Hyvinvointialueet ovat vastanneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista pian puoli vuotta. Miltä näyttävät järjestöyhteistyön näköalat alueiden toiminnan alkutaipaleella?
Järjestöjen sote-muutostuki on julkaissut raportin järjestöyhteistyön tilanteesta hyvinvointialueilla kesäkuussa 2023. Raportissa tarkastellaan hyvinvointialueen päätösasiakirjojen ja muiden julkisten asiakirjojen pohjalta järjestöavustusten, järjestöyhteistyön rakenteiden, strategioiden, osallisuuden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilannetta kullakin hyvinvointialueella.
Lisäksi tarkastelussa ovat Suomen kestävän kasvun ohjelman hyvinvointialuekohtaiset hankesuunnitelmat.
Järjestöavustuksia on jaettu suurimmalla osalla hyvinvointialueista
Useimmilla hyvinvointialueilla järjestöavustukset olivat ensimmäistä kertaa haettavana vuoden 2022 lopulla tai vuoden 2023 alkupuolella. Toukokuun loppuun mennessä 17 hyvinvointialuetta oli tehnyt ensimmäiset päätökset myönnettävistä avustuksista.
Myönnettyjen avustusten kokonaissummat vaihtelevat suuresti alueiden välillä. Summat eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia. Joillakin hyvinvointialueilla kaikkia kumppanuussopimuksia ei ole laskettu järjestöavustuksiksi.
Järjestöjen sote-muutostuen tutkija Janne Haikari kertoo, että vertailua vaikeuttavat etenkin erot kuntien ja hyvinvointialueiden avustamisen työnjaossa. Erityisesti suuremmat kaupungit voivat edelleen jakaa merkittäviä avustuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, mikä voi vaikuttaa hyvinvointialueiden avustusten kohdentumiseen ja suuruuteen.
”Hyvinvointialueiden ja kuntien välillä tullaan edelleen keskustelemaan vilkkaasti työnjaosta. Joillakin alueilla on tapahtunut väliinputoamista, eli jotkin järjestöt ovat jääneet vaille avustuksia, kun kumpikin avustajataho on ajatellut, että toinen voisi avustaa tätä järjestöä”, Haikari sanoo.
Hyvinvointialueiden kehittämistyössä tasaisempi tahti
Vuodenvaihteessa tapahtunut sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirto hyvinvointialueille vei hyvinvointialueiden valmistelijoiden aikaa, ja vuodenvaihteen jälkeen kaikessa kehittämistyössä olikin havaittavissa seesteisyyttä. Sittemmin kehittämistyö on taas saanut tuulta purjeisiinsa.
Osallisuustyössä edetään menetelmien ja alustojen pilotointiin syksyllä. Osallisuussuunnitelmia laaditaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä alueellinen hyvinvointikertomustyö etenee. Osa alueista on saanut valmiiksi vuoden 2022 hyvinvointiraportin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vuotuiset neuvottelut näyttävät useimmilla alueilla ajoittuvan syksyyn.
Järjestöyhteistyön rakenteissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Järjestöyhteistyön kokoavia elimiä, eli neuvottelukuntia ja kumppanuuspöytiä muodostetaan viimeisilläkin alueilla, joilla sellaisia ei ole vielä ollut. Vanhemmille neuvottelukunnille haetaan linkitystä hyvinvointialueisiin.
”Sekä hyvinvointialueet että järjestöt ovat jo tiedostaneet, että päällekkäisiä tai rinnakkaisia rakenteita ei kannata perustaa. Tuoleille ei riitä istujia, jos yhteistyö- ja edustuselimiä on liikaa”, Haikari muistuttaa.
Järjestötoiminta palvelutarjottimelle Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta
Suomen kestävän kasvun ohjelma on pääsemässä toden teolla toteutusvaiheeseen. Hyvinvointialueet ovat keväällä 2023 päivittäneet hankesuunnitelmansa ja aloittamassa kehittämistyötä hankkeen eri osa-alueilla, joista erityisesti monialainen hyte-palvelukonsepti ja palvelutarjotin avaavat järjestöille mahdollisuuksia tehdä omaa toimintaansa tunnetuksi, näkyväksi ja saavutettavaksi.
”Palvelutarjottimet nostavat järjestötoimintaa suoraan myös asukkaiden ulottuville”, Haikari sanoo.
Vielä on aikaa vaikuttaa
Järjestöjen näkökulmasta moni asia on vielä kesken hyvinvointialueilla. Avustusmalleja kehitetään vuoden 2023 kuluessa, eikä yhteistyö ole vielä kaikilta osin valmista. Ensimmäiset vuosittaiset hyte-neuvottelut ovat koeponnistus, jonka jälkeen myös tätä hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyön koordinoivaa palasta kehitetään aluekohtaisesti.
”Hyvinvointialueet eivät ole valmiita, eikä sote-uudistus lopullisesti maalissa. Kehittämistyö jatkuu monella saralla, eli vaikuttamisen ikkuna pysyy avoinna myös järjestöille vielä pitkään”, Haikari tiivistää.
- Lue lisää: Järjestöjen sote-muutostuki