Taloudellisten taantumien aikoina on totuttu lukemaan uutisista yritysten konkursseista. Yritys, joka on epäonnistunut taloudellisissa tavoitteissaan eikä enää selviydy veloistaan, poistuu yleensä markkinoilta konkurssin seurauksena.
Konkurssin käyttö maksukyvyttömyysmenettelynä ei kuitenkaan rajoitu yrityksiin tai elinkeinonharjoittajiin. Suomessa konkurssikelpoisia ovat kaikki yksityiset yhteisöt ja oikeushenkilöt. Myös luonnollinen henkilö ja jopa kuolin- tai konkurssipesä voidaan edellytysten täyttyessä asettaa konkurssiin. Siten yhdistyksetkin voivat siis ajautua tai hakeutua konkurssimenettelyn piiriin.
Konkurssin edellytykset ja hakeminen
Konkurssista säädetään konkurssilaissa. Sen 2 luvun 1 §:n nojalla yhdistys voidaan asettaa konkurssiin silloin, jos se on maksukyvytön. Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan tässä laissa sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.
Säännös ei siis edellytä sitä, että yhdistyksen erääntyneitä velkoja olisi jäänyt jo maksamatta. Käytännössä tämä kuitenkin on yleensä tilanne silloin, kun konkurssia vaatii yhdistyksen velkoja. Yhdistys voi kuitenkin hakeutua konkurssiin itsekin, kun se katsoo selvitetyksi, ettei se enää selviä laskuistaan, eikä tilanne ole tilapäinen.
Usein onkin suositeltavaa, että tällaisessa tilanteessa yhdistyksen hallitus itse päättää konkurssin hakemisesta. Vaikka yhdistyslain lähtökohta on, että päätösvaltaa yhdistyksessä käyttävät sen jäsenet ja kaikki merkittävimmät yhdistystä koskevat päätökset kuuluvat lähtökohtaisesti jäsenistön tehtäviksi, määrätään yhdistyslain 61 §:ssä kuitenkin, että yhdistyksen omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin päättää aina yhdistyksen hallitus. Tämä on perusteltua, koska hallituksen jäsenillä on lain 39 §:n mukainen vastuu yhdistykselle aiheutuneista vahingoista, joita voisi aiheutua siitä, että yhdistyksen annettaisiin maksukyvyttömyystilanteessa jatkaa velkaantumistaan. Yhdistyksen hallituksella pitäisi myös olla parhaat edellytykset arvioida yhdistyksen taloudellista tilannetta ja maksukykyä.
Konkurssia haetaan kirjallisesti käräjäoikeudessa. Asiassa toimivaltainen tuomioistuin määräytyy sen perusteella, missä yhdistyksen hallintoa Suomessa pääasiallisesti hoidetaan. Yhdistyksen konkurssiin asettava käräjäoikeus ei siis aina ole yhdistyksen sääntöjen mukaisen kotipaikan käräjäoikeus.
Konkurssihakemuksesta tulee käydä ilmi konkurssilain 7 luvun 5 §:ssä luetellut asiat. Hakemuksesta tulee luonnollisesti käydä ilmi hakija sekä sen edustajan yhteystiedot. Siinä on myös ilmoitettava hakijan vaatimus sekä sen perusteet. Tilanteessa, jossa yhdistys itse hakee konkurssia, riittää vaatimukseksi ja perusteluiksi yleensä se, että yhdistys vaatii asettamistaan konkurssiin, koska se on muuten kuin tilapäisesti maksukyvytön. Lisäksi hakemukseen on liitettävä yhdistyksen yhdistysrekisteriote, ote yhdistyksen hallituksen päätöksestä, jossa konkurssin hakemisesta päätettiin sekä selvitys yhdistyksen omaisuudesta, velkojen yhteismäärästä ja suurimmista velkojista.
Konkurssimenettely
Yhdistyksen omasta hakemuksesta tuomioistuin asettaa sen aina konkurssiin, jollei hakemuksen käsittelyn yhteydessä ilmene, ettei yhdistys olekaan maksukyvytön.
