Järjestöjen asian­­­tuntemus paremmin käyttöön hyvinvointi­­­­kertomus­­työssä

Järjestöjen asian­­­tuntemus paremmin käyttöön hyvinvointi­­­­kertomus­­työssä

Etusivu / Blogi / Järjestöjen asian­­­tuntemus paremmin käyttöön hyvinvointi­­­­kertomus­­työssä

Vuoden 2023 alusta vastuu kansalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä (hyte) jakaantuu kuntien ja hyvinvointialueiden kesken. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitys niin kuntien kuin hyvinvointialueiden sisällä sekä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä korostuu entisestään. Muutostilanne mahdollistaa myös uusien kumppanuuksien solmimisen. Yhteistyön edellytykset varmistetaan yhteisesti sovituilla pelisäännöillä ja sopimuksilla.

Hyvinvointikertomus on tärkeä todiste tehdystä työstä

Ennaltaehkäisyn ja edistävän työn näkökulmasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilaa kunnissa ja hyvinvointialueilla on tärkeää seurata. Esimerkiksi, jos kaatumisia ja liukastumisia tapahtuu poikkeuksellisen paljon jossakin kunnassa tai alueella, on tilanteesta hyvä saada kattava kokonaiskuva, jotta voidaan valita oikeat keinot tilanteen korjaamiseen. Hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat ja näihin liittyvä yhteistyö muodostavat tilannekuvan pohjan.

Hyvinvointikertomustyö kattaa paitsi hyvinvointikertomuksen ja sen suunnitelmaosan, joka usein julkaistaan erikseen hyvinvointisuunnitelmana, myös prosessin, jolla nämä asiakirjat tuotetaan. Esimerkiksi perustetaan työryhmä, tehdään foorumityöskentelyä, osallistetaan ihmisiä, kutsutaan eri hallinnonaloja mukaan ja ulkopuolisia ihmisiä sekä pyydetään kommentteja luonnokseen.

Vuoden 2023 alusta kunnassa valmistellaan entiseen tapaan laaja hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa, ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä päivitetään tarvittaessa vuosittain osana kuntasuunnittelua. Jatkossa myös hyvinvointialue tekee alueellisen hyvinvointisuunnitelman ja -kertomuksen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kertomus ja sen suunnitelmaosa kuvaa hyvinvointialueen toimia ja yhteistyötä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Hyvinvointikertomus on tärkeä väline tehdä näkyväksi myös järjestöjen tekemää työtä.
Järjestöt ihmisen tukena

Järjestöt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita kuntien hyvinvointityössä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Järjestöt toimivat lähellä ihmistä ja tunnistavat kohderyhmänsä tarpeita sekä tarjoavat osallisuuden kokemuksia ja osallistumisen väyliä. On tärkeää, että järjestöt otetaan tiiviisti mukaan tekemään kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvointikertomuksia, sillä järjestöjen kautta saadaan asukkaiden ääni mukaan.

Kertomusta osataan jo käyttää hyvinvointityön suunnittelussa

Sosiaalibarometrin hyte-erilliskatsauksen 2022 mukaan vuoden 2022 alussa hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman arvioitiin toteutuvan kunnissa kokonaisuutena valtaosin hyvin. Erityisen myönteisesti hyvinvointikertomuksen katsottiin palvelleen tiedolla johtamista, palveluvajeiden havaitsemista ja laajemmin koko kunnan palvelujen pitkäjänteistä suunnittelua. Hyvinvointikertomusta on selvästi opittu käyttämään kunnan pitkäjänteisessä suunnittelussa. Kehitettävää kuitenkin löytyy, esimerkiksi järjestöjen toiminnan kuvaaminen hyvinvointikertomuksissa voisi olla kattavampaa ja monipuolisempaa.

Kohti laajempaa järjestötietoa

Sosiaalibarometrin hyte-koordinaattorivastaajista yli puolet (54 %) kertoi, että järjestöjen toimintaa kuvaavaa tietoa on hyödynnetty kunnan viimeisimmässä hyvinvointikertomuksessa. Järjestöjä koskevaa tietoa on otettu mukaan hyvinvointikertomuksiin erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen (67 %) sekä Etelä-Suomen suuralueiden kunnissa (58 %). Asukasmäärältään yli 75 000 asukkaan kunnat erottuivat joukosta. Näillä alueilla järjestöjen toimintaa on kuvattu hyvinvointikertomuksiin muita yleisemmin. Vastaajat kuvasivat kehittämistarpeita esimerkiksi näin:

Ainoastaan mainittu, että yhteistyötä tehdään. Järjestöjä tulisi hyödyntää hyvinvointikertomuksen teossa enemmän ja esimerkiksi järjestöavustuskokonaisuus tulisi avata ja järjestöavustushankkeiden seurantatietoja ja toimintakertomustietoja tulisi hyödyntää laajasti. – Hyte-koordinaattori

Järjestöjen osuuden kuvaamista teknisesti voi selittää kunnittaisen järjestötiedon haasteellinen kerääminen, puutteelliset yhteystiedot, tai tietoa on kerätty vain yhteistyöjärjestöiltä. Tekniset tiedot, kuten järjestöjen lukumäärätiedot, eivät yksinomaan anna kattavaa kuvaa järjestöjen toiminnan sisällöistä, toimivista käytännöistä tai toimintaan osallistuneiden saamasta hyödystä. Laajemman ja valtakunnallisesti kerätyn yhteneväisen hyte-järjestötiedon avulla olisi mahdollista päästä käsiksi järjestöjen toiminnassa tehtyihin havaintoihin kuntalaisten hyvinvointivajeista ja mahdollisista uusista tuen tarpeista.

Yhteinen malli hyvinvointikertomuksesta

Hyvinvointikertomus on monialainen tiedon kokoaja hyvinvointianalyysin pohjalta ja toiminnan suuntaaja, jonka tekemisessä hyödynnetään laajasti valtakunnallista ja paikallista tietoa ja eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä. Hyvinvointikertomus on hyvä konkreettinen väline yhteisen arvopohjan kirjaamiseen ja seuraamiseen, yhteisen tavoitteen luomiseen alue- ja kuntasoisesti.

Hyvinvointikertomus on kehittynyt kokonaisuutena hyvään suuntaan, mutta kehitettävää vielä on. Järjestöjen ja niiden tekemä työ voi olla kattavammin kuvattuna hyvinvointikertomuksissa. Voimaanastuva vähimmäistietosisältö edellyttää järjestötyön kuvausta, mutta työn kuvauksen tapoja kannattaa edelleen kehittää. Voisiko siis jatkossa kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvointikertomuksessa olla yhteisesti sovellettava malli, missä kuvataan nykyistä paremmin järjestöjen ja muiden toimintaa? Vaikka ei ole olemassa kahta samanlaista kuntaa tai aluetta, voidaan hyvinvointikertomukseen luoda silti hyviä malleja ja käytäntöjä.

Kaarina Tamminiemi
erityisasiantuntija
kaarina.tamminiemi@soste.fi
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Tanja Tasala
kehittämispäällikkö
tanja.tasala@thl.fi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos