Skip to content

Pääekonomistin vuosikatsaus – Suomen talous ja hyvinvointitalous vuonna 2019

10.1.2019 15.03

Kohti hyvinvointitalouttaHallitusohjelma ja budjettiHyvinvointitalous

Tällä hetkellä moni asia maailmassa näyttää epävarmalta, mutta varmaa on kuitenkin se, että SOSTEn pääekonomistin vuosikatsaus julkaistaan tänäkin vuonna. Kuten aiempien vuosien katsauksissa, luon seuraavassa silmäyksen Suomen talouden lähitulevaisuuden näkymiin sekä hahmottelen hyvinvointitalouden suuntaviivoja ja lyhyen aikavälin tavoitteita vuodelle 2019.

Tällä kertaa voin ylpeänä katsauksen alussa todeta, että vuosi sitten tekemäni ennustus Suomen talouden kehityksestä meni niin sanotusti nappiin. Viime vuosiin verrattuna vahva talouskasvu jatkui ja työllisyyden kasvu oli vieläkin vahvempaa. Loppuvuodesta saavutettiin jopa Sipilän hallituksen työllisyysastetavoite (72 prosenttia), mikä vielä joskus vuoden 2016 loppupuolella näytti utopistiselta. Viime vuosien vahva kysyntäsuhdanne Euroopassa löi kuitenkin laineensa myös Suomeen, jossa työmarkkinat näyttivät kaikista peloista huolimatta olevan riittävän dynaamiset vastaamaan huutoon.

Hyvä talouskehitys on näkynyt myös pitkäaikaistyöttömyyden vähenemisenä ja osatyökykyisten työllisyyden parantumisena. Siitä huolimatta pitkään työttömyysetuutta saaneiden määrä ei juurikaan laskenut vuoden 2018 aikana, joten pidempään jatkuvalle positiiviselle suhdanteelle olisi edelleen käyttöä.

Suomen talous vuonna 2019

Vuoden 2018 loppupuolella talouden kasvu erityisesti Euroopassa alkoi hiipua. Tämän havaitseminen näkyy myös ensi vuodelle tehdyissä virallisissa talousennusteissa. Sekä valtiovarainministeriö että Suomen Pankki näkevät kasvun jatkuvan, mutta selvästi edellistä kahta vuotta hitaampana. Kasvu on näiden ennustajien mukaan palautumassa niin sanotulle pitkän aikavälin uralle, mikä tarkoittaa nimenomaan korkeasuhdanteen päättymistä.

Viime vuonna tein omaan (ja oikeaan osuneeseen) ennustukseeni yhden varauksen, joka koski rahoitusmarkkinoita ja niiden mahdollista kriisiytymistä. Totesin, että ”rahoitusmarkkinoiden kriisit voivat syntyä nopeasti ennalta-arvaamattomista syistä ja vaikuttaa nykyisessä velkavetoisessa kasvumallissa Suomenkin talouden kehitykseen ärhäkkäästi”. Vuonna 2018 tämä uhka ei realisoitunut, mutta vuoden 2019 kohdalla realisoituminen näyttää paljon todennäköisemmältä. Keskuspankkien toteuttama rahapolitiikan suunnanmuutos on viimein alkanut mietityttää laajasti rahoitusmarkkinoilla ja joulukuussa lähes kaikkien markkinoiden pelkokertoimet nousivat nopeasti.

Mikäli keskuspankit – erityisesti EKP ja Fed – päästävät tilanteen luisumaan uudeksi globaaliksi finanssikriisiksi, myös reaalitaloudelliset vaikutukset eli vaikutukset talouskasvuun ja työllisyyteen näkyvät myös Suomessa nopeasti. Ennen kaikkea investointikysynnän kautta reaalitalouteen kulkeutuva shokki voi nopeasti romahduttaa Suomen vientikysynnän ja kotimaisen investointikysynnän. Toki myös kotitalouksien kulutukseen taloudellisen epävarmuuden leviäminen ja esimerkiksi työttömyyden kasvu voi alkaa vaikuttaa negatiivisesti lyhyelläkin viipeellä.

Jos näin käy, sekä valtiovarainministeriön että Suomen Pankin ennustukset ensi vuoden talouskehityksestä voivat osoittautua pahastikin optimistisiksi. Seuraavalle hallitukselle uusi globaali talouskriisi jättäisi aivan toisenlaisen toimintaympäristön talouspolitiikan ja työllisyyden hoitamiselle, kuin mistä Sipilän hallitus pääsi erityisesti hallituskautensa lopulla nauttimaan. Koska varsinkin pessimistisillä ennusteilla on nykyään myyntiarvoa, arvioin, että vuodesta 2019 tulee Suomen taloudelle heikompi, kuin toistaiseksi on osattu ennustaa.

Hyvinvointitalouden vuosi 2019

SOSTE on jo pidemmän aikaa esittänyt yhteiskunnalliseksi tulevaisuuden visioksi hyvinvointitaloutta, jossa ihmisten hyvinvointi – joka koostuu riittävistä voimavaroista ja osallisuudesta – nostetaan yhteiskuntapolitiikan päämääräksi. Näkemyksemme mukaan vuoden 2019 alussa hyvinvointitalouden visiota, joka tiivistyy lauseeseen ”yhdessä tehty hyvä elämä kaikille”, tarvitaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Elämme tällä hetkellä suurten haasteiden maailmassa, jossa heikentyvä talouskasvu ei todellakaan ole ainoa uhkakuva. Ilmastonmuutoksen hillinnässä on saatava jo tulevina vuosina aivan eri mittaluokan vaihe silmään, kun mihin aikaisemmin on totuttu. Tähän kytkeytyy oleellisesti yhteiskunnallinen eriarvoisuus, jota täytyy pystyä vähentämään yhtä aikaa ilmastotoimien kanssa. Vain tällöin ilmastonmuutoksen hillintä voi olla riittävässä laajuudessa poliittisesti mahdollisia. Hyvinvointitalouden visioon nojaten on kuitenkin mahdollista rakentaa tulevaisuutta, jossa ilmasto- ja ympäristöongelmat pystytään ratkaisemaan ihmisten hyvinvoinnista tinkimättä.

