Sosiaalibarometri 2020 esipuhe:

Ajankohtaistiedon merkitys korostuu koronakriisissä


Vertti Kiukas, pääsihteeri, SOSTE
Heikki Hiilamo, tutkimusprofessori, THL

Tämä artikkeli on julkaisusta Sosiaalibarometri 2020.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, heinäkuu 2020


Kolmaskymmenes Sosiaalibaro­metri ilmestyy poikkeuksel­lisena aikana. Nyt ajankoh­taista arviota hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmän muutoksista kaivataan enemmän kuin koskaan Sosiaalibarometrin historias­sa.

Ensimmäinen Sosiaalibarometri syn­tyi tarpeesta saada ajantasaista tietoa, kun 1990-luvun lama rapautti nopeasti ihmisten toimeentuloa. Ensimmäisen Sosiaalibarometrin laati ennakkoluu­lottomasti yksi SOSTEn perustajajär­jestöistä, Sosiaaliturvan Keskusliitto. Tarve saada selkoa äkillisestä muutok­sesta perustui järjestön missioon, hy­vinvointia kaikille. Tuore tieto laman vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin haluttiin nostaa julkiseen keskusteluun ja siten vaikuttaa kielteisten vaikutus­ten lieventämiseen. Sama tahtotila kan­nattelee edelleen Sosiaalibarometria.

30-vuotias Sosiaalibarometri on vuosien karttuessa muuttunut, kuten sen kuvaama palvelujärjestelmä. Vas­taajatahoja ja ajankohtaisia teemoja on tullut lisää, tuloksia tiivistetään ja visu­alisoidaan monipuolisemmin, ja tulok­sia jaetaan entistä enemmän verkossa – tällä kertaa koko barometri julkaistaan vain verkossa. Ytimenä ovat säilyneet vastaajien monialaisuus, ajankohtaiset teemat, uudistusten seurausten enna­kointi ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelu kentän näkemyksistä.

Koronakriisin sosiaaliset vaikutukset jääneet varjoon

Vuoden 2019 Sosiaalibarometri käsit­teli eriarvoistumista, vaikeimmassa tilanteessa oleville ihmisille keskeisiä perusturvaa ja perustoimeentulotukea, sekä osatyökykyisten tukemista ja kei­noja kohentaa työllisyyttä.

Nämä ja muut hyvinvointikysymyk­set ovat aiempaakin polttavampia. Ko­ronakriisi ravistelee suomalaista yhteis­kuntaa ja maailmaa ennennäkemättö­mällä tavalla. Covid-19-tauti ja sen torjuntatoimet uhkaavat suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä laaja-alaises­ti. Monet terveyteen liittyvät uhat ovat välittömiä ja helposti huomattavissa. Laajasti hyvinvointiin heijastuvat uhat ovat sen sijaan moniulotteisempia ja osa niistä paljastuu vasta pidemmän ajan kuluessa.

Kriisin alusta asti media on rapor­toinut tartunnan saaneiden, sairaa­la- ja tehohoitoon joutuneiden sekä kuolleiden lukumääriä. Polttopiste on ollut terveydenhuollon henkilöstössä ja muissa resursseissa. Sosiaalipalvelui­den tarpeesta ja niiden toiminnasta on saatu vähemmän tietoja.

Sosiaalibarometri 2020 syntyi SOSTEn ja THL:n yhteistyönä

Sosiaalibarometri 2020 tarkastelee ih­misten tuen tarpeita koronakriisissä ja tarpeisiin reagointeja sosiaali- ja ter­veyspalveluissa, työvoimapalveluissa ja Kelan etuuksissa.

Sosiaalibarometri 2020 on syntynyt poikkeuksellisesti SOSTE:n ja Tervey­den ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyönä. Aloite yhteistyöhön tuli THL:stä, jossa pohdittiin koronakriisin alkaessa ajankohtaista tiedon keruuta väestön hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmän muutoksista. Erin­omaisen mahdollisuuden ajankohtai­selle tiedonkeruulle tarjosi tunnettu ja pitkään julkaistu Sosiaalibarometri.

SOSTEn ja THL:n tutkijat muokkasi­vat yhdessä kyselylomakkeet ja jakoivat keskenään vastuut tulosten raportoin­nista. Mukana on kysymyksiä, joita on myös aiempina vuosina kysytty sosiaali- ja terveysjohdolta, sosiaalityöntekijöil­tä, TE-toimistojen johdolta sekä Kelan johdolta ja toimihenkilöiltä. Tämä an­taa mahdollisuuden verrata nykytilan­netta aiempiin vuosiin ja siten arvioida, kuinka poikkeuksellisia aikoja elämme sosiaali- ja terveysalalla, työvoimapal­veluissa ja Kelan etuuskäsittelyssä. So­siaalibarometrissa 2020 on huomioitu myös muita sosiaali- ja terveysalan tie­donkeruita, muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön tilannekuva-analyy­si ja THL:n sosiaalipäivystyksille suun­nattu kysely.

Kiireellisen tiedontarpeen vuoksi So­siaalibarometri 2020 toteutettiin mer­kittävästi viime vuosia nopeammin. Tie­donkeruu ajoittui toukokuulle, jolloin koronakriisin alkamisesta oli kulunut noin kaksi kuukautta. Vastaukset kerto­vat keräysajankohdan tilanteesta, mikä on syytä muistaa, kun tuloksia tulkitaan nopeasti muuttuvissa olosuhteissa.

Tällä kertaa vähemmälle huomiol­le on jäänyt aiemmissa barometreissä tiiviisti seurattu sosiaali- ja terveyden­huollon rakenneuudistus, sote-uudis­tus. Uudistuksen tarve ja siihen varau­tuminen näkyy kuitenkin vastauksissa. Viimeistään tämä kriisi on osoittanut, että nykyinen hajanainen sosiaali- ja terveydenhuollon malli on tiensä pääs­sä.

Koronakriisi on lisännyt merkittä­västi sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä työttömyys- ja muun toimeentu­loturvan tarvetta ja samanaikaisesti vähentänyt käytettävissä olevia resurs­seja. Vaikutukset näkyvät yhtä lailla kuntien kuin järjestöjen ja yritysten tuottamissa palveluissa. Kriisi tuo mei­dät perusasioiden äärelle: miten turvata perustuslain määrittämällä tavalla kai­kille ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo ja huolenpito sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Tehtävä ei ole mahdoton, jos kaikkien voimavarat otetaan käyttöön.


Tämä artikkeli on julkaisusta Sosiaalibarometri 2020.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, heinäkuu 2020