Millainen on koronan jälkeinen uusi aika vapaaehtoistoiminnassa?

Millainen on koronan jälkeinen uusi aika vapaaehtoistoiminnassa?

Etusivu / Blogi / Millainen on koronan jälkeinen uusi aika vapaaehtoistoiminnassa?

Monta kertaa ohimenneeksi toivottu korona on kiertänyt väestöä kevättalvella hurjalla tavalla. Samaan aikaan ovat järjestöjen erilaiset kasvokkaiset toiminnot päässeet uudelleen käyntiin. Isojakin tapahtumia vapaaehtoisille on jo voitu järjestää hetken aikaa. Uskon vakaasti, että tämä kaksivuotinen osittainen horros on nyt oikeasti päättymässä.

Järjestöelämän vuosikellossa kevät on edellisen vuoden toiminnan raportoinnin, arvioinnin ja yhteenvetojen aikaa. Koronavaikutuksista pystyy nyt toimintakertomusvaiheessa tekemään jo syvemmällekin porautuvia havaintoja. Ajattelen, että perinteinen edellisen vuoden talous- ja jäsenmäärätietoihin perustava vertailu ei normaalioloissakaan ole aina kovin antoisaa. Nyt erityisesti kahden vuoden vertailu tuottaa kummallisuuksia. Oli tieto missä muodossa tahansa, on mielestäni tärkeää katsoa, miltä asiat ja luvut näyttävät esimerkiksi viiden vuoden aikasarjana vuosilta 2018–2022. Tällöin päästään analysoimaan, mihin toimintoihin korona vuosina 2020–2021 iski pahiten ja missä on samaan aikaan saatu positiivisia tuloksia, joista kannattaa pitää kiinni.

Järjestöjen sisälläkin organisaation tietyt osat ovat saattaneet kestää koronaa toisia osia paremmin, ja tämä on tärkeä huomioida keskiarvojen tyhmentävän vaikutuksen vuoksi. Miksi esimerkiksi järjestön tietyt yhdistykset ja jopa piirit ovat porskuttaneet korona-ajan läpi iloisesti, ja miksi taas toiset ovat purkamista vaille nuukahduksissa? Jostain toiminnoistahan aika on voinut vain ajaa ohi. Mitä siis oman järjestösi toiminta-, jäsen- ja vapaaehtoisdata kertoo?

Onhan toiminta jo palautumassa?

Elettävän vuoden 2022 osalta on äärimmäisen tärkeä katsoa, nouseeko toiminta ja luvut ”takaisin” ja miltä luvut näyttävät suhteessa vuosiin 2018–2019. Järjestöt, joilla on tietoa kuukausi- tai kvartaalitasolla, pystyvät vertaamaan vuoden 2022 ensimmäistä neljännestä koronaa edeltäviin vuosiin. Maaliskuun luvut näyttivät esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitossa jo aivan erilaisilta kuin tammi- ja helmikuun luvut, mikä täsmää hyvin erilaisten sulkujen päättymisen kanssa.

Tässä vuosien 2021 ja 2022 ensimmäisen neljänneksen vertailu voi toki olla jopa petollista, koska nousua syntyy laskun jälkeen myös ilman omaa ansiota. Katse on siis siirrettävä pidempiin aikasarjoihin myös tältä aikaväliltä. Jos toiminta ei ole nousemassa, kannattaa ryhtyä nopeisiin toimiin, ettei tule vielä kolmatta huonoa vuotta, minkä jälkeen on entistä vaikeampi nousta.

Millaiset tavoitteet vuodelle 2023?

Monella järjestöllä on jo myös käynnissä ensi vuoden päälinjojen suunnittelu. Mitä lukuja vasten tavoitteenasettelu ja vertailut tehdään, kun edellinen normaalivuosi oli 2019? Onko mahdollista tutkia jotenkin koronapuhdistettuja lukuja? Miten välttää sitä, ettei selitä koronalla sellaisia asioita tai trendejä, jotka ovat olleet jo ennen koronaa ja ovat koronan jälkeenkin? Mitä tarpeita nousee ympäröivästä yhteiskunnasta ja mitä omasta organisaatiosta? Ja mihin oman organisaatiosi kannattaa nyt erityisesti keskittyä?

Kirjoittaja Tapani Tulkki toimii vapaaehtoistoiminnan johtajana Mannerheimin Lastensuojeluliitossa. Hän on myös SOSTEn Kansalaistoiminnan johtamisen verkoston ydinryhmän jäsen.
tapani.tulkki@mll.fi

Järjestöjen kokemuksia koronasta käsitellään toukokuussa Kansalaistoiminnan johtamisen verkostossa. Verkosto on tarkoitettu valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöpäälliköille, kansalaistoiminnan päälliköille ja vastaaville työntekijöille, jotka omassa organisaatiossaan johtavat yhdistystoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan strategista kehittämistä. Lisätietoja verkostosta antaa SOSTEn järjestöpäällikkö Riitta Kittilä.

Tulossa toukokuussa: Järjestöbarometrin ennakkotietoja paikallisyhdistysten koronakokemuksista. Seuraa SOSTEn verkkouutisia.