Yhteiskunta­suhteet ja vaikuttaminen järjestöissä

Etusivu / Artikkelit / Yhteiskunta­suhteet ja vaikuttaminen järjestöissä

Yhteiskuntasuhteet ja vaikuttaminen kartuttavat ymmärrystä järjestöjen yhteistyöareenoista paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti sekä muistuttaa vaikuttamistyön keskeisistä asioista.

SISÄLTÖ

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen – eväät onnistumiseen

Vaikuttamistyö mielletään usein kahdenkeskiseksi ”kabinettivaikuttamiseksi”. Näin asia ehkä olikin vielä muutama vuosikymmen sitten. Todellisuudessa vaikuttaminen on hyvin arkisia asioita: verkostoitumista, lainsäädäntövaikuttamista, budjettivaikuttamista, yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ilmapiiriin vaikuttamista sekä vaalivaikuttamista.

Vaikuttaminen on monen järjestön perustyötä. Olennaisinta vaikuttamisessa on tuntea omat vahvuudet ja se, miten ja missä asioita päätetään.

Valitse mihin vaikutat

Keskeistä on itse tietää mitä tahtoo: tavoitteet syntyvät niistä asioista, joita järjestö haluaa edistää. On se sitten yhteiskunnalliseen epäkohtaan puuttumista tai jäsentensä kannalta tärkeän asian edistämistä. Kaikkea ei kannata ajaa. Vaikuttamistyössä on pakko keskittyä ja rajata. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että järjestön on pakko valita kaksi teemaa ja vaieta muista.

Yksi tapa lähestyä asiaa on se, että järjestö valitsee toiminnan suunnittelun yhteydessä muutaman keskeisen kärkitavoitteen, jotka muodostavat vaikuttamistyön ytimen. Kärkitavoitteista tehdään vaikuttamissuunnitelmat, ja niiden edistäminen on pitkäjänteistä, jatkuvaa työtä. Näiden lisäksi järjestöllä voi olla muita tavoitteita, joihin keskitytään vähemmän. Yhdessä näistä tavoitteista muodostuu vaikuttamistyön kokonaisuus.

Olennaista ovat konkreettiset ja auki kirjatut tavoitteet, joihin löytyvät hyvät perustelut. Asioita saa helpommin läpi ajamalla muutamaa hyvin perusteltua asiaa, kuin monilla epämääräisillä tavoitteilla.

Muistilista:

Vaikuttamista ei tehdä pelkästään kabineteissa
  • Oikeastaan kaikki toiminta on vaikuttamista ja hyvin tavallisia asioita. Ole rohkea ja luota itseesi – löydä järjestöllesi ja itsellesi sopivimmat tavat vaikuttaa.
Pelkkä ”perustyö” ei kuitenkaan yksin riitä, lisäksi asioiden edistämiseksi tarvitaan:
  • Päättäjätapaamisia ja verkostoitumista.
  • Tilaisuuksia, koulutuksia, seminaareja. Osallistu mahdollisuuksien mukaan myös isoihin yhteiskunnallisiin keskustelutapahtumiin.
  • Mediaviestintää ja vaikuttajaviestintää (sosiaalinen media jo isossa roolissa).
  • Tiedontuotantoa ja viestin toimittamista kohderyhmälle.
Toimijan asema yhteiskunnassa – sillä on merkitystä
  • Toimijan arvostus näkyy siinä, miten pääsee ”pääkallopaikalle” vaikuttamaan: esimerkiksi ministeriöiden tai eduskunnan kuulemistilaisuudet, lausunnot lakiluonnoksista, työryhmätyöskentely. Kannattaa siis tehdä töitä sen eteen, että olet varteenotettava toimija – sinua kuunnellaan paremmin ja pääset vaikuttamaan oikeissa paikoissa.
  • Vaikuttamista kannattaa tehdä myös yhdessä muiden samanlailla ajattelevien toimijoiden kanssa. Mitä vahvemmat hartiat asian takana on, sitä todennäköisemmin päättäjät kiinnostuvat
Valitse, mihin vaikutat
  • Määrittele kärkitavoitteet ja tee niille vaikuttamissuunnitelmat. Edistä tavoitteita pitkäjänteisesti.
  • “Vähemmän on enemmän” -periaate toimii parhaiten: keskity muutamaan keskeiseen tavoitteeseen. Viesti hukkuu, jos tavoitteita on liikaa.

1. Mitä, missä, milloin?

Onnistuneen vaikuttamisen eväät koostuvat lopulta melko yksinkertaisista asioista: kärkitavoitteista ja päätöksentekoprosessin ymmärtämisestä.

Tärkeintä on tuntea poliittinen järjestelmä ja se, miten päätöksentekoprosessi toimii. Kuka päättää? Kehen erityisesti pitää vaikuttaa? Missä vaiheessa on olennainen hetki vaikuttaa?

Ota selvää näistä asioista ja olet jo askeleen lähempänä onnistumista!

Muistilista:

Vaikuttamista ei tehdä pelkästään kabineteissa
  • Oikeastaan kaikki toiminta on vaikuttamista ja hyvin tavallisia asioita. Ole rohkea ja luota itseesi – löydä järjestöllesi ja itsellesi sopivimmat tavat vaikuttaa.
Pelkkä ”perustyö” ei kuitenkaan yksin riitä, lisäksi asioiden edistämiseksi tarvitaan:
  • Päättäjätapaamisia ja verkostoitumista.
  • Tilaisuuksia, koulutuksia, seminaareja. Osallistu mahdollisuuksien mukaan myös isoihin yhteiskunnallisiin keskustelutapahtumiin.
  • Mediaviestintää ja vaikuttajaviestintää (sosiaalinen media jo isossa roolissa).
  • Tiedontuotantoa ja viestin toimittamista kohderyhmälle.
Toimijan asema yhteiskunnassa – sillä on merkitystä
  • Toimijan arvostus näkyy siinä, miten pääsee ”pääkallopaikalle” vaikuttamaan: esimerkiksi ministeriöiden tai eduskunnan kuulemistilaisuudet, lausunnot lakiluonnoksista, työryhmätyöskentely. Kannattaa siis tehdä töitä sen eteen, että olet varteenotettava toimija – sinua kuunnellaan paremmin ja pääset vaikuttamaan oikeissa paikoissa.
  • Vaikuttamista kannattaa tehdä myös yhdessä muiden samanlailla ajattelevien toimijoiden kanssa. Mitä vahvemmat hartiat asian takana on, sitä todennäköisemmin päättäjät kiinnostuvat
Valitse, mihin vaikutat
  • Määrittele kärkitavoitteet ja tee niille vaikuttamissuunnitelmat. Edistä tavoitteita pitkäjänteisesti.
  • “Vähemmän on enemmän” -periaate toimii parhaiten: keskity muutamaan keskeiseen tavoitteeseen. Viesti hukkuu, jos tavoitteita on liikaa.

2. Avoimuus ja läpinäkyvyys

Hyvä lobbari on avoin ja rehellinen: kerro, ketä edustat, keitä olet jo tavannut tai aiot tavata asian tiimoilta. Avoimuus luo vankan pohjan luottamuksellisuudelle, jota tarvitaan vaikuttamisessa. 

Muistilista: 

Kerro ketä edustat  
  • Ja keitä olet jo tavannut ja keitä vielä aiot tavata. Avoimuus on kaiken lähtökohta. 
Ole avoin ja läpinäkyvä  
  • Jos et pysty perustelemaan asiaasi ihmisille avoimesti, on kyseenalaista, pystytkö perustelemaan sitä päättäjälle tapaamisessa 
  • Tavoitteet verkkoon kaikkien nähtäväksi. Vaikuttaminen on avointa, kun siihen liittyvä materiaali on esimerkiksi järjestön verkkosivuilla kaikkien päättäjien, sidosryhmien, aktiivien ja työntekijöiden käytettävissä. 
  • Vaikuttaminen on ennen kaikkea vuorovaikutusta. Kuuntele ja keskustele. Tästä hyötyvät molemmat osapuolet! 
Painotukset 
  • Tavoitteet pysyvät samoina, mutta painotuksia voi vaihdella sen mukaan, ketä tapaa 

3. Viestin kiteytys

Hyvä lobbari kertoo asiansa lyhyesti ja ytimekkäästi, selkokielellä. Vältä vaikeita ja alallesi tyypillisiä termejä, jotka eivät välttämättä avaudu muille. Viestin yksinkertaistaminen ei tarkoita sitä, että olisit huonompi asiantuntija, päinvastoin. Käytä esimerkkejä ja numerotietoja: ne vahvistavat viestiä ja tekevät asiasta ymmärrettävämmän. 

Tärkeintä tavoitemateriaaleissa on konkreettiset tavoitteet. Jos vaikutetaan budjettiin, pitää olla tiedossa budjettimomentti johon varoja halutaan, ja tarkka euromäärä. Hallitusohjelmakirjauksissa viesti menee parhaiten perille, kun muotoilee tarkan virkkeen, jonka haluaa hallitusohjelmaan. Mallia kannattaa katsoa aiemmista budjettikirjoista ja hallitusohjelmista.  

Viestin kiteytys 

  • Tarkka tavoite menee parhaiten läpi: kerro olennainen asia. Jo yksi mieleen jäävä viesti on saavutus. 
  • Valmistele taustamuistio. Mitä lyhyempi paperi, sen parempi. Tiivistä ja ole selkeä. Lisämateriaalia voi tarvittaessa ja pyydettäessä toimittaa erikseen. 
  • Älä käytä ”jargonia” tai ”heimokieltä” – se ei välttämättä avaudu muille. 
  • Tuo esille konkreettisia esimerkkejä – niiden avulla hahmottaa asian paremmin. Erityisesti tarinat jäävät ihmisten mieliin. 
  • Luvut ja numerot kiinnostavat päättäjiä. Kuinka monta ihmistä on järjestönne toiminnan parissa? Kuinka moni on saanut järjestöltänne apua ja tukea?  
  • Tuo esille, mitä konkreettista hyötyä järjestönne toiminnasta on ja kenelle. Tuo esiin enemmän ratkaisuja, kuin ongelmia.  

Tutki ja selvitä 

  • Lobbauksen arvo lobattavalle on kiinnostavan ja olennaisen tiedon saanti. Tarjoa tällaista tietoa mahdollisuuksien mukaan myös erilaisten tutkimusten ja selvitysten muodossa. 

Materiaali käytettävään ja selkeään muotoon 

  • Selvitykset, taustamuistiot, faktapaketit, some-jakokuvat, infograafit. 
  • Esimerkiksi kärkitavoitteista on hyvä kirjoittaa lyhyt faktapaperi, jossa on asiaan liittyvä tausta, konkreettiset muutosehdotukset ja perustelut. Tärkeintä tavoitemateriaaleissa ovat konkreettiset tavoitteet.  

Kunnioita kalenteria ja keskity olennaiseen  

  • Lobattavilla on useimmiten tiukka aikataulu; ole tapaamisessa paikalla ajoissa ja lopeta ajoissa.   

4. Vaikuttaminen on kestävyyslaji

Vaikuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Sinänsä tämä on ymmärrettävää, koska vaikeita tai monimutkaisia päätöksiä ei voi tehdä hetkessä. Joskus asian edistäminen oikeaan suuntaan tai päätöksen saaminen voi kestää vuosia – ehkä kuuluisin esimerkki tästä on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Yhtä kaikki tämä tarkoittaa, että hyviä suhteita on tärkeä ylläpitää niin kaikkiin hallituspuolueisiin kuin kulloisiinkin oppositiopuolueisiin. Koskaan ei voi tietää, kuka on vallassa seuraavalla vaalikaudella päättämässä Sinun asioistasi. 

