Skip to content

Pääekonomistin vuosikatsaus – Suomen talous ja hyvinvointitalous uudelle vuosikymmenelle

9.1.2020 14.00

Hyvinvointitalous
Kohti hyvinvointitalouttaHallitusohjelma ja budjettiHyvinvointitalous

Vuosi on vaihtunut ja on taas perinteisen SOSTEn pääekonomistin vuosikatsauksen aika. Tällä kertaa uusi vuosi toi mukanaan myös uuden vuosikymmenen, joten tässä katsauksessa perspektiivi saattaa paikoitellen yltää yhtä vuotta pidemmälle. Keskiössä katsauksessa ovat kuitenkin vanhaan malliin Suomen talouden lähitulevaisuuden näkymät sekä hyvinvointitalouden lyhyen aikavälin suuntaviivat.

Vuodet eivät ole veljiä keskenään ja toissa vuoden ”nappiin menneen” ennustukseni jälkeen viime tammikuussa tekemäni pessimistinen ennuste vuodesta 2019 meni selvästi pieleen. Suomen talous ei ajautunut viime vuoden aikana pahoihin ongelmiin, vaan kasvu jatkui melko vahvana melkein vuoden loppuun saakka. Kansainvälisen suhdanteen heikkeneminen ja erityisesti teollisuuden alamäki ei vielä ehtinyt jäähdyttää Suomen taloutta, vaikka vaaran merkkejä alettiin täälläkin kesän jälkeen nähdä. Vuoden viimeisen neljänneksen talouskasvu on joka tapauksessa jäämässä olemattomaksi, joten aivan metsässä ennusteeni ei ollut.

Viime vuoden ennusteessa korostin keskuspankkien roolia mahdollisen taantuman taltuttajina ja kesän jälkeen suurimmat niistä ovatkin vastanneet huutooni. Vahvana jatkunut määrällinen elvytys ja korkoelvytys saattoi jarruttaa kansainvälisen talouden syöksyä syvempiin ongelmiin vuoden 2019 lopulla. Tämä osa, eli keskuspankkien ison roolin korostaminen, piti viime vuoden ennusteesta parhaiten paikkaansa.

Pessimistisen ennusteen kanssa on aina mielellään väärässä. Alkusyksyyn asti melko vahvana jatkunut kasvu on näkynyt esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden vähenemisen jatkumisena, joskin hieman edellistä vuotta maltillisemmin. Tästä huolimatta pitkään työmarkkinatukea saaneiden määrä on vuoden 2019 lopulla edelleen yli 100 000 henkilöä, joten sekä hyvää talouskehitystä että heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyttä lisääviä toimia edelleen Suomessa tarvitaan.

Suomen talous vuonna 2020

Vuoden 2019 aikana talouskasvu Euroopassa ja euroalueella jatkui heikkona, mutta taantuma onnistuttiin välttämään. Suhdanteen viileneminen näkyi euroalueella erityisesti työllisyyden kasvun hidastumisena. Suuria muutoksia tälle kasvu-uralle ei odoteta Euroopan komission syksyn ennusteessa.

Myös Suomessa sekä valtiovarainministeriö (VM) että Suomen Pankki näkevät kasvun jatkuvan vuonna 2020 ja sen jälkeen, mutta totuttua vaimeampana. Tänä vuonna kasvua kannattelee pääasiassa julkinen kulutus ja investoinnit, kun hallitus päätti toteuttaa suunnitellut menolisäyksensä heti hallituskauden alussa. VM:n joulukuun ennusteen valossa ajoitus on täydellinen, sillä taloudelle tärkeiden yksityisten investointien pitkään aikaan heikoin jakso osuu myös alkaneelle vuodelle.

