Skip to content

Koronakriisi sai aikaan digiloikan mutta näyttää myös digiosattomuuden vaikutukset ihmisten elämään

22.4.2020 13.00

Kansalaisyhteiskunta
Hyvinvoivat ihmisetKoronavirusKoronavirus ihmisten arjessaJärjestöilleKansalaisyhteiskunta

”Korona aiheuttaa melkoisen digiloikan, kun pahnan pohjimmaisetkin alkavat käyttää uusia vehkeitä pakon edessä”, yksi tutkija totesi koronakriisin vauhdittamasta digiloikasta Twitter-keskustelussa. Sanat jäivät pyörimään päähäni: Keihin pahnan pohjimmaisilla viitataan? Onko digimaailmaan siirtyminen kiinni lähinnä siitä, että viimein pakon edessä ottaa ”vehkeet” käyttöön? SOSTE teki jäsenjärjestöilleen kyselyn koronakriisin vaikutuksista niiden edustamiin ihmisryhmiin. Vastaukset kertovat myös elämisestä digimaailman ulkopuolella.

Koronakriisin ”ansiosta” monilla aloilla ja monissa palveluissa on otettu ripeä ja pitkä edistysaskel toiminnan viemisessä verkkoon ja uusien sähköisten palveluiden luomisessa. Digiloikan rinnalla myös digiosattomuus on noussut entistä paremmin esiin.

Piia Niilola Sininauhaliitosta tiivistää tilanteen blogissaan:

”Enää ei tarvitse perustella mihin digitukityötä tarvitaan – nyt tarvitsee kertoa, miten se tehdään. Koronakriisi on sulkenut suurimman osan asiointipisteistä, ja digitukea tarvittaisiin nyt enemmän kuin koskaan. Tilanne tuo digiosattomuuden näkyviin uudella tavalla.”

Järjestöiltä uusia digi- ja myös muita palveluita

Myös sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat alkaneet nopeasti tarjota tukea ja neuvontaa verkossa, pitää etäkoulutuksia ja vaikkapa verkkojumppatuokioita. Ne ovat olleet monissa digipalveluissa edelläkävijöitä ja pystyvät kehittämään pikavauhtia uutta myös epidemian keskellä.

”Kun järjestöllä on vahvana mielessä, miksi ja kenelle tätä työtä tehdään, onnistuu myös suunnan muuttaminen ja toiminnan kehittäminen”, Heidi Härmä Näkövammaisten liitosta kirjoittaa SOSTEblogissa.

Toisaalta järjestöissä tiedetään ja nähdään, että koronakriisi on vakava paikka niille, jotka eivät eri syistä pysty hankkimaan tietoa verkosta tai käyttämään sähköisiä palveluita. Heiltä voi jäädä saamatta tietoa oman ja muiden terveyden suojaamiseksi.

Kohtalokasta voi olla myös se, että terapia tai vertaistuki jää tauolle, jos ei kykene käyttämään verkossa tarjottavaa palvelua. Ja kaikkia palveluita ei yksinkertaisesti pysty verkossa antamaan: esimerkiksi vailla asuntoa olevan pitää saada ruokaa, päästä peseytymään ja löytää yöksi katto päänsä päälle.

Ohjeista vaikea saada tietoa – ja vaikka saisi, niitä on vaikea noudattaa

SOSTEn jäsenkyselystä nousee karuna esiin asunnottomien ihmisten tilanne. He elävät normaalioloissakin yhteiskunnan marginaalissa, ja nyt tilanne on edelleen vaikeutunut, myös tiedonsaanti esimerkiksi koronaohjeista ja muuttuneista palveluista.

Digitaaliset kanavat ja jopa puhelin tavoittavat heitä huonosti. Lähineuvontaa ei saa, koska matalan kynnyksen paikat ovat paljolti kiinni. Tämä voi olla kohtalokasta, koska monet ovat eri sairauksien vuoksi koronavirussairauden riskiryhmää.

Vaikka asunnotta elävä tietoa saisikin, viranomaisten ohjeita on vaikea noudattaa: pitää hätämajoituksessa fyysistä etäisyyttä, löytää käsienpesupisteitä tai välttää julkisia paikkoja.

