Sosiaalibarometri 2025: Oma ja omaisten vastuu hyvinvoinnista kasvaa

Ihmisten oma ja omaisten vastuu hyvinvoinnista kasvaa nykyisestä 2030-luvulla, kertoo tuore Sosiaalibarometri.

Barometriin vastanneista hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveysjohtajista ja Kelan esihenkilöistä 89 prosenttia ennakoi, että yksilön vastuu hyvinvoinnistaan on 2030-luvulla aiempaa suurempi. Heistä 77 prosenttia myös ennakoi, että omaisten vastuu ikääntyneistä, sairaista ja vammaisista kasvaa.

Sote-johtajat (91 %) ja Kelan esihenkilöt (84 %) kannattavat tällä hetkellä eniten ihmisten oman vastuun lisäämistä hyvinvoinnistaan. Sosiaalityöntekijöistä 59 prosenttia katsoi, että ihmisten tulisi ottaa itse nykyistä enemmän vastuuta.

Tämän kuvattiin tarkoittavan asennemuutosta kohti omatoimisuutta ja itsenäisyyttä sekä vastuunkantoa erityisesti omasta terveydestä ja toimeentulosta. Odotuksissa korostuivat itsekuri, terveelliset elämäntavat ja oman talouden hallinta.

Oman vastuun korostamisessa on nähtävissä pyrkimystä julkisten palvelujen ja sosiaaliturvaetuuksien kustannusten hillintään. Toisaalta vastauksissa peräänkuulutetaan laajasti eri näkökulmista itsesäätelyyn ja varautumiseen kykenevää kansalaista, joka ottaa asioista selvää, oppii ja käyttää saamansa avun hyödyksi.

Vastuuta lisää myös palveluja tarvitseville

Asiakkailta toivotaan verkkopalvelujen käytön opettelua ja palvelujen selvittämistä niin omiin kuin omaisten tarpeisiin, sekä riittävän varhaista hakeutumista hoitoon. Itsehoitoon ja yhteydenpitoon viranomaisten kanssa toivottiin aktiivista otetta.

Pieni osa (9 %) itseavun lisäämistä kannattaneista muistutti avoimissa vastauksissa, ettei kaikilta voi vaatia enää enempää vastuunkantamista. Palvelujärjestelmää rakennetaan kuitenkin yhä enemmän itseohjautuville ja selkeiden palvelutarpeiden ihmisille.

”Oma vastuu on jo lisääntynyt. Se näkyy digipalveluina, joille ei välttämättä ole enää muita asiointivaihtoehtoja. Sitä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen nousseet asiakasmaksut ja potilaan omavastuun kasvu lääkkeiden hinnasta. Hyvinvointialueilla on myös merkkejä siitä, että maksullisuus ulottuu yhä uusiin palveluihin, kuten etäturva-auttamispalveluihin, ensihoidon pelkkiin hoidontarpeen arviokäynteihin sekä erityislainsäädännön piiristä yleislainsäädäntöön siirtyviin, esimerkiksi vammaisten lasten aamu- ja iltapäiväkerhoihin”, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Erja Saarinen.

Digipalvelut hyvinvointialueiden ja Kelan pelastus – ja osalle ihmisistä kompastuskivi

Ihmisten oma vastuu kasvaa myös, koska tiedonhaku ja palvelut ovat siirtyneet yhä enemmän verkkoon. Kelassa tätä on kehitetty jo vuosia, sosiaali- ja terveyspalveluissa sote-uudistus ja säästötarpeet ovat vauhdittaneet kehitystä. Tulokset kertovat, että hyvinvointialueilla on jo edistytty digitaalisissa palveluissa.

Kelan palveluissa luotto digitaalisiin palveluihin on suuri. Niitä pidetään toimivina, ja niiden katsotaan parantaneen palveluiden toimivuutta. Digitaalisten palveluiden katsotaan myös vapauttavan aikaa niiden asiakkaiden palveluun, jotka tarvitsevat enemmän tukea.

Asiakaspalvelun paikallinen saavutettavuus sekä palvelun riittävyys ihmisille, joilla on useita palveluntarpeita, oli kuitenkin vastaajien mielestä heikentynyt Kelan palveluissa vuoteen 2023 verrattuna. Nyt arvioidaan myös vuotta 2023 kielteisemmin, saavatko asiakkaat helposti palvelua muiden kanavien kautta, mikäli eivät osaa tai pysty käyttämään digitaalisia palveluja.

”Digipalveluja tarvitaan ilman muuta. Ne soveltuvat isolle joukolle niitä ihmisiä, joiden etuus- tai palveluntarpeet ovat selkeitä. Rinnalla on kuitenkin huolehdittava niistä ihmisistä, jotka eivät pysty käyttämään tai osaa käyttää digipalveluja”, tähdentää SOSTEn tutkija Anne Eronen.

”Ongelmallisen sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaavien periaatteiden muutoksesta tekee avoimen julkisen keskustelun vähyys. Huomaavatko kansalaiset ohentuneen hyvinvointivaltion suojaverkon vasta siinä vaiheessa, kun he itse tai läheinen sairastuvat vakavasti ja tarvitsevat tavanomaista vaativampaa hoivaa? Tai kun omainen vanhenee ja joutuu yhä huonokuntoisempana selviytymään lähes olemattomin palveluin tai turvateknologian varassa omassa kodissaan?” pohtii tuloksia SOSTEn erityisasiantuntija Minttu Ojanen.

Lue lisää: Sosiaalibarometri 2025 (pdf)

Sosiaalibarometri 2025 -tutkimuksen aineisto on kerätty kyselyllä tammikuussa 2025. Vastaajia on hyvinvointialueilta ja Kelasta yhteensä 1 352. Hyvinvointialueilta vastasivat sosiaali- ja terveysjohtajat (N = 113) ja sosiaalityöntekijät (N = 567), Kelasta esihenkilöt (N=141) ja toimihenkilöt (N=531). Tutkimuksen toteutti SOSTE yhteistyössä Kelan kanssa.