Ulosottoon päätyvissä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatusmaksujen määrissä isot erot hyvinvointialueiden välillä

Yli 400 000 sote-palveluiden asiakasmaksua ulosottoon vuonna 2023. Eniten asiakasmaksuja asukasta kohden oli ulosotossa Päijät-Hämeessä 0,24 sekä Etelä-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla 0,18.

Etusivu / Uutiset / Ulosottoon päätyvissä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatusmaksujen määrissä isot erot hyvinvointialueiden välillä

Ulosottoon päätyvien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen määrät vaihtelevat paljon hyvinvointialueittain, ilmenee SOSTEn selvityksestä.

Asukaslukuun suhteutettuna eniten julkisten sote-palvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja meni vuonna 2023 ulosottoon Päijät-Hämeen hyvinvointialueella, jossa ulosottoon päätyi noin 40 000 asiakasmaksua eli noin 0,24 maksua yhtä täysi-ikäistä asukasta kohti.

Toiseksi ja kolmanneksi eniten maksuja asukasta kohti meni ulosottoon Etelä-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella (0,18).

Yli 400 000 sote-palveluiden asiakasmaksua ulosottoon vuonna 2023. Eniten asiakasmaksuja asukasta kohden oli ulosotossa Päijät-Hämeessä 0,24 sekä Etelä-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla 0,18.

Pohjanmaalla ja Lapissa vähiten laskuja ulosotossa

Asukaslukuun suhteutettuna vähiten julkisten sote-palvelujen ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja päätyi ulosottoon Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueilla, joissa ulosottoon meni noin 0,05 maksua asukasta kohti.

”Ulosottoon menevien julkisen maksujen ero hyvinvointialueiden välillä on valtava. Päijät-Hämeessä meni viime vuonna väestöön suhteutettuna lähes viisi kertaan enemmän maksuja ulosottoon kuin Pohjanmaalla ja Lapissa. Olisi hyvin tärkeää selvittää, mistä tällaiset erot hyvinvointialueiden välillä johtuvat”, sanoo SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti.

”Monilla hyvinvointialueilla on jo nostettu asiakasmaksuja ja samanaikaisesti hallitus on leikannut heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa. On todellisena vaarana, että ulosottojen määrä kääntyy taas muutaman positiivisen vuoden jälkeen nousuun”, pohtii Perälahti.

Koko maassa noin 440 000 asiakasmaksua ulosotossa

Koko maassa ulosottoon meni viime vuonna yhteensä noin 441 000 julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua.

Koko maan tasolla tarkasteltuna suurin osa ulosottoon menneistä asiakasmaksuista on sosiaali- ja terveyspalveluista syntyneitä maksuja. Näitä maksuja syntyy esimerkiksi terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä sekä laitoshoidosta.

Ulosottoon päätyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen määrä on tippunut selvästi vuoden 2020 huippulukemista, jolloin ulosotossa oli noin 664 000 asiakasmaksua. Silti ulosotossa on noin tuplasti enemmän asiakasmaksuja kuin vielä 2010-luvun alkupuolella.

”Hyvinvointialueiden olisi helpotettava maksujen huojentamista huomattavasti nykyisestä tai jätettävä maksut perimättä ihmisiltä, joilla ei ole varaa maksaa palveluista tai jotka voisivat ajautua maksujen myötä vararikkoon. Heitä ovat esimerkiksi perusturvaetuuksia saavat tai pienituloiset ikäihmiset”, vaatii SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti.

Ulosottoon menneiden asiakasmaksujen hyvinvointialueittaiset määrät käyvät ilmi tilastoista, jotka SOSTE hankki Ulosottolaitokselta. Ulosottoon menneiden asiakasmaksujen määrät on suhteutettu hyvinvointialueiden vuoden 2022 lopun asukasmääriin (18 vuotta täyttäneet).

Taulukko: Ulosottoon menneet julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksut hyvinvointialueittain vuonna 2023

Ulosottoon menneet julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksut hyvinvointialueittain vuonna 2023. Taulukosta nähdään, että eniten maksuja suhteessa asukaslukuun on mennyt ulosottoon Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla. Vähiten maksuja suhteessa asukaslukuun on mennyt ulosottoon Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla.