Euroopan unionin politiikan täytyy tulevina vuosina ja vuosikymmeninä tavoitella osallisuuden vahvistamista, eriarvoisuuden vähentämistä sekä kestävän kehityksen varmistamista. Tämä tapahtuu vahvistamalla hyvinvointitalousajattelua unionin finanssipolitiikassa ja ohjausjaksossa, pitämällä kiinni köyhyyden vähentämisen tavoitteista sekä huolehtimalla vapaan ja vahvan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksistä niin jäsenmaissa kuin unionissa. EU:n yhteistä terveyspolitiikkaa on puolestaan vahvistettava niin tuleviin pandemioihin varautumiseksi kuin lääketurvallisuuden varmistamiseksi.
Päätökset tehtävä ihmisten hyvinvointi edellä
SOSTE korostaa, että merkittävät investoinnit hyvinvointiin ja ympäristöön on voitava pitää unionin jäsenvaltioihin kohdistuvien velkavastuutavoitteiden ulkopuolella, kuten komissio esitti finanssipoliittisen sääntökehikon uudistamisen yhteydessä.
”Velkakeskustelua ei voi käydä ilman keskustelua ihmisten hyvinvoinnista ja planeettamme tulevaisuudesta”, muistuttaa SOSTEn yhteiskuntasuhdepäällikkö Ulla Kiuru.
”Yhtä lailla eurooppalaista ohjausjaksoa on uudistettava hyvinvointitalouden ohjauksen periaatteiden mukaisesti. Ohjausjakson sosiaalista pilaria vahvistamalla ja sen painoarvoa kasvattamalla myös talouspolitiikkaa on mahdollista suunnata entistä enemmän hyvinvoinnin tukemiseen”, Kiuru jatkaa.
EU:n asettamasta köyhyyden vähentämisen tavoitteesta sekä jäsenvaltioiden määrittelemistä kansallisista tavoitteista on pidettävä kiinni ja tavoitteiden toteutumista on seurattava säännöllisesti osana ohjausjaksoa ja sen suosituksia.
Yhä polarisoituvammassa maailmassa on tärkeää, että usein juuri heikoimpien äänitorvena toimivaa kansalaisyhteiskuntaa kuullaan ja osallistetaan päätöksentekoon esimerkiksi ohjausjakson yhteydessä.
”Unionille on luotava osallisuutta vahvistava kansalaisyhteiskuntastrategia”, painottaa Kiuru.
Ylipäätään on huolehdittava siitä, että meillä on tulevaisuudessa kaikissa unionin jäsenmaissa vahva ja vapaa kansalaisyhteiskunta.
EU:n yhteistä terveyspolitiikkaa on vahvistettava
Koronapandemia osoitti, että EU:n on tärkeää toimia yhdessä mahdollisten koronaviruspandemioiden kaltaisten kriisien estämiseksi, mutta kriisitilanteiden lisäksi tarvitaan nykyistä enemmän myös normaaliajan yhteistyötä terveyden alalla.
”Rajat ylittävien terveysuhkien ennakointiin, varautumiseen, torjuntatoimiin ja tutkimukseen on investoitava. Lisäpanostukset on huomioitava myös unionin kehityspolitiikassa”, toteaa Kiuru.
Yhtä lailla lääkkeiden saatavuus on varmistettava sekä EU:ssa että sen jäsenmaissa. Komission on edistettävä kohtuuhintaisten lääkkeiden saamista markkinoille.
”Lääkkeiden saatavuus on iso, koko Eurooppaa unionia koskeva ongelma. Asia on tärkeä varautumisen ja kriisivalmiuden näkökulmasta, mutta myös laajemmin. Siksi asiaan on seuraavalla kaudella tartuttava jämäkästi ja pureuduttava saatavuushäiriöiden juurisyihin”, jatkaa Kiuru.
Eurovaalitavoitteet 2024
Euroopan unionin politiikan on tulevina vuosina ja vuosikymmeninä tavoiteltava osallisuuden vahvistamista, eriarvoisuuden vähentämistä sekä kestävän kehityksen varmistamista.