Muistilista:

  • Pidä yllä suhteita kaikkiin hallituspuolueisiin, oppositiopuolueita ei pidä unohtaa. 
  • Kunta- ja aluetasolla pätee sama sääntö, ei oppositio – hallitus -asetelmaa: ole yhteydessä kaikkiin poliittisiin ryhmiin.  
  • Myös valmistelevat virkamiehet ja toisaalta kunnissa ja hyvinvointialueilla viranhaltijat ovat tärkeässä roolissa. 
  • Kuuntele ja keskustele. Lobbaaminen on vaikuttamista, mutta hyvä lobbaaminen on myös keskustelua ja kuuntelua, parhaimmillaan sellaista, että molemmat osapuolet viisastuvat. 
  • Ole kärsivällinen ja pitkäjänteinen. Poliittinen päätöksenteko on hidasta, ja ihan syystä. Isoja päätöksiä ei voida tehdä hetkessä. 
  • Lobbaaminenkin on parhaimmillaan pitkällinen keskusteluprosessi, joka alkaa ennen varsinaista päätöksentekoa ja jatkuu myös tehtyjen päätösten jälkeen. 

Tunne prosessit

Vaikuttaminen hallitusohjelmaan ja lainsäädäntöön

Onnistuneen lainsäädäntövaikuttamisen edellytys on pitkäjänteisyys ja suunnittelu. Vaikuttamistyö ei ole sidottu hallituskausiin tai vaalipäiviin. Vaalit voivat rytmittää lainsäädäntövaikuttamista ja toimia välitarkastuspisteenä, mutta itse työ on pitkäjänteisempää.

Perusrakenne hallituskauden lainsäädäntötyölle luodaan hallitusohjelmassa. Usein järjestöt keskittyvät eduskuntavaalien alla vaikuttamistyössään vaalikampanjointiin, mutta unohtavat hallitusohjelmatyön. Todellisuudessa hallitusohjelma on tärkein vaikuttamistyön kohde. Paras tae asian etenemisestä on tavoitetta tukeva hallitusohjelmakirjaus.

Hallitusohjelmaneuvottelut alkavat eduskuntavaalien jälkeen ja järjestöllä on useita erilaisia tapoja vaikuttaa neuvotteluiden kulkuun. Yksinkertaisin ja usein vaikuttavin tapa on selvittää hallitusohjelmaneuvotteluihin osallistuvat henkilöt, ja välittää heille taustamateriaalia omista tavoitteistaan. Usein hallitusohjelmaa valmistelevat työryhmät myös kuulevat asiantuntijoita, ja omaa asiantuntemustaan voi tarjota myös tätä kautta.

Lainsäädäntöön vaikuttaminen

Hallitusohjelman hyväksymisen jälkeen lainsäädäntötyö jatkuu ohjelman puitteissa. Omista kärkitavoitteista kannattaa rakentaa prosessikaavio, johon kirjaa miten uudistus etenee, mitkä valiokunnat asiaa käsittelee ja mitkä ovat omat toimenpiteet uudistuksen eri vaiheissa. Onnistuneessa suunnitelmassa yhdistetään järjestön asemaan liittyviä toimia, kuten lausuntoja ja työryhmätyötä sekä vaikuttajaviestintää ja muuta vaikuttamistyötä.

Ensimmäinen vaihe on vaikuttaa ministeriön luonnokseen hallituksen esityksestä. Ministeriö valmistelee luonnoksen hallituksen esitykseksi, josta ulkopuoliset antavat lausuntoja. Lausuntojen pohjalta laaditaan lausuntoyhteenveto, jonka pohjalta luonnosta tarvittaessa muokataan ja täsmennetään. Lopullinen hallituksen esitys annetaan eduskunnan käsittelyyn. Mietintövaliokunta antaa asiasta mietinnön, muut valiokunnat antavat asiasta lausunnot mietintövaliokunnalle. Valiokunnat myös kuulevat ulkopuolisia asiantuntijoita lakiesityksen käsittelyn aikana, muun muassa järjestöjä. Hallituksen esitys hyväksytään eduskunnan täysistunnossa.

