päivä järjestöille. Hallitus ei kyennyt perumaan päätöstään järjestöjen 100 prosentin palkkatukeen ja työllisyyspoliittisiin avustuksiin kohdennetuista leikkauksista. Samalla hallitus kirjoitti nimensä historiankirjoihin järjestöjen laajamittaisen ja vaikuttavan työllistämistoiminnan romuttajana.
Huonoa
Palkkatukimäärärahat pienenevät vähintään 10 miljoonaa euroa kohdistuen järjestöjen 100 prosentin tukeen. Leikkausten vaikutuksesta järjestöjen työllistämistoiminta käytännössä pienenee huomattavasti tai lakkaa kokonaan. Järjestöt ovat perinteisesti työllistäneen henkilöitä, jotka ovat kauimpana avoimista työmarkkinoista ja mahdollistaneet sen ensimmäisen askeleen polulla kohti avoimia työmarkkinoita. Leikkauksen myötä yhä useampi syrjäytyy työmarkkinoilta kokonaan.
Määräraha työllisyyspoliittisiksi avustuksiksi pienenee vähintään 6 miljoonaa euroa kohdistuen järjestöjen hanketoimintaan. Järjestöjen työllistämishankkeet tarjoavat apua esimerkiksi työmarkkinavalmiuksien ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Tämä vaarantuu työllisyyspoliittisen avustuksen leikkauksen myötä. Paljon osaamista ja järjestöjen hyvää sekä vaikuttavaa toimintaa ollaan heittämässä romukoppaan.
Epäselvää
Osatyökykyisten osallistumista työmarkkinoille helpotetaan laajentamalla tänä vuonna toimintansa aloittaneen Työkanava Oy:n toimintaa itäiseen Suomeen. Tarkoitukseen ehdotetaan 5 miljoonan euron pääomitusta. Ajatus on periaatteessa hyvä, mutta ajoitukseltaan huono. Samalla kun romutetaan järjestöjen laajamittainen työllistämistoiminta myös Itä-Suomessa, ollaan tilalle tuomassa valtiollinen toimija. Työ- ja elinkeinoministeriö perustelee pääomitusta muun muassa yritysten työvoimatarpeeseen vastaamisella. Tämä ei ole Työkanava Oy:n lakiesityksen hengen mukaista.
Valtionvarainministeriö esityksessä julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi varattiin noin 195 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan määräraha olisi nyt 183 miljoonaa euroa. Mistä on leikattu? Kuinka palvelut pystytään turvaamaan?
Mitä tulisi tehdä
Budjettiesitys menee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Eduskunnan tulee peruuttaa esitetyt leikkaukset palkkatukeen ja työllisyyspoliittiseen avustukseen. Valtionbudjetissa nämä ovat pieniä summia. Jos järjestöjen työllistämistoiminta ajetaan alas, hintalappu tulee olemaan inhimillisesti ja myös yhteiskunnallisesti kova.
Palkkatukiuudistus on peruuttava järjestöjen 100 prosentin tuen osalta. Uudistusta perustellaan EU:n valtiontukisääntelyllä. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ei ole haluttu huomioida, eikä vaikutuksia järjestöihin sekä vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleviin haluttu ymmärtää. Ei tehdä peruuttamattomia päätöksiä.
Työllisyyspoliittisesti budjettiesitys sisältää varmasti hyviäkin asioita. Tällä hetkellä on kuitenkin vaikea niitä nähdä. Järjestöjen työllistämistoimintaan kohdistuva isku on kova. Nyt tehdään isoja arvovalintoja, joilla on kauaskantoiset vaikutukset.