Skip to content

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ääni välittyy SOSTEn edustusten kautta

22.11.2021 13.00

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvointi ja terveysHyvinvointi ja terveysJärjestöilleJärjestöopasKansalaisyhteiskuntaSote-järjestöt

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on vakiintunut asema lausuntojen antajina ja erilaisten työryhmien edustajina.

SOSTE saa valtakunnallisena sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestönä nimeämispyyntöjä erilaisiin ohjaus- ja työryhmiin, verkostoihin ja neuvottelukuntiin. Kuten SOSTEn yli 240 sote-alan järjestön kenttä, myös SOSTEn nimeämät edustajat eri työryhmissä välittävät monialaisesti ja laajasti sote-järjestöjen ääntä yhteiskunnallisessa valmistelussa ja vaikuttamistyössä.

SOSTElle saapuvat nimeämispyynnöt liittyvät SOSTEn valtakunnalliseen rooliin kattojärjestönä. Nimetty edustaja edustaa SOSTEa ja sen jäsenjärjestöjä. Joskin joissain tapauksissa edustukset kytkeytyvät pikemminkin edustajan taustaorganisaation kautta työryhmän tavoitteisiin ja siinä käsiteltäviin sisältöihin.

Työryhmien taustatahot pääosin valtion keskushallinnosta

Yli puolet (60 %) työryhmien taustaorganisaatioista on ministeriöissä. Ensisijaisena ja luontevana sote-järjestöjen kumppanina on sosiaali- ja terveysministeriö STM, jossa toimii 26 eri työryhmää. Toisena kumppanina on työ- ja elinkeinoministeriö, jonka sisällöillä on yhdyspintaa SOSTEn painoalueisiin seitsemän työryhmän verran.

Myös muissa keskeisissä julkisten toimijoiden sekä verkostojen ja säätiöiden työryhmissä SOSTEn edustus on jokseenkin kattava. Järjestöissä, verkostoissa ja säätiöissä edustuksia on esimerkiksi Hyvinvointiala HALI ry:ssä, köyhyyden, sosiaalisen hyvinvoinnin sekä lasten ja nuorten terveyttä tukevissa verkostossa jakaantuen 20 taustaorganisaatioon.

Muiden julkisten toimijoiden joukkoon kuuluvat STM:n hallinnonalan itsenäisenä laitoksena toimiva Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja keskusvirastona Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea sekä hallinnonalalla toimiva Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta SAMU. Myös Kansaneläkelaitos ja Kuntaliitto sisältyvät tähän joukkoon. Näissä taustaorganisaatioissa työryhmiä on yhteensä 16.

Piirakkakuvassa prosentteina työryhmien taustaorganisaatio, jotka on kerrottu blogitekstissä.

Työryhmissä toteutuvat SOSTEn strategiset painoalueet

Työryhmät, joihin SOSTE nimeää edustajansa, tukevat SOSTEn strategisia teemoja, jotka SOSTE on jäsenjärjestöjensä kanssa hyväksynyt. Työryhmissä sisältöinä korostuvat ihmisen terveys ja hyvinvointi ja niiden edistäminen (48) sekä turvattuun elämään (25) liittyen terveyserojen kaventaminen ja eriarvioisuuden vähentäminen.

Järjestöjen toimintaedellytysten ja autonomian strategista painoaluetta tukee 12 työryhmää kohdistuen valtionavustuksiin ja avustusjärjestelmään ja ylipäätänsä järjestöjen rahoitukseen. Osaavat ja elinvoimaiset järjestöt -teemaan (10) kytkeytyy sisältönä vaikuttava lainsäädäntö ja hyvän hallinnon edistäminen. Osallisuutta ja elinvoimaa lisäävässä sote-uudistuksessa (8) pääasia on palvelujärjestelmän kehittämisessä ja järjestö-kunta-hyvinvointialueen yhdyspintatyössä.

Edustuskenttä elää. Uusia työryhmiä alkaa ja päättyy. Tänä vuonna onkin uusia työryhmiä alkanut 19 ja jo päättyneitä on 13. Monet työryhmät valitaan määräajaksi kerrallaan, mutta määräaikoja voi olla useita peräkkäin, jolloin edustus muodostuu pitkäaikaiseksi. Tällaiset liittyvät verkosto- tai jaostyöskentelyyn.

Piirakkakuvassa prosentteina työryhmien stategiset painoalueet, jotka on kerrottu blogitekstissä.

