Järjestöt ehtivät yhä mukaan sote-palvelujen kehittämiseen

Järjestöt ehtivät yhä mukaan sote-palvelujen kehittämiseen

Etusivu / Blogi / Järjestöt ehtivät yhä mukaan sote-palvelujen kehittämiseen

Vuosi 2022 on ollut sote-uudistuksen toimeenpanon aikaa. Palveluja kehitetään muun muassa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. Miltä kehittämistyö on vuoden mittaan näyttänyt järjestöjen näkökulmasta?

SOSTEssa sote-uudistuksen toimeenpanoa on tarkasteltu sekä Järjestöbarometri 2022 -kyselyssä että Järjestöjen sote-muutostuen tilannekuvakyselyssä. Eri ajankohtina tehdyt kyselyt antavat tuntumaa palvelujen kehittämistyön vauhtiin.

Alkuvuonna alkutekijöissä

Järjestöbarometrin sote-uudistuksen etenemistä koskeviin kysymyksiin vastasivat alueelliset järjestövastaajat tammi-helmikuussa 2022. Joillakin alueilla oltiin päästy yhteisen kehittämisen äärelle.

”Paikkakunnallamme pilotoidaan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen alla esimerkiksi moniammatillisen tiimityön mallia, jonka kehittämisessä järjestöt ovat mukana. Tulevaisuuden sote-keskus on tuonut julkiselle sektorille positiivista painetta ja resursseja yhteistyön kehittämiseen.”

Selvä enemmistö vastaajista kuitenkin katsoi, että palvelujen kehittämistyö oli alkuvuonna järjestöjen näkökulmasta vielä aivan alkutekijöissään.

Monet vastaajista eivät kyenneet selvästi erottelemaan hyvinvointialueiden valmistelua (rakenneuudistushanke) palvelujen sisällön kehittämisestä (Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke). Järjestöille oli tihkunut vain vähän tietoa uudistuksen alueellisesta toimeenpanosta, eikä järjestöjä vielä ollut kutsuttu laajasti mukaan kehittämistyöhön.

Kesään mennessä pieniä edistysaskeleita

SOSTEn ja alueellisten verkostojärjestökumppanien muodostama Järjestöjen sote-muutostuki -yhteistyökokonaisuus kartoitti nimenomaisesti Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman etenemistä järjestönäkökulmasta kyselyllä, jossa vastaajina oli palvelujen kehittämisryhmissä alueilla olevia järjestöjen edustajia. Kysely tehtiin kesäkuussa 2022.

Perusvire kesällä oli samansuuntainen kuin vuoden alussa. Tilannekuvakyselyn vastaajien näkemysten pohjana olivat monelta osin yleiset tiedot sote-uudistuksen tavoitteista, sillä käytännön kehittämistyö oli useilla alueilla edelleen alkuvaiheessa. Alkuvuoden aikana on kuitenkin tapahtunut pientä edistystä.

Tilannekuvakyselyn vastaajat nostivat esiin enemmän esimerkkejä konkreettisen palvelualakohtaisen yhteistyön alkamisesta kuin Järjestöbarometrin vastaajat:

”Erilaisiin työryhmiin on nimetty järjestöjen edustajia ja luotu järjestelmä eri työryhmien välisen tiedon jakamiseksi järjestöjen kesken. Hoitoketjuja on mallinnettu yhdessä muiden toimijoiden kanssa.”

”Yhteistyö on käynnistynyt teemoittain ja tietoa kerätään systemaattisesti. Hyvä käynnistys, sisältö ja tulevaisuustyö ratkaisee onnistumisen.”


Sote-uudistus tulee todeksi, mutta palvelujen kehittäminen jatkuu

Sote-uudistuksessa mennään siis eteenpäin, mutta onko vauhti riittävä? Sekä Järjestöjen sote-muutostuen tilannekuvakyselyn että Järjestöbarometrin vastaajat olivat huolissaan palvelujen kehittämisen aikataulusta. Pelkona on, että järjestötoiminnan ja sote-palvelujen yhteensovittamiselle ei jää riittävästi aikaa.

Vuodenvaihteessa häämöttää yksi suuri käännekohta, kun vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy hyvinvointialueille. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma puolestaan kestää vuoden 2023 loppuun. Kumpikaan näistä ei kuitenkaan ole vielä päätepiste palvelujen kehittämiselle.

Kesäkuussa julkaistu väliraportti Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman arvioinnista kertoo, että palvelujen kehittämistä tullaan jatkamaan vielä pitkään hankkeen virallisen määräajan jälkeen. Raportti sanoo ääneen sen, miltä ohjelma ulospäin on näyttänyt. Kyse on monien hankkeiden laajasta kokonaisuudesta, jota ei tule mieltää yhdeksi täsmälliseksi hankkeeksi.

Käytännön työ on jatkuvaa kehittämistä, joka tulee jatkumaan hyvinvointialueilla eri tahtiin ja eri palvelualoilla vielä vuoden 2023 jälkeenkin. Se tarkoittaa, että järjestöillä on vielä aikaa päästä mukaan palvelujen kehittämistyöhön.

Järjestöjen kannattaa huomata, että raportissa järjestöyhteistyön arvioidaan toimivan hyvin osallisuuden työkokonaisuuksissa. Se ei välttämättä ole ristiriidassa edellä mainittujen kyselytulosten kanssa, kunhan jatkossa pidetään huoli siitä, että myös pienemmät järjestöt pääsevät mukaan kehitystyöhön ja järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyö syvenee kaikilla alueilla hyvistä aikeista käytännön tasolle asti.