Viime vuosina hyvinvointitaloudellinen ajattelu, jossa kaikkien ihmisten hyvinvointi nostetaan yhteiskuntapolitiikan tärkeimmäksi päämääräksi, on saanut yhä enemmän kannatusta myös kansainvälisissä organisaatioissa, kuten OECD:ssä, IMF:ssä ja Maailmanpankissa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet viitoittavat omalta osaltaan suuntaa kohti hyvinvointitaloutta. Tähän perustaan myös Suomen kansallisessa tulevien vuosien yhteiskuntapoliittisessa tavoitteenasettelussa sekä Euroopan Unionin tulevaisuutta koskevissa linjauksissa on vuoden 2019 aikana hyvä nojata.

SOSTE tulee vuoden 2019 aikana edistämään hyvinvointitaloutta usealla alueella. Keskeisiä yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen ja yhteiskuntapolitiikkaan vaikuttamisen paikkoja ovat keväällä käytävät eduskunta- ja europarlamenttivaalit. SOSTEn vaalitavoitteissa hyvinvointitalouden teemat näkyvät monin tavoin. Eriarvoisuutta vähentävät, hyvinvointia ja terveyttä edistävät sekä työllisyyttä ja järjestötoiminnan edellytyksiä vahvistavat toimenpiteet ovat kärkiä eduskuntavaalivaikuttamisessa.

Europarlamenttivaalien yhteydessä SOSTE lähtee rohkeasti tarjoamaan hyvinvointitalouden visiota yhteiseksi visioksi koko Euroopalle. Suomen EU-puheenjohtajuus ensi syksynä on lisäksi erinomainen mahdollisuus vaikuttaa siihen, että jatkossa Euroopan unionin tulevaisuutta rakennetaan vahvemmin hyvinvointitalouden perustalle. Emme myöskään unohda hyvinvointitaloutta rakentavaa käytännön työtä, vaan panostamme tänäkin vuonna järjestötyön edellytysten sekä vaikuttavuuden vahvistamiseen muun muassa tukemalla järjestöjä vaikuttavuuden arvioinnissa ja sen lisäämisessä.

Toivon, että suurista haasteista huolimatta alkaneen vuoden lopulla voimme yhdessä todeta, että haasteisiin on tartuttu rohkeasti ja hyvinvointitalouden visiota kohti kurottaen. Hyvää vuotta 2019 kaikille lukijoille!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kohti hyvinvointitaloutta -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
pääekonomisti

21.12.2020 13:45

Suomi liittyi johtavien hyvinvointitalousmaiden joukkoon

Hyvinvointitalous Tällä viikolla saatiin SOSTEnkin näkökulmasta iloisia uutisia, kun sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti Suomen liittyneen kansainväliseen Wellbeing Economy Governments (WEGo) -verkostoon. Suomi on tästä eteenpäin yhä vahvemmin mukana pohtimassa Uuden-Seelannin, Skotlannin, Islannin ja Walesin kanssa sitä, miten yhteiskunnista voidaan rakentaa kaikkien ihmisten hyvinvoinnin edellytykset turvaavia, huolimatta aikamme suurista haasteista. Kansalaisyhteiskunta herättelijänä Uutinen on iloinen ennen kaikkea […]

Blogi
erityisasiantuntija

18.9.2020 16:52

SOSTEpodcast: Budjettiriihen merkittävimmät päätökset

Kansalaisyhteiskunta Velkaantuuko Suomi liikaa? Ovatko työllisyystoimet riittäviä? Miltä näyttää järjestörahoituksen tulevaisuus? SOSTE podcastissa keskustelussa hallituksen budjettiriihen merkittävimmät päätökset. Kirsi Marttisen johdolla keskustelemassa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas sekä erityisasiantuntija Aleksi Kalenius. Kuuntele podcast alta. Podcastin tekstivastine löytyy vastaavasti podcast-upotuksen alta. Tutustu myös muihin SOSTEn podcasteihin. Podcastin tekstivastine #SOSTEpodcast Kirsi Marttinen: SOSTE podcast keskustelee ajankohtaisista asioista ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. […]

Blogi

21.8.2020 10:00

Talouspolitiikka koronan jälkeen: opettaako historia?

Hyvinvointitalous Suomen talouden tulevaisuus on edelleen melkoisen epävarmuuden verhoama. Koronapandemian eteneminen meillä ja maailmalla ei ole ohi, ja uusi tautiaalto voi katkaista talouden lupaavasti alkaneen toipumisen. Kun talouden kehitystä on nyt poikkeuksellisen vaikea ennustaa, voi olla hyödyllistä vilkuilla tulevaisuuteen historian peilistä. Niinpä arvioin tässä kirjoituksessa meneillään olevaa kriisiä taloushistorian näkökulmasta ja pohdin sen valossa talouspolitiikkamme haasteita. […]