Hoitoon pääsyä koskeva sääntely muuttui 1.9.2023 siten, että perusterveydenhuollon kiireettömän sairaanhoidon ensimmäinen hoitotapahtuma on järjestettävä 14 vuorokauden aikana aikaisemman kolmen kuukauden sijaan. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu tiukentui 1.9.2023 kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen.
Eduskunta päätti hoitotakuun tiukentamisesta edellisen vaalikauden loppumetreillä, marraskuussa 2022. Hoitotakuun oli tarkoitus tiukentua portaittain ensin 14 vuorokauteen ja 1.11.2024 lähtien seitsemään vuorokauteen. Nyt jälkimmäisestä askeleesta ollaan luopumassa muun muassa henkilöstöpulan ja valtiontalouden säästötoimien vuoksi.
Hoitotakuun tiukennuksesta luopuminen hankaloittaisi erityisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten tilannetta
SOSTE ei kannata hallituksen tekemää esitystä vaan toteaa antamassaan lausunnossa, että hoitotakuun tiukentamisesta tulee edelleen pitää kiinni. Tavoitetta kohti tulee edetä palvelujärjestelmää ja toimintatapoja kehittämällä, vaikka henkilöstön saatavuuteen, toimintaympäristön muutokseen ja viime vuosina kertyneeseen hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaan liittyy haasteita.
Seitsemän vuorokauden hoitotakuusta luopuminen hankaloittaisi varsinkin monien heikommassa asemassa olevien, julkisia terveydenhuoltopalveluja käyttävien ihmisten tilannetta. Lakiesityksen perustelumuistiossa tällaisina ryhminä mainitaan mm. eläkeläiset, työttömät ja mielenterveys- ja päihdepotilaat. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdehäiriöille on ominaista, että hoidon viivästyminen aiheuttaa oireilun vaikeutumista ja toimintakyvyn heikkenemistä. Hoitoon pääsyä nopeuttamalla voidaan ehkäistä sairauksien kroonistumista ja pitkäaikaishaittoja, kuten työkyvyttömyyden kehittymistä.
Hoitoon pääsyssä on merkittäviä alueellisia eroja
On totta, että 14 päivän hoitotakuu on sekin merkittävä parannus aiemmin käytössä olleeseen 90 päivän hoitotakuuseen. Tiedetään myös, että 14 vuorokauden hoitotakuu ei vielä toteudu millään aluehallintoviraston alueella ja että alueiden välillä on merkittäviä eroja hoitoon pääsyssä. Aluehallintovirastoittain tarkasteltuna hoitoon pääsyn vaihteluväli hoitotakuun puitteissa on 74–91 prosenttia. THL:n tilastojen mukaan puolet kiireettömistä lääkärikäynneistä toteutui viikossa keväällä 2023.
Osa hyvinvointialueista on siis jo nyt lähellä hoitotakuun toteutumista. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella hoitoon on päässyt kahden viikon sisällä tänä vuonna 85 prosenttisesti. Heillä on aikomus tarjota palvelut uuden hoitotakuun mukaisesti heti alusta alkaen, aluksi todennäköisesti ostopalvelujen määrää hieman kasvattamalla. Lausuntopalautteiden mukaan myös Satakunnassa on aikomuksena päästä sataprosenttisesti kahden viikon hoitotakuuseen tämän vuoden aikana tiimimallia laajentamalla. Tällä hetkellä hoitotakuu toteutuu siellä 91 prosenttisesti.
Hyvät käytännöt jakoon
Kohti seitsemän vuorokauden tavoitetta tulisi pyrkiä hyödyntäen kaikki käytössä oleva tieto ja esimerkit niin kotimaasta kuin kansainvälisestikin. Meillä on hyviä esimerkkejä muun muassa Espoon Kilon terveysasemalta, jossa hoitojonot on saatu purettua tiimimallia kehittämällä. Sanna Mäki ja Elina Yrjölä ehdottivat HS Vieraskynä – kirjoituksessaan 25.9., että perusterveydenhuollon hyvien käytäntöjen jakamiseen hyvinvointialueille tulisi luoda maanlaajuinen järjestelmä. Pitäisi myös harkita, voisiko hoitotakuun tiukentamisessa 14 vuorokaudesta seitsemään vuorokauteen edetä esimerkiksi vaiheittain aloittamalla niistä alueista, jotka ovat jo nyt lähellä hoitotakuun toteutumista.
Yksi hoitoon pääsyä nopeuttava käytäntö on fysioterapeutin suoravastaanotto. Sen avulla tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivät pääsevät lisäkoulutuksen saaneen fysioterapeutin vastaanotolle suoraan ilman lääkärin lähetettä. Tällöin asiakas pääsee ripeästi tarvitsemaansa hoitoon ja kuntoutukseen ja lääkärin työaikaa vapautuu muualle. Tämäntyyppinen toiminta on yleistynyt monilla hyvinvointialueilla ja siitä on hyviä kokemuksia. Suoravastaanotot ovat käytössä myös toimintaterapiassa.
Ihmisten näkökulmasta hoitoon pääsy on keskeistä
Kaikkein tärkeintä on, että ihmiset pääsevät hoitoon ajoissa, koska lisäkustannuksia syntyy, kun hoitoon pääsy viivästyy. Hoitoon pääsyn nopeuttaminen on myös inhimillisesti välttämätöntä. Siksi hoitotakuun toteuttamisessa ei ole viisasta laskea kunnianhimon astetta.
Hoitotakuu ja sen tehokas toimeenpano on tärkeimpiä keinoja varmistaa sote-uudistuksen keskeisen tavoitteen toteutuminen eli perustason palvelujen hyvä saatavuus. Näin voidaan välttää raskaampien palvelujen tarvetta. Jotta tavoitteeseen päästään, tulee kehittää työnjakoa, johtamista ja laajasti sote-alan työolosuhteita sekä kouluttaa työntekijöitä alalle kaikkiin tehtäviin. Tämä edellyttää muun muassa sote-alan koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä, panostamista oppisopimuskoulutukseen ja todennäköisesti työvoiman palkkaamista myös ulkomailta.