Sosiaalibarometri 2026: Järjestöjen löydettävä uudelleen paikkansa työllisyysalueilla

Työllisyysalueiden käynnistyminen vuoden 2025 alussa näkyy myös järjestöyhteistyössä.

Marraskuussa 2025 työllisyysalueiden johdosta 58 prosenttia arvioi, että järjestöjen työllisyystoimia ja osaamista hyödynnetään alueen työllisyyden edistämisessä kokonaisuutena hyvin tai melko hyvin, kun vielä vuonna 2023 tyytyväisiä järjestöjen toiminnan ja osaamisen hyödyntämiseen oli 80 prosenttia työvoimapalvelujen johdosta.

Suurin muutos on tapahtunut järjestöjen palveluissa, kuten kuntouttavassa työtoiminnassa. Tämä näkyy myös palvelujen yhteisessä kehittämisessä. Vuoteen 2023 verrattuna hyödynnetään vähemmän myös järjestöjen tarjoamia työpaikkoja, kertoo SOSTEn Sosiaalibarometri-kysely.

Runsas kolmannes työllisyysalueiden johdosta ei tunnista, ovatko järjestöt mukana oman työllisyysalueen yhteistyörakenteissa.

”Tulokset kertovat työllisyysalueiden käynnistymisvuoden mittavasta muutoksesta. Uusilla alueellisilla toimijoilla ei välttämättä ole vielä yhtä hyvä tuntemus alueensa järjestöistä. Toisaalta suurin ponnistus on tarvittu uuden organisaation käynnistämiseen erittäin haastavassa työllisyystilanteessa. Samanaikaisesti palkkatukea on suunnattu erityisesti yrityksille järjestöjen sijaan ja hyvinvointialueet ovat supistaneet järjestöjen tarjoamaa kuntouttavaa työtoimintaa”, SOSTEn tutkija Anne Eronen summaa tuloksia.

”Nyt on viimeistään aika, että järjestöt tuovat aktiivisesti esiin omaa osaamistaan ja työtään erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Oppia kannattaa ottaa niiltä alueilta, joilla järjestöt on otettu paremmin mukaan työllisyyden hoitoon. Myöskään vaikuttamista kuntapäättäjien suuntaan ei kannata unohtaa”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen.

Järjestöt edistävät työllisyyttä monin tavoin

Parhaiten työllisyysalueilla hyödynnetään tällä hetkellä järjestöjen tarjoamia työpaikkoja, vertaistoimintaa ja matalan kynnyksen palveluja sekä järjestöjen työllistymistä edistäviä palveluja. Runsas puolet vastaajista on niihin tyytyväisiä.

Varsin suuri osuus vastaajista myös totesi, että järjestöjen osaamista ja työllisyystoimia ei omalla alueella juurikaan hyödynnetä. Eniten puutteita arvioitiin olevan yhteistyössä palvelujen kehittämisessä (42 %).

Järjestöjen työllistymistä edistävien palvelujen, työpaikkojen ja erityisasiantuntemuksen kertoi toteutuvan alueellaan heikosti 36–38 prosenttia vastaajista.

Järjestöjen roolin ennakoidaan heikentyvän työllisyyden hoidossa

Tuore kokemus järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä näkyy parempina arvioina järjestöjen roolista työllisyyden hoidossa. Työllisyydestä vastaavien lautakuntien jäsenet korostavat johtoa selvästi enemmän järjestöjen roolia. Työvoimapalvelujen johdon näkemykset järjestöjen roolista ovat heikentyneet tuntuvasti vuoteen 2023 verrattuna.

Lähivuosina järjestöjen roolin työllisyyden hoidossa nähdään ennen kaikkea supistuvan. Näin ennakoi yli puolet työllisyysalueiden johdosta ja päättäjistä.

Järjestöjen roolin vähenemistä perusteltiin pääosin muilla kuin järjestöistä johtuvilla syillä. Valtaosa kuvasi järjestöjen rahoitusvaikeuksia, joita on ilmennyt kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion myöntämissä avustuksissa sekä palkkatuessa.

Palkkatuen määrärahat ovat vähentyneet, ja sen kattavuutta ja kestoa on rajattu. Joissain kunnissa käytetty kuntalisä ei välttämättä huomioi järjestöjä.

Merkityksen vähenemisestä kertoo myös järjestöjen kuntouttavan työtoiminnan supistuminen hyvinvointialueiden irtisanoessa sopimuksia.

Vain joka kuudes vastaaja ennakoi järjestöjen merkityksen kasvavan. Sitä perusteltiin työllistämistoimien suurella tarpeella, johon eivät riitä pelkästään työllisyys- ja hyvinvointialueiden resurssit. Järjestöiltä odotetaan edelleen erityisasiantuntemusta, vertaistukea, yhteisöllisyyttä ja osatyökykyisten työllistämistä. Työllisyysalueiden alkuvaiheen jälkeen nähdään mahdollisena rakentaa uudenlaista yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Tulokset ovat ennakkotietoja Sosiaalibarometri 2026 -tutkimuksesta, joka julkaistaan kokonaisuudessaan huhtikuussa. Tutkimusaineisto on kerätty marraskuussa 2025. Kyselyyn vastasi 174 työllisyysalueen johtajaa, päällikköä ja lautakuntien jäsentä 44 työllisyysalueelta. Sosiaalibarometrin toteuttaa SOSTE.