Koronakriisi on vaikeuttanut monien ihmien toimeentuloa. SOSTEn tekemässä jäsenkyselyssä järjestöt arvioivat toimeentulon niukkenemisen lisäävän muun muassa vuokrarästejä ja ylipäätään velkaantumista, kun vaikeista taloudellisista tilanteista selviytyäkseen ihmiset turvautuvat esimerkiksi pikavippeihin.
Viestintäpäällikkö Minna Mattila Takuusäätiöstä kertoo, että heillä koronakriisi ei vielä näy lisääntyneinä asiakasmäärinä. Hän kuitenkin arvioi, että syksyä kohti mentäessä ihmisten taloudelliset ongelmat syvenevät ja avunpyynnöt lisääntyvät.
Tarvitaan nopeita toimia velkaantuneiden auttamiseksi
Nyt tulee kehittää nopeasti uusia ja ketteriä velkajärjestelymuotoja, jotta ei toisteta vanhoja virheitä. 90-luvun lamassa velkaantuneiden tilannetta ratkottiin vielä 2000-luvun alussa velkasovitteluprojektilla. Osaa ihmisistä ei siinäkään vaiheessa enää pystytty auttamaan. Monelle jäi tilanteesta ikuinen katkeruus.
Mattila näkee, että hallituksen nyt esittämät poikkeustoimenpiteet velkaantumisen rajoittamiseksi viestivät myönteistä välittämistä – kädenojennusta ihmisille. Viestin pitää kuitenkin kääntyä myös teoiksi.
Hallituksen talous- ja velkaneuvontaan osoittama lisäraha on myönteinen panostus. Myös järjestöille myönnettävä ylimääräinen rahoitus psykososiaaliseen tukeen tulee tarpeeseen. ”Vaikka talousasioihin ei ole helppoja ratkaisuja, tulisi järjestökentällä eri palveluissa ottaa puheeksi raha-asiat. Arkinen talonpoikaisjärjellä tehtävä neuvonta riittää, pahinta on jos ihmisten talousasiat sivuutetaan. ”, toteaa Mattila.
Tehdystä korkokattoehdotuksesta saattavat hyötyä ne, joilla on maksukykyä. Matalampi korkokatto on kuitenkin voimassa vain vuoden loppuun, jonka jälkeen korot pomppaavat ylös. Osaavatko ja pystyvätkö ihmiset suunnittelemaan niin pitkäjänteisesti tilannettaan? Lisäksi luottolaitokset eivät useinkaan anna lainaa matalalla korolla.
Niille ihmisille, jotka eivät nytkään saa lainaa, ei tästä muutoksesta ole apua veloista selviämiseen. Mattila toteaa, että hallitus on näissä tilanteissa vedonnut siihen, että Takuusäätiön pienlainaa saa matalalla korolla ja osa kunnista myöntää sosiaalista luototusta. Näiden tukimuotojen resurssit ovat kuitenkin heikot vastamaan kaikkeen syntyvään tarpeeseen.
Velkajärjestelyn notkeuttamista ja kevyempiä maksuohjelmia
Yksityishenkilön velkajärjestely on tällä hetkellä pitkä ja kankea prosessi. Järjestelyyn pääseminen vie aikaa. Hakuprosessissa velkojat voivat lausumillaan jopa estää järjestelyn saamisen. Jos ihminen on kovasti kulutusluottovelkaantunut, on hänen usein ensin oltava ulosotossa kaksi vuotta. ”Nyt pitää huomioida hätätilanne ja tehdä muutoksia tulkintaan, jotta velkaneuvojat voisivat jouhevammin tehdä järjestelyjä”, vaatii Mattila.
Velkajärjestelyn rinnalle tulisi luoda myös jokin tapa ohi raskaan käräjaoikeuskäsittelyn. Tarvitaan maksuohjelmia, joista ihmiset selviytyvät kohtuuajassa, enintään viidessä vuodessa, niin että lainoja ei tarvitse maksella kymmeniä vuosia ja niiden maksaminen tuntuu mielekkäältä. Ulostottoon joutuminen laskee halukkuutta työllistyä.
Lisäksi on tärkeää miettiä järjestelyjä myös vanhoille hyvin korkeakorkoisille lainoille. Mattila huomauttaa, että meillä on tällä hetkellä kahden kerroksen pikavippivelkaantuneita. Syksyllä 2019 säädetty 20 prosentin korkokatto koskee vain osaa velkaantuneista, koska muutosta ei tehty takautuvasti. ”On epäoikeudenmukaista, että ennen tuota rajoitusta ihmiset ovat pitkään nostaneet korkeakorkoisia lainoja ja heille ei ole tarjottu mitään vastaantuloa”, toteaa Mattila. Vanhojen luottojenkin koroista voi neuvotella, mutta ihmiset eivät tunne tätä mahdollisuutta. He tarvitsisivat myös apua neuvotteluissa.
Nyt on tehtävä rohkeita ratkaisuja, jotta ihmisten tilanteet eivät jää liian pitkäkestoisiksi. ”Ei pitäisi aprikoida, johtuuko talousvaikutus koronasta vai ihmisen aiemmasta huonosta talouden hoidosta. Pitää keskittyä saamaan ihmiset työkykyisiksi ja perheiden tilanteet kuntoon, jotta lapsille ja aikuisille ei synny 90-luvun laman kaltaisia, pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia kokemuksia.”, kiteyttää Mattila.
Lisätietoja
- Anna Järvinen, SOSTEn erityisasiantuntija, 050 586 5677