SOSTE: Hyvinvointitalous talouspoliittisen päätöksenteon ytimeen

SOSTE: Hyvinvointitalous talouspoliittisen päätöksenteon ytimeen

Etusivu / Uutiset / SOSTE: Hyvinvointitalous talouspoliittisen päätöksenteon ytimeen
SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen

Eduskunnan kevätistuntokauden alkajaisiksi SOSTE muistuttaa päättäjiä priorisoimaan talouspoliittisessa päätöksenteossa kansalaisten hyvinvoinnin. Hyvinvointitalous varmistaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän tulevaisuuden Suomelle ja Euroopalle.

Lue lisää: SOSTE: Hyvinvointitalous

Investoinnit sosiaali- ja terveyspalveluihin lisäävät väestömme hyvinvointia ja terveyttä. Samalla ne ennaltaehkäisevät kustannuksia, jotka rappeuttavat julkista taloutta. Esimerkiksi ennaltaehkäisemällä sairauksia ja syrjäytymistä lisäämme ihmisten työ- ja toimintakykyä ja sitä kautta vahvistamme työllisyyttä. On hyvä muistaa, että yksi syrjäytynyt maksaa julkiselle taloudelle jopa miljoona euroa.

Lue lisää: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannusesimerkit

”On syytä pohtia, onko nykyinen menokehys enää tarkoituksenmukainen sosiaalisiin ja ekologisiin investointeihin, joita yhteiskuntamme tarvitsee. On vakavasti harkittava budjettikäytäntöjen uudistamista, jotta tulevaisuuden turvaavat välttämättömät hyvinvointi- ja ilmastoinvestoinnit voidaan toteuttaa”, muistuttaa SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii myös verotusta

Julkisen talouden tasapainottamisessa on keskityttävä myös verotukseen. Energia- ja liikenneverot ovat hyvä alku ekologiselle siirtymälle, mutta tätä tulee vielä syventää. Myös ympäristölle haitallisia tukia on karsittava. Hallituksen on sitouduttava kaikessa talouspolitiikassaan ”do no harm”-periaatteeseen. Siirtymässä on siten keskeistä huomioida sen oikeudenmukaisuus ja jokaisen ihmisen toimeentulo.

Työn verottamisen sijaan painopistettä on siirrettävä pikemmin haitta- ja valmisteveroihin. Suomessa on mahdollista vahvistaa julkista taloutta alkoholi- ja tupakkaveron lisäksi myös uudentyyppisillä valmisteveroilla, kuten SOSTEn jo pitkään ajamalla terveysverolla. Oikein kohdennettu ja porrastettu vero, joka iskee sokeriin, suolaan ja kovaan rasvaan, olisi suotuisten fiskaalisten vaikutusten lisäksi myös todellinen terveysteko.

Lue lisää: SOSTEn terveysveromalli

Onnistuessaan terveysvero parantaa kansanterveyttä ja sitä kautta vahvistaa työ- ja toimintakykyä, eli vero pienentää sairauksien hoidosta tai esimerkiksi työpoissaoloista aiheutuvia kuluja, mutta samalla se tuo myös kaivattuja verotuloja.

Vaikka terveysveron perusteet ovat ennen kaikkea kansanterveydelliset, veropohjan laajuudesta ja tasosta riippuen sillä on myös saatavilla merkittäviä verotuloja, jopa 500 miljoonasta 1000 miljoonaan euroon vuodessa. Veron purressa eli ihmisten kulutuskäyttäytymisen ja teollisuuden reseptiikan muuttuessa veron tuotto pienenee, mutta vastaavasti kansanterveyden hyödyt paranevat.

“Terveysveron selvityksestä on kirjaus sekä hallitusohjelmassa että viime syksyn budjettiriihessä, joten mitään esteitä asian selvittämiselle ei pitäisi olla. Terveysperusteisen verotuksen kehittämisen kanssa ei pidä viivytellä enempää, vaan veron kansanterveydelliset ja -taloudelliset hyödyt on ulosmitattava nyt”, muistuttaa Marttinen.

Hallituksen on jatkossa sitouduttava tasa-arvoiseen budjetointiin

SOSTE kannustaa päättäjiä selvittämään myös ilmiöpohjaisen budjetoinnin mahdollisuuksia Suomessa. Valtioneuvoston on sitouduttava vaadittaviin resursseihin niin valtiovarainministeriöön kuin tilastokeskukseenkin tarvittavan datan keruun saamiseksi, jota ilmiöpohjainen budjetointi ja sen vaikutusarvioinnit vaativat. Ilmiöpohjaisella budjetoinnilla tarkoitetaan sitä, että budjettipäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon päätösten vaikutukset jo etukäteen esimerkiksi ilmastoon, ympäristön kantokykyyn sekä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen.

Lue lisää: Valtiontalouden tarkastusvirasto: Havaintoja ilmiöpohjaisesta budjetoinnista (pdf)

Lisätietoja antaa SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.