Melko totaalista eristäytymistä ja tuen puutetta

Kyselyn vastaajat kertovat, että osalle järjestöjen jäsenistä ja kohderyhmistä tietotekniset laitteet ovat tuttuja. He osaavat etsiä tukea ja tekemistä netistä ja pystyvät verkossa pitämään muihin yhteyttä.

Monilla järjestöillä on kuitenkin paljon jäseniä, joilla ei ole edes sähköpostiosoitetta. Vastaajat kantavat huolta heidän tiedonsaannistaan, voinnistaan ja jaksamisestaan. Monet joutuvat koko lailla eristyksiin. Psyykkinen ja fyysinen kunto voi heiketä nopeasti, kun kuntoutuksia, vertaistukea ja esimerkiksi yhdistysten jumppia on lopetettu.

”Sähköiseen vuorovaikutukseen ei välttämättä ole osaamista, joten eristäytyminen voi olla melko totaalista.”

”Vertaisryhmien toiminta on lopetettu ja vain osa on liitetty verkkoon – ja vain osa pystyy käyttämään verkossa olevaa vertaispalvelua.”

”Neuvonta ja ohjaus on paljolti verkossa – osa kohderyhmästämme ei kuitenkaan edes pysty käyttämään näitä, koska heillä on kognitiivisia vaikeuksia.”

”Kaikkein eniten olen huolissani toipuvista käyttäjistä. Heidän kasvokkain tapahtuvat tukipalvelunsa vähenevät nyt selkeästi. Osa heistä on sellaisia, että eivät kykene saamaan riittävää tukea verkon/puhelimen välityksellä.”

Ei laitteita, osaamista eikä tukea

Digimaailman laidalle tai ulkopuolelle voi jäädä monesta syystä. SOSTEn Ihan pihalla? -tutkimus kertoo siitä, että monien, myös korkeasti koulutettujen, vanhojen ihmisten on vaikeaa pysyä mukana nopeasti uusiutuvien laitteiden, ohjelmistojen ja sovellusten vauhdissa. Ja osa ei eri syistä, esimerkiksi vaativan omaishoitajan työn vuoksi, ole alun perinkään ottanut omassa elämässään askelta digimaailmaan.

Kaikilla ei ole varaa älypuhelimeen, tietokoneeseen tai tulostimeen. Osa on pärjännyt kirjastojen ja kohtaamispaikkojen tuella: niistä on saanut neuvontaa ja pystynyt skannaamaan tai tulostamaan dokumentteja. Kun nämä paikat ovat kiinni, jotkut joutuvat pulaan esimerkiksi toimeentulotukihakemuksen liitteiden kanssa. Kirjastot ovat tärkeitä myös oleskelu- ja lehdenlukupaikkoina.

Osa ei osaa käyttää laitteita tai sovelluksia monista eri syistä, esimerkiksi jos on kognitiivisia ongelmia. Laitteet, ohjelmat ja niiden käyttöohjeet ovat monille vaikeatajuisia. Selkokielistä tietoa ei ole tarpeeksi.

Joillain tiedonsaannin ja palveluiden käytön estävät suomen kielen puutteet.

Perustietoa ei saa kotimaisilla viittomakielillä

SOSTEn jäsenkysely tuo esiin myös muunlaisia tiedonsaannin ongelmia. Esimerkiksi viittomakielisillä ihmisillä on kriisin alusta lähtien ollut haasteita tiedonsaannissa: ”perustietoa epidemiasta, varotoimenpiteistä ja erilaisista palveluista, esim. puhelinneuvonta yms. ei ole tarjolla kotimaisilla viittomakielillä valtakunnallisella tasolla eikä kuntatasolla julkisen puolen toimesta.”

Järjestön vaikuttamistyön tuloksena saatiin aikaan reaaliaikainen viittomakielen tulkkaus hallituksen tiedotustilaisuuksiin ja Ylen erikoislähetyksiin.

Viittomakielistä tietoa tarvitaan kuitenkin paljon enemmän.

Nyt tarvitaan tiedonvälitystä ja yhteydenpitoa kaikin keinoin

Tätä kirjoittaessani on poikkeusolojen neljäs viikko ja vasta nyt pidän käsissäni joka kotiin luvattuja sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä kotikuntani korona-esitteitä. Mietin, kuinka monelle nämä ovat ensimmäiset paperit koronasta – jotain, johon voi palata tarkistaakseen vaikkapa radiosta kuultuja ohjeita. Mietin, kuinka turvaton tautia pelkäävä yksin kotonaan asuva vanha ihminen onkaan.

Nyt tarvitaan kaikin mahdollisin välinein tiedonvälitystä ja yhteydenpitoa etenkin haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin.

Toivottavasti kriisin jälkeenkään ei digiloikasta sokaistuneina tuudittauduta siihen, että kaikki hoitavat kaiken netissä tuosta vain. Toivottavasti päinvastoin digitaitojen, neuvonnan ja helppokäyttöisten palveluiden kehittäminen saa uutta potkua. Ja myös kasvokkaiset ja puhelinkohtaamiset ovat edelleen mahdollisia. Ja niiden puolesta asiointi hoidetaan kuntoon, jotka eivät koskaan tai enää pysty sähköisiä palveluita käyttämään.

Vielä yksi toivomus: Toivottavasti ketään ei kutsuta pahnan pohjimmaiseksi ja ymmärretään, että digimaailman ulkopuolelle jäämisessä tai jättämisessä on kyse monista asioista eikä vaan halusta tai haluttomuudesta ottaa ”vehkeet” käyttöön.

Lisätietoa

Tietoa koronakriisin keskellä haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille
Asunnottomuus- ja päihdetoimijoiden päivittyvä lista Sininauhasäätiön sivuilla tarjolla olevista palveluista, kuten ruokajakeluista, jalkautuvasta työstä, puhelinpalveluista ja päiväkeskuksista.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tuki ja apu
SOSTEn päivittyvä lista sote-järjestöjen tarjoamasta tuesta ja avusta koronakriisissä.

Koronatietoa eri kielillä
Kotouttaminen.fi-sivusto kokoaa yhteen koronatietoa eri kielillä. Koosteessa on myös linkit selkokieliseen korona-aineistoon, eri kuntien monikielisille koronasivuille sekä kansainväliseen koronatietoon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

1.7.2020 10:00

Tasapainoilua huolen ja toiveikkuuden välillä – mitä Opintokeskus Siviksessä opittiin poikkeusajan dialogeissa järjestöjen koronakeväästä?

Kansalaisyhteiskunta Päättyneen kevään aikana valtionvarainministeriö, Erätauko-säätiö ja Dialogiakatemia koordinoivat Poikkeusajan dialogit -nimistä keskustelusarjaa. Opintokeskus Sivis osallistui verkossa Erätauko-menetelmällä toteutettujen dialogien järjestämiseen. Tavoitteenamme oli kasvattaa ymmärrystä siitä, miten koronakevät vaikutti suomalaisiin järjestöihin. Kohtasimme tilaisuuksissamme yli 30 järjestöjen työntekijää tai vapaaehtoista. Monille heistä oli ymmärryksen lisäämisen lisäksi tärkeää päästä tapaamaan vertaisiaan. Monilla työpaikoilla käyttöön otetut etäkahvit ja muu […]

Blogi

26.6.2020 09:45

Funkisfamiljernas tuffa coronavardag – FDUV erbjöd virtuellt stöd

Kansalaisyhteiskunta När coronakrisen blev ett faktum och Finland gick in för undantagstillstånd, fick också vi på FDUV ställa om i vår verksamhet riktad till familjer. En stor del av familjeverksamheten ordnas inom ramen för utvecklingsprojektet Familjen i centrum. Vårt stöd till familjer riktas till familjer med barn, unga och vuxna med intellektuell eller liknande funktionsnedsättning i […]

Blogi

25.6.2020 11:00

Yhteistyö entistä tärkeämpää työttömyyden hoidossa

Sosiaalibaro Sosiaalibarometri 2020:n mukaan koronaepidemia ja sen seurauksena rajusti kasvanut työttömyys ovat haastaneet työllistymistä tukevat palvelut. Palvelujen nähtiin toimivan heikoimmin heillä, jotka niitä eniten tarvitsisivat eli heikossa työmarkkina-asemassa olevilla ihmisillä. Osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja muiden monialaista palvelua tarvitsevien työnhakijoiden palvelutarpeisiin ei ole pystytty vastaamaan riittävällä tavalla. Pidemmän aikavälin työttömyys- ja työllisyyskehitystä on vielä vaikea ennustaa, jonkinasteinen taantuma […]