Mikä sitten on oma näkemykseni tämän ja lähivuosien talouskehityksestä? Kun viime vuonna ajatukseni olivat pessimistisiä, tänä vuonna niitä voinee ainakin yleiseen ilmapiiriin nähden kuvata optimistisiksi. Kansainvälisessä taloudessa viime vuosien vaikeuksista huolimatta perusasiat ovat kunnossa, kun keskuspankit ovat lopettaneet turhan yrityksensä kiristää rahapolitiikkaa. Tämän seurauksena sijoitus- ja investointinäkymät monissa tärkeissä talouksissa ovat nyt paria viime vuotta valoisammat. Tämä alkanee näkyä laajemmin reaalitaloudessa vuoden 2020 aikana.

Myös finanssipolitiikkaan suhtaudutaan tällä hetkellä selvästi viime vuosia positiivisemmin, mikä parantaa entisestään kysyntänäkymiä maailmantaloudessa. Mikäli valtiot ryhtyvät lähivuosina toteuttamaan määrätietoisemmin ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä investointiprojekteja, edessä saattaa olla jopa odottamattoman vahva kasvukausi. Tapahtui tämä eli ei, ennustan, ettei talouskasvun näkökulmasta alkanut vuosi ja sitä seuraavat vuodet mene Suomessakaan kärvistelyksi. Tätä viestiä saattaa pitää lohdullisena Sanna Marinin hallitus, joka on asettanut itselleen kovat taloudelliset tavoitteet.

Epävarmuuden määrittelemässä maailmassa tähän melko valoisaan ennustukseen täytyy tietysti suhtautua varoen. Vuoden 2020 alku on osoittanut, että maailmanpolitiikassa saattaa tapahtua näinä vuosina nopeastikin käänteitä, jotka voivat heijastua myös taloudelliseen kehitykseen. Ennustajan voivat yllättää – ja työntää talouden jopa kriisiuralle – ilmastonmuutos, valtioiden sisäiset jännitteet kuin myös kapitalistisen talousjärjestelmän dynamiikat.

Hyvinvointitalouden vuosi 2020 ja näkymät alkavalle vuosikymmenelle

Vuosi 2019 oli SOSTEn jo pitkään edistämälle hyvinvointitaloudelle pienimuotoinen menestys. Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana sosiaali- ja terveysministeriön johdolla hyvinvointitalousaloitetta vietiin eurooppalaiseen keskusteluun. Euroopan neuvosto hyväksyi lokakuussa päätelmät hyvinvointitaloudesta ja aloite sai kiitosta ja herätti kiinnostusta lähes kaikissa Unionin jäsenmaissa. Hyvinvointilähtöiselle yhteiskuntapolitiikalle nähdään Euroopassa nyt selvästi suurempi tarve kuin aiemmin.

Hyvinvointitaloudesta on tullut myös globaali ilmiö, kun sadat järjestöt ja vielä lukuisammat yksilöt ovat kokoontuneet yhteen Wellbeing Economy Alliance -verkostoon. Sen tavoitteena on vahvistaa yhteistyön kautta erilaisia hyvinvointitaloudellisia aloitteita ympäri maailmaa. SOSTE liittyi verkostoon viime vuoden alussa ja yhteistyö muiden hyvinvointitaloustoimijoiden kanssa on heti alkanut tuottaa hedelmää. Jatkossa kansainvälisestä yhteistyöstä pyritään saamaan vieläkin enemmän irti. Kansalaisjärjestöt olivat aktiivisesti mukana myös Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskusteluissa, ja myös jatkossa järjestöjen rooli hyvinvointitalouden edistämisessä tulee olemaan keskeinen.

Kun kirjoitin edellä näkemyksiäni tulevien vuosien taloudellisesta kehityksestä, tunsin enemmän kuin koskaan onttoutta analyysissani. Tämä johtuu tietenkin siitä, että tarkasteltaessa yhteiskunnallista kehitystä vain talouskasvun ja työllisyyden näkökulmasta, kaikkein tärkein näkökulma jää huomioimatta: ekosysteemimme kantokyky ja käsillämme oleva ilmastokriisi. Vaikka ekonomistille tutummat yhteiskunnalliset kysymykset ovat myös hyvinvointitalouden rakentumisen kannalta tärkeitä, juuri tällä hetkellä fokuksen pitäisi olla entistä vahvemmin siinä, miten tulevaisuuden hyvinvointi ja maapallomme elinkelpoisuus pystytään turvaamaan.