Konkurssiin asettaminen tarkoittaa sitä, että velallisen omaisuus siirtyy sen velkojien määräysvaltaan. Velallinen menettää siis oikeutensa määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan. Velkojien puolesta omaisuudesta ja sen realisoimisesta huolehtii jatkossa tuomioistuimen määräämä pesänhoitaja. Yleensä pesänhoitajiksi määrätään konkurssiasioihin hyvin perehtyneitä asianajajia. Velallinen voi konkurssihakemuksessaan ehdottaa tiettyä henkilöä pesänhoitajaksi, mutta tämän tulee kuitenkin olla henkilö, jonka myös velkojat tehtävään hyväksyvät. Viime kädessä käräjäoikeus velkojia kuultuaan päättää, kuka pesänhoitajaksi määrätään.
Pesänhoitaja laatii konkurssiin asetetun yhdistyksen varallisuudesta kuolinpesän perukirjaa muistuttavan pesäluettelon sekä velallisselvityksen, jossa tarkastellaan velallisen konkurssia edeltänyttä toimintaa ja sitä, onko velallisen maksukyvyttömyys johtunut esimerkiksi sen taloudelliseen toimintaan liittyvistä laiminlyönneistä. Pesänhoitaja myös tarvittaessa saattaa velallisen kirjanpidon ajan tasalle.
Jos konkurssipesän varat ovat niin vähäiset, etteivät ne riitä edes konkurssimenettelyn kustannusten suorittamiseen, tai jos velkojille konkurssipesän varoista tuleva kertymä jäisi niin vähäiseksi, ettei konkurssin jatkamista voida sen vuoksi pitää tarkoituksenmukaisena, lähtökohtaisesti tuomioistuin määrää silloin konkurssin raukeamaan.
Jos konkurssi ei raukea varojen vähäisyyden vuoksi, pesänhoitaja realisoi velallisyhdistyksen rahaksi muutettavan omaisuuden ja laatii jakoluettelon velkojainkokouksen hyväksyttäväksi ja maksaa velkojille jako-osuudet. Kun pesä on selvitetty, laatii pesänhoitaja lopputilityksen konkurssipesän hallinnon ajalta. Velkojainkokouksen hyväksyttyä lopputilityksen konkurssi päättyy.
Yhdistyksen toiminnan jatkuminen konkurssin jälkeen
Yhdistyksen konkurssi poikkeaa muiden yhteisöjen konkursseista. Esimerkiksi säätiölaissa ja osakeyhtiölaissa määrätään, että yhteisö katsotaan purkautuneeksi, jos konkurssin päättyessä omaisuutta ei ole jäljellä tai sen käytöstä on määrätty konkurssissa. Yhdistyslaissa vastaavaa säännöstä ei ole.
Vaikka konkurssissa olisi jäänyt velkoja maksamatta, on yhdistys kuitenkin menettelyn jälkeenkin niistä vastuussa. Siksi yhdistyksellä ei tällaisessa tilanteessa enää yleensä ole käytännön toimintaedellytyksiä jatkaa toimintaansa. Siksi ylivelkaantuneelle ja maksukyvyttömälle yhdistykselle on usein mielekkäintä hakeutua omaehtoisesti konkurssiin siten, että se päättää asiasta yhdistyksen purkamisen yhteydessä. Yhdistyslain 40 §:n mukaan, kun yhdistyksen kokous on päättänyt yhdistyksen purkamisesta, hallituksen on huolehdittava purkautumisesta johtuvista selvitystoimista, jollei yhdistyksen kokous ole valinnut hallituksen tilalle tehtävään yhtä tai useampaa muuta selvitysmiestä. Jos selvitystoimien yhteydessä todetaan, etteivät yhdistyksen varat eivät riitä sen velkojen maksamiseen, selvitysmiesten on haettava yhdistyksen asettamista konkurssiin.
SOSTEn lakimiehet vastaavat verkkosivujemme Kuukauden kysymys -palstalla kerran kuukaudessa ajankohtaisiin järjestökentän kysymyksiin.