Professori Juho Saaren johdolla työskennellyt eriarvoisuutta käsitellyt työryhmä luovutti eilen raporttinsa pääministeri Juha Sipilälle. Työryhmän tehtävä oli etsiä uusia toimintatapoja ja keinoja, joilla luodaan edellytykset kaikkien Suomessa asuvien henkilöiden pärjäämiselle ja osallistumiselle yhteiskunnassa. Työ on tarpeen, sillä SOSTEn selvitysten mukaan pienituloisten asema heikkenee ja esimerkiksi lapsiköyhyys koskettaa Suomessa noin 110 000 lasta. Useat työryhmän esitykset ovat kannatettavia, mutta samalla törmäämme tuttuun ongelmaan. Paraskaan työryhmä ei nujerra eriarvoisuutta ilman lisäpanostuksia.
Samaan aikaan Saaren työryhmän kanssa työskentelee perusturvaa ja toimeliaisuutta käsittelevä TOIMI-hanke, jossa tarkastellaan tarvittavia rakenteellisia muutoksia. Tähän työhön Saaren työryhmän loppuraportti antaa hyvää pohjaa ja TOIMI-hankkeen tulee huomioida nämä ehdotukset työssään ja arvioida uudistustarpeita kokonaisuutena. Saaren työryhmän keskeinen ehdotus onkin nimenomaan rakenteellinen muutos, jossa perusturvan minimitason etuudet kuten työttömän peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja asumistuki yhdistetään vaiheittain yhdeksi perusturvalaiksi.
Perusturvan laskentaperusteiden yhdistäminen on erittäin kannatettava ajatus ja kehityssuunta. SOSTE on yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa pohtinut perusturvan uudistamista. Vahvana toiveena on ollut joustavampi, selkeämpi ja helpommin ymmärrettävä tukijärjestelmä. Järjestöt ovat nähneet tärkeänä, että siirtymävaiheiden turvaa on parannettava, kun työ ja työttömyysjaksot vuorottelevat. Näihin toiveisiin työryhmän ehdotukset yhdessä tulevan kansallisen tulorekisterin kanssa vaikuttaisi tarjoavan hyvän lähtökohdan.
Raha ja realismi kuitenkin häiritsevät hyvää ajatusta. Rakenteiden muuttaminen ottaa aikaa. Nopeiden toimien sijaan on pelko, että raportti nykymuodossaan hautautuu muiden muutosten jalkoihin. Vielä isompi ongelma on se, että muutos on tarkoitus tehdä kustannusneutraalisti luopumalla eläkkeensaajan asumistuesta. Tällainen muutos edellyttää tarkkoja vaikutusarviointeja ja on varmistettava, etteivät pienituloiset eläkeläiset joudu kärsimään kohtuuttomasti.
Kohdennettujen toimien osalta työryhmä on tehnyt erinomaista työtä. Toivottavasti esimerkiksi esitykset siirtymisestä koko ikäluokan kattavaan 5-vuotiaana alkavaan varhaiskasvatukseen ja omaishoidon tuen valtakunnallisista kriteereistä löytyvät seuraavasta hallitusohjelmasta.
Järjestöjen osaaminen tunnistettu
Myös järjestöjen osaaminen on tunnistettu ilahduttavalla tavalla useissa kohdin raporttia. Huolta herättää kuitenkin se, että osin järjestöihin on suhtauduttu kuin julkisen sektorin alihankkijoihin. Veikkausvoittovaroja jaetaan avustuksina kansalaisjärjestöille yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön sisällä tehdään parasta aikaa strategiatyötä yhdessä järjestöjen kanssa siitä, mitkä ovat tulevien vuosien painopisteet rahanjaossa ja mihin yhteiskuntapoliittiseen tarpeeseen niillä vastataan. Saaren työryhmän raportissa esitetään varojen kohdentamista tämän suunnittelun ohi. Yksittäisen suljetun työryhmän työstä ei tule muodostaa ohituskaistaa, joka kävelee yhteisten avustusperiaatteiden yli. Raportissa myös esitetään uudenlaisen digitaalisen alustan perustamista väyläksi järjestöjen tarjoamalle tuelle. Ylhäältä saneltua porttaalia ei voi pitää tarpeellisena toimena eriarvoisuuden nujertamisessa.
Saaren työryhmän raportti tarjoaa monia hyviä lähtökohtia työlle eriarvoisuuden vähentämiseksi. Työssä onnistuminen edellyttää kuitenkin lisäpanostuksia ja avointa valmistelua. Eriarvoisuus on mahdollista nujertaa ainoastaan käyttämällä laajasti hyväksi eri tahojen osaamista ja kohdentamalla julkista rahaa eriarvoisuutta torjuviin toimiin.