Kansanedustajien verkosto: Järjestöjen tuki osaksi kuntoutusta hyvinvointialueilla alusta asti

Kansanedustajien verkosto: Järjestöjen tuki osaksi kuntoutusta hyvinvointialueilla alusta asti

Etusivu / Uutiset / Kansanedustajien verkosto: Järjestöjen tuki osaksi kuntoutusta hyvinvointialueilla alusta asti

Hyvinvointialueiden on liitettävä järjestöjen tuki ja kuntoutuspalvelut osaksi kuntoutusta heti toiminnan alusta lähtien. Näin voidaan varmistaa kuntoutuksen tuloksellisuus, toteaa Eduskunnan kuntoutusverkosto tuoreessa kannanotossaan.

”Järjestöjen tuki ja palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille, jotka jäävät helposti väliinputoajiksi julkisessa palvelujärjestelmässä”, sanoo verkoston sihteerinä toimiva erityisasiantuntija Päivi Opari SOSTEsta.

Vaikuttava kuntoutus säästää rahaa, verkosto muistuttaa

Kansanedustajista koostuva eduskunnan kuntoutusverkosto julkaisi tiistaina kannanoton, jossa se vaatii vaikuttavaa kuntoutusta kiinteäksi osaksi hyvinvointialueiden palveluja.

”Kuntoutus on yli 2 miljardin hyvinvointi-investointina yksi keskeisimmistä sote-palveluista hyvinvointialueilla. Se koskettaa vuosittain satojatuhansia suomalaisia”, kannanotossa todetaan.

Verkosto muistuttaa, että hyvin toteutettu ja vaikuttava kuntoutus lisää ihmisten toimintakykyä ja osallisuutta sekä vähentää muiden palvelujen ja etuuksien, kuten asumis- tai hoivapalveluiden tai toimeentulotuen tarvetta.

”Työkyvyn tai arjen itsenäisyyden menettäminen on paitsi merkittävä henkilökohtainen kriisi, myös huomattava kustannus yhteiskunnalle. Oikea-aikaisella kuntoutuksella voidaan tehokkaasti ehkäistä näitä inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä”, kuntoutujien ja kuntoutuksen aseman parantamiseksi perustettu verkosto toteaa kannanotossaan.

Vaikuttava kuntoutus edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä

Eduskunnan kuntoutusverkosto muistuttaa kannanotossaan myös, että toimiva kytkös terveyttä edistäviin palveluihin on rakennettava yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa.

Päivi Opari SOSTEsta korostaa, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on yhteiset asukkaat ja molemmilla toimijoilla on vastuu ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.

”On myös palveluita, kuten kriisiauttaminen tai työpajatoiminta, jotka toimivat kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspinnoilla. Tämän toiminnan jatkuminen edellyttää toimivaa monialaista yhteistyötä ja sopimuksellisuutta”, Opari sanoo.

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimen palveluista siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien.

Lisätietoja antaa erityisasiantuntija Päivi Opari.

Lue Eduskunnan kuntoutusverkoston kannanotto kokonaisuudessaan alta.


Vaikuttava kuntoutus saatava kiinteäksi osaksi hyvinvointialueiden palveluja

– eduskunnan kuntoutusverkoston kannanotto vaikuttavien kuntoutuspalvelujen ja kuntoutumisen tuen puolesta

Kuntoutus on yli 2 miljardin hyvinvointi-investointina yksi keskeisimmistä sote-palveluista hyvinvointialueilla. Se koskettaa vuosittain satojatuhansia suomalaisia. Vaikuttava kuntoutus vahvistaa ihmisten terveyttä, arjessa pärjäämistä ja työ- ja toimintakykyä sekä nostaa työllisyysastetta. Kuntoutuksella on myös keskeinen merkitys parantumattomasti sairaan ja pysyvästi vammautuneen elämänlaadulle.

Vaikuttava kuntoutus on määrältään riittävää ja perustuu asiakkaalle merkityksellisiin tavoitteisiin. Se edellyttää oikea-aikaisuutta, katkeamattomia hoito- ja palvelupolkuja sekä tutkimustietoa eri menetelmien vaikuttavuudesta. Yhteistyö sote-palveluiden, kuntien, Kelan, järjestöjen ja kuntoutusyritysten välillä mahdollistaa asiakkaalle sopivimman palvelukokonaisuuden.

Vaikuttava ja oikea-aikainen kuntoutus säästää rahaa

Vaikuttava kuntoutus lisää toimintakykyä ja osallisuutta sekä vähentää muiden palvelujen ja etuuksien, kuten asumis- ja hoivapalveluiden tai toimeentulotuen tarvetta. Työkyvyn tai arjen itsenäisyyden menettäminen on paitsi merkittävä henkilökohtainen kriisi, myös huomattava kustannus yhteiskunnalle. Oikea-aikaisella kuntoutuksella voidaan tehokkaasti ehkäistä näitä inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä.

Hyvinvointialueen on tärkeää tuntea palveluverkosto kokonaisuutena. Esimerkiksi osatyökykyisten työhön kuntoutuminen edellyttää hyvinvointialueiden, kuntien työllisyyspalvelujen ja te-toimistojen yhteistyötä.

Kuntoutus on vaikuttavaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi masennuksen tai ahdistuksen tehokas hoito tuottaa 2,3–3 kertaisena takaisin siihen sijoitetun summan. Samoin säästää ikääntyneiden arkikuntoutus, jonka on havaittu lisäävän laatupainotettuja elinvuosia paremmin kuin tavanomainen kotihoito ja kuntoutus. Kustannuksiin nähden suurin säästö saadaan työkyvyttömyyseläkkeen ehkäisemisestä.

Kuntoutumisen tuki liitettävä tiiviiksi osaksi kuntoutuksen palveluketjua

Kuntoutuminen on yksilöllinen prosessi, joka kestää toisilla läpi elämän ja toisilla vain lyhyen aikaa. Tuloksellisen kuntoutumisen varmistamiseksi on tärkeää, että hyvinvointialueet heti toimintansa alusta lähtien liittävät järjestöjen kuntoutuspalvelut osaksi kuntoutuksen kokonaisuutta. Toimiva integraatio terveyttä edistäviin palveluihin on rakennettava yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa.

Kustannusvaikuttavuutta tutkittava lisää

Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumi (KunFo) totesi joulukuussa 2021 julkaistussa väliraportissaan, että vertaisarvioidut tutkimukset ovat kerryttäneet toimijoiden käyttöön laadukasta tietoa erilaisista kuntoutusmenetelmistä ja kuntoutusjärjestelmästä. Tutkittua tietoa kuntoutuksen vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä tarvitaan päätöksenteon tueksi jatkossakin. Erityisesti lisää tietoa tarvitaan kuntoutuksen kustannusvaikuttavuudesta. Hyvinvointialueiden on tärkeää tuottaa kuntoutuspalveluiden käytöstä kattava tietopohja, jota voidaan hyödyntää tutkimustyössä.

Lisätietoja:

Eduskunnan kuntoutusverkosto (EKKuve) toimii kuntoutujan ja kuntoutuksen aseman parantamiseksi. Verkosto on perustettu vuonna 2020.