Kuntoutus­junasta pudonneet – millaista toimijuutta olisi lupa tavoitella?

Kasvokuvassa Päivi Ritvanen, vieressä lukee hänen nimensä ja sana SOSTEblogi.

Etusivu / Blogi / Kuntoutus­junasta pudonneet – millaista toimijuutta olisi lupa tavoitella?

Jatkan Riitta Saksasen hyviä ajatuksia kuntoutuksesta. Kolmas sektori on monella elämän osa-alueella kansalaisten pulssilla.

Toivo on kuntoutuksessa, epävarmuus sen saatavuudessa

Järjestöihin ja yhdistyksiin kiinnittyneitä ihmisiä yhdistävät toivo tai toivottomuus, varmuus tai epävarmuus, osallisuus tai osattomuus, toimintakyky tai sen puute – usein nämä kaikki. Tällä hetkellä monien potilas- ja vammaisjärjestöjen jäsenten toivo on kuntoutuksessa ja epävarmuus sen saatavuudessa. Onko jotain mennyt juridisesti pieleen, kun oikeus riittävään kuntoutukseen ei kaikkien kohdalla toteudu?

Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttui kuutisen vuotta sitten vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi. Kuntoutuksen saaminen edellyttää nyt konkreettisia tulostavoitteita ja suoritusten parantumista kuntoutustoimien avulla. Kuntoutuksen tavoitteet eivät kuitenkaan saa olla ”hoidollisia”, joten vaikkapa kroonisten kipujen lievittäminen ei tavoitteeksi riitä.

Monelle elämänmittaista kuntoutusta tarvitsevalle tämä on merkinnyt kuntoutuksen huomattavaa vähentymistä tai loppumista kokonaan. Kun ei ole toiminnallista tasoa, jota kohti palautua, on kuntoutusta hankalaa saada edes toimintakyvyn heikkenemistä jarruttamaan.

Emme tavoita kokonaiskuvaa lakimuutoksen vaikutuksista, koska kuntoutussuunnitelmasta poikkeavia päätöksiä ei erikseen tilastoida.

Kelan mukaan yksilölliset toimintakykyyn liittyvät tavoitteet ja odotettavissa oleva kuntoutuksen vaikuttavuus ovat kuntoutuspäätöksen tekijälle merkityksellisempiä kuin yleisellä tasolla tehdyt suositukset.

Voisiko tavoitteena olla ihmisyyteen kuuluvat toimintamahdollisuudet?

Millaista toimijuutta sitten olisi lupa tavoitella, jos kädet eivät toimi, jalat eivät toimi ja puhekin takkuaa? Voisivatko lähtökohtana olla kaikki ihmisyyteen kuuluvat toimintamahdollisuudet, joita filosofi Martha C. Nussbaumin mukaan ovat esimerkiksi kosketus luontoon, nauru, ajattelu, järkeily, mielikuvituksen tuoma vapaus ja itsekunnioituksen säilyttäminen.

Vahvistaessaan että jokaisella ihmisellä on synnynnäinen oikeus elämään, Suomi on sitoutunut toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, että vammaiset henkilöt voivat nauttia tätä oikeutta tehokkaasti ja yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Yksi näistä tarvittavista toimista on kuntoutus eri lajeissaan ja muodoissaan – myös tukemaan jaksamista ja elämän kokemista mielekkääksi.

Päivi Ritvanen
asiantuntija
Suomen CP-liitto ry
paivi.ritvanen@cp-liitto.fi


Blogi liittyy SOSTEn sosiaali- ja terveysjärjestöiltä keräämiin ehdotuksiin Kelan toiminnan kehittämiseksi.