Muistilista:

  • Vaikuttamistyö on pitkäjänteistä. Tärkeää on sen suunnitelmallisuus.
  • Perusrakenne hallituskauden lainsäädäntötyölle luodaan hallitusohjelmassa. Paras tae sille, että asia etenee vaalikaudella, on tavoitetta tukeva kirjaus hallitusohjelmassa. Muista siis vaikuttaa hallitusohjelmatyöhön!
  • Jos haluat vaikuttaa tulevaan lainsäädäntöön, ensimmäinen hetki on silloin, kun ministeriössä valmistellaan luonnosta hallituksen esitykseksi. Toinen vaihe on virallinen lausuntovaihe, jolloin kuka tahansa voi jättää lausuntopalveluun lausunnon lakiluonnoksesta. On myös mahdollista, että järjestöltäsi suoraan pyydetään lausunto. Kolmas vaihe vaikuttaa on silloin, kun hallituksen esitys on eduskuntakäsittelyssä valiokunnissa. Vaikuttaminen voi olla lausuntoja ja kannanottoja, taustamuistioita päättäjille, mielipidekirjoituksia tai vaikkapa some-viestintää ja kampanjoita.

valtion talousarvio

Lainsäädäntötyön lisäksi järjestöt vaikuttavat valtion talousarvion sisältöön. Myös talousarviovaikuttamisessa olennaista on pitkäjänteisyys, konkreettiset tavoitteet ja oikea-aikainen toiminta. Valtion talousarvion lisäksi oppositiopuolueet julkaisevat omia vaihtoehtobudjettejaan. Näitä voi käyttää tavoitteiden astinlautoina matkalla kohti budjettionnistumista.

Järjestö voi vaikuttaa talousarvioon esittämällä perusteltuja tavoitteita – menolisäyksiä tai valtion tuloja kartuttavia asioita. Uskottavinta on, jos menolisäyksillä on arvioitu myös jonkin suuruinen hintalappu. Menojen lisäksi voi esittää myös tulopuolta kartuttavia tavoitteita, kuten esimerkiksi sote-järjestöjen laajasti kannattaman terveysveron.

Valtion budjetin eli talousarvioesityksen laadinta alkaa tammikuussa, kun ministeriöiden kehysehdotukset saapuvat valtiovarainministeriöön. Kehysehdotukset ovat osa ministeriöiden ja virastojen monivuotista talouden ja toiminnan suunnittelua.

Valtiovarainministeriössä kootaan seuraavia vuosia koskevat valtiontalouden kehykset, jotka hallitus hyväksyy maalis-huhtikuussa osana julkisen talouden suunnitelmaa. Valtiovarainministeriön kannanoton pohjalta valtiovarainministeri käy asianomaisten ministereiden kanssa ministeriöittäin neuvottelukierroksen, jossa pyritään ratkaisemaan mahdolliset erimielisyydet määrärahojen mitoituksessa. Neuvottelukierroksen jälkeen hallitus käsittelee valtiovarainministeriön laatimaa talousarvioehdotusta budjettiriihessään, joka nykyisin kestää pari päivää. Budjettiriihessä hallitus hyväksyy talousarvioesityksensä sisällön.

Valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen, jonka jälkeen se esitellään valtioneuvoston yleisistunnolle. Se annetaan eduskunnan käsiteltäväksi heti eduskunnan syysistuntokauden alkaessa. Valtion talousarvio hyväksytään eduskunnan täysistunnossa joulukuussa, kun valtiovarainvaliokunta on antanut mietintönsä esityksestä.

Muistilista:

  • Kehysriihi maalis-huhtikuussa
  • Hallituksen budjettiriihi elokuussa (joskus syyskuussa)
  • Eduskunnan talousarviokäsittely joulukuussa

Julkaistu 14.9.2022

Ulla Kiuru yhteiskuntasuhdepäällikkö