Näenkin, että hyvinvointitalousajattelussa ekologisen puolen tulee tulevina vuosina korostua. Meillä on vain vähän aikaa tarvittavan siirtymän toteuttamiseksi. Toki voimme pitää edelleen kiinni hyvinvointitalouden keskeisistä tavoitteista eli eriarvoisuuden vähentämisestä, kestävästä talouskasvusta ja korkeasta työllisyydestä, mutta tärkeimmäksi tavoitteeksi on nostettava ekologisesti kestävien yhteiskuntien rakentaminen. Edessämme on valtava ideologinen ja materiaalinen siirtymä uudenlaiseen talous- ja yhteiskuntamalliin, joka kunnioittaa planeettamme rajoja ja pitää kaikki ihmiset mukana – siis antaa meille kaikille nyt ja tulevaisuudessa edellytykset elää hyvää elämää.

Olen iloinen siitä, että ekologisen kestävyyden tavoittelu näkyy tänä vuonna viime vuotta enemmän myös SOSTEn sekä muiden sosiaali- ja terveysjärjestöjen. Meillä on kuitenkin yhdessä vielä paljon tehtävää, jotta sosiaali- ja terveyssektorista tulee Suomessa ekologisen jälleenrakennuksen edelläkävijä. Siihen meidän ehdottomasti pitää pyrkiä.

Toivotan kaikille hyvää alkanutta vuotta ja vuosikymmentä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kohti hyvinvointitaloutta -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
pääekonomisti

24.10.2019 09:15

Hyvinvointitaloudesta Euroopan tulevaisuuden tie

Hyvinvointitalouden tie on lähes yhtä pitkä kuin SOSTEn eli lähes kahdeksan vuotta. Hyvinvointitalous esiteltiin ensimmäisen kerran terminä SOSTEn alkumetreillä vuonna 2012. Hyvinvointitalous on siis alun perin järjestölähtöinen termi. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt näkevät hyvinvointitalouden yhteiskunnan perustana, jossa toimitaan kaikkien hyvinvoinnin varmistamiseksi. Keskustelu alkoi kirjan julkaisun myötä Varsinainen keskustelu hyvinvointitalouden käsitteestä alkoi Hyvinvointitalous-kirjan (pdf) julkaisemisen myötä […]

Blogi

19.9.2019 10:00

Paloturvallisuuden varmistaminen on tärkeä hyvinvointi-investointi

Samalla kun laitospaikkojen määrää vähennetään, lisätään ikäihmisten kotona asumista. Kotona asuvien, toimintakyvyltään rajoittuneiden määrä tulee kasvamaan. Ikäihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta tämä on suuri kysymys. Yksi keskeinen hyvinvoinnin tekijä on psyykkinen turvallisuuden tunne. Siihen vaikuttavat positiivisesti sellaiset olosuhteet, joissa onnettomuuksien todennäköisyys on vähäinen ja pelastautumisen mahdollisuudet ovat hyvät. Ikääntyminen on haaste paloturvallisuudelle Helmikuussa 2019 Meltolassa kuoli tulipalossa […]

Blogi
pääekonomisti

12.9.2019 09:00

Hyvinvointitalouden aika on nyt!

Suomessa, Euroopassa ja maailmalla puhutaan nyt hyvinvointitaloudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvoinnin roolia talous- ja yhteiskuntapolitiikassa sekä kestävän taloudellisen kehityksen tekijänä on alettu jäsentää uudella tapaa. Jos aikaisemmin talouskasvu nähtiin välttämättömänä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja varmistamiseksi, nykyisin ihmisten hyvinvointi nähdään sekä kestävän talouskasvun keskeisenä tekijänä että yhä useammin talouskasvusta varsinaisesti riippumattomana yhteiskunnallisena päämääränä. Kiinnostusta […]