Edustajilla näköalapaikka yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Usein edustus vaatii tietyn järjestötoimialan erityistä osaamista. Näissä tapauksissa edustaja haarukoidaan jäsenjärjestöstä.

SOSTEn järjestöverkostot toimivat myös edustajien tukena työryhmän ja verkoston sisältöjen osuessa yhteen. Syötteiden on mahdollista toimia molempiin suuntiin: työryhmätyöskentelyn etenemisestä ja tuloksista tieto leviää järjestöihin ja tuki edustajalle nousee verkostosta.

Osa edustuksista on SOSTEn osaamisaluetta. Reilusta sadasta edustajapaikasta noin puolet edustajista on SOSTEn jäsenjärjestöistä ja toinen puoli SOSTEn henkilökunnasta. Kahdella kolmasosalla edustuksista ei ole nimettyä varajäsentä.

Alueellisissa ja paikallisissa työryhmissä toimiminen edellyttää paikallistason tuntemusta, ja siksi niiden edustuspaikat luonnistuvat paremmin alueilla toimiville järjestöille.

Työryhmien tavoitteet ja käsiteltävät sisällöt ovat usein työläitä ja aikataulut tiukkoja. Osallistuminen vaatii valmistautumista, syventymistä ja ajankäyttöä. Mikäli työparityöskentely ja ajatusten vaihto varajäsenen puuttuessa ei ole mahdollista, voisi tukea löytyä SOSTEn koordinoimilta verkostoilta, joita ovat esimerkiksi POTKA, KUVE, VAHVA ja Terveyden edistämisen verkosto.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

29.11.2021 09:00

Arvostava ja kiireetön kohtaaminen ei ole itsestäänselvyys sote-palveluissa – näin palveluiden ihmislähtöisyyttä voitaisiin parantaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut Useimmilla meistä on omakohtaisia kokemuksia siitä, millainen on hyvä ja vastaavasti huono palvelukokemus. Tällainen kokemus voi olla esimerkiksi vaikkapa lääkärikäynniltä. Hyväksi kokemukseksi mielletään käynti, joka järjestyy nopeasti, kun tarvetta sille on. Hyvällä lääkärikäynnillä minulla on tunne, että minut kohdataan yksilöllisesti ja arvostaen. Saan tarvitsemani avun tai minut ohjataan tarvittaessa hoitopolulla eteenpäin. Voin luottaa, että minua […]

Blogi
johtaja, varapääsihteeri

18.11.2021 08:00

Kysely nosti esiin järjestöjen huolen alueellisista hyvinvointieroista – sote-uudistuksen pitää muuttaa toimintatapoja, jotta erot voivat kaventua

Sote-uudistus Sote-uudistuksen tarpeellisuuden pääperustelut ovat pysyneet samantapaisina kaikissa läpikäydyissä uudistusyrityksissä. Hyvinvointieroja halutaan kaventaa samaan aikaan kun palvelutarpeet lisääntyvät väestön vanhetessa ja heikkenevä huoltosuhde aiheuttaa huolta kustannuskasvusta ja henkilöstön saatavuudesta. SOSTEn sote-palveluja koskevan kyselyn mukaan järjestövastaajat odottavat, että tämänkertainen sote-uudistus kasvattaisi sote-alan osaamista, toisi helpotusta resurssipulaan ja lisäisi palvelujen saannin alueellista yhdenmukaisuutta. Puutteiden korjaamiseksi ja haasteiden ratkaisemiseksi […]

Blogi

21.10.2021 09:00

Näin YTHS:stä tuli edelläkävijä ja suomalainen menestystarina

Sosiaali- ja terveyspalvelut Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on kansainvälisesti ainutlaatuinen opiskeluterveydenhuollon toimija. 90-vuotias YTHS on onnistunut säilyttämään asemansa opiskeluterveydenhuollon osaamiskeskuksena ja jopa vahvistamaan sitä esimerkiksi uusimmassa kehitysvaiheessa, laajenemisessa ammattikorkeakouluopiskelijoihin. Opiskelijat omalla asiallaan Ylioppilaiden keuhkotarkastukset käynnistyivät 1930-luvulla ja rohkaisivat opiskelijat omien terveyspalvelujen suunnitteluun. Painetta lisäsi paitsi puutteellisesti järjestetty terveydenhuolto Suomessa myös se, etteivät opiskelijat saaneet kotipaikkaoikeutta opiskelupaikkakunnalleen. Tämä vaikeutti toispaikkakuntalaisten […]