Tämän kevään kehysriihen painopisteenä eivät olleet työllisyyspoliittiset ratkaisut, mikä oli odotettavaa. Kehysriihen työllisyyteen liittyvät päätökset olivat ennen kaikkea jo valmistelussa olevia asioita. Vaikka hallitus on melkein saavuttanut asettamansa työllisyystavoitteen, tarvitaan vielä investointeja erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen. Tämä siksi, että pitkäaikaistyöttömyys on yhä huolestuttavan korkealla, eikä osatyökykyisten työttömyys laske hyvistä toimista huolimatta. Vaarana on, että suuri joukko syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle, ellei työttömyyttä saada katkaistua ajoissa.
Mitä hyvää
- Osatyökykyisten työllistymisedellytysten kohentamiselle saatiin sovittua jatkoa. Työkyvyn tuen palveluihin sekä mielenterveyttä ja työkykyä vahvistaviin toimiin osoitetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta 8,5 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 6,5 miljoonaa euroa vuonna 2024. Tällä investoinnilla saadaan melko hyvin jalkautettua hyviä käytäntöjä hyvinvointialueille.
- Osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli etenee. Tämä vahvistaa osatyökykyisten mahdollisuuksia ottaa työtä vastaan. Olisi kuitenkin ollut toivottavaa, että malli astuisi voimaan jo ennen vuotta 2025. Lineaarinen malli täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen on ratkaistava mahdollisimman pian.
- Investoinnit tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin ovat tervetulleita.
- Hallituksen tavoite, että Suomeen Ukrainan sotaa pakenevien ihmisten työnteko mahdollistuu nopeasti ja joustavasti.
Mitä huonoa
- 10 miljoonan leikkaus palkkatuesta, joka kohdistuu järjestöjen 100 % tukeen on lyhytnäköistä politiikkaa. Järjestöjen 100 %:n palkkatuella on pystytty tarjoamaan polku työelämään niille heikommassa työmarkkina-asemassa oleville ihmisille, jotka tarvitsevat enemmän tukea ja valmennusta työssä pärjäämiseen ja työuransa aloittamiseen. Tämä leikkaus vaikuttaa vähintään 1300 palkkatukityöllistettyyn. On epätodennäköistä, että kaikki heikommassa työmarkkina-asemassa olevat työllistyisivät yrityksiin edes palkkatuella. Vaarana on, että suuri joukko ihmisiä syrjäytyy työmarkkinoilta pysyvästi. Esimerkiksi yhden pitkäaikaistyöttömän syrjäytymisen kustannuksen lasketaan olevan 600 000 €, nuoren syrjäytymisen hinta on 1,2 miljoonaa €.
Mitä seuraavalla vaalikaudella pitää tehdä
- Työvoimapalveluiden riittävä rahoitus on turvattava seuraavalla vaalikaudella. Rahoitusta on suunnattava erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työhönvalmennukseen, palkkatukeen sekä työvoimakoulutukseen.
- Työ- ja toimintakyvystä on pidettävä kiinni ja tehtävä siihen investointeja. Mielenterveyden ongelmat ovat yleisin syy työkyvyttömyyteen. Seuraavalla vaalikaudella on toteutettava hoitotakuun korjaussarja, joka sisältää vaiheittain toteutettuna sekä terapiatakuun että kuntoutustakuun.
Lue lisää SOSTEn kehysriihikannanotosta: SOSTE vaatii hallitusta kiirehtimään sosiaaliturvaetuuksien indeksitarkistusta