Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on vakiintunut asema lausuntojen antajina ja erilaisten työryhmien edustajina.
SOSTE saa valtakunnallisena sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestönä nimeämispyyntöjä erilaisiin ohjaus- ja työryhmiin, verkostoihin ja neuvottelukuntiin. Kuten SOSTEn yli 240 sote-alan järjestön kenttä, myös SOSTEn nimeämät edustajat eri työryhmissä välittävät monialaisesti ja laajasti sote-järjestöjen ääntä yhteiskunnallisessa valmistelussa ja vaikuttamistyössä.
SOSTElle saapuvat nimeämispyynnöt liittyvät SOSTEn valtakunnalliseen rooliin kattojärjestönä. Nimetty edustaja edustaa SOSTEa ja sen jäsenjärjestöjä. Joskin joissain tapauksissa edustukset kytkeytyvät pikemminkin edustajan taustaorganisaation kautta työryhmän tavoitteisiin ja siinä käsiteltäviin sisältöihin.
- Lue lisää: SOSTEn nimeämät edustukset
Työryhmien taustatahot pääosin valtion keskushallinnosta
Yli puolet (60 %) työryhmien taustaorganisaatioista on ministeriöissä. Ensisijaisena ja luontevana sote-järjestöjen kumppanina on sosiaali- ja terveysministeriö STM, jossa toimii 26 eri työryhmää. Toisena kumppanina on työ- ja elinkeinoministeriö, jonka sisällöillä on yhdyspintaa SOSTEn painoalueisiin seitsemän työryhmän verran.
Myös muissa keskeisissä julkisten toimijoiden sekä verkostojen ja säätiöiden työryhmissä SOSTEn edustus on jokseenkin kattava. Järjestöissä, verkostoissa ja säätiöissä edustuksia on esimerkiksi Hyvinvointiala HALI ry:ssä, köyhyyden, sosiaalisen hyvinvoinnin sekä lasten ja nuorten terveyttä tukevissa verkostossa jakaantuen 20 taustaorganisaatioon.
Muiden julkisten toimijoiden joukkoon kuuluvat STM:n hallinnonalan itsenäisenä laitoksena toimiva Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja keskusvirastona Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea sekä hallinnonalalla toimiva Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta SAMU. Myös Kansaneläkelaitos ja Kuntaliitto sisältyvät tähän joukkoon. Näissä taustaorganisaatioissa työryhmiä on yhteensä 16.
Työryhmissä toteutuvat SOSTEn strategiset painoalueet
Työryhmät, joihin SOSTE nimeää edustajansa, tukevat SOSTEn strategisia teemoja, jotka SOSTE on jäsenjärjestöjensä kanssa hyväksynyt. Työryhmissä sisältöinä korostuvat ihmisen terveys ja hyvinvointi ja niiden edistäminen (48) sekä turvattuun elämään (25) liittyen terveyserojen kaventaminen ja eriarvioisuuden vähentäminen.
Järjestöjen toimintaedellytysten ja autonomian strategista painoaluetta tukee 12 työryhmää kohdistuen valtionavustuksiin ja avustusjärjestelmään ja ylipäätänsä järjestöjen rahoitukseen. Osaavat ja elinvoimaiset järjestöt -teemaan (10) kytkeytyy sisältönä vaikuttava lainsäädäntö ja hyvän hallinnon edistäminen. Osallisuutta ja elinvoimaa lisäävässä sote-uudistuksessa (8) pääasia on palvelujärjestelmän kehittämisessä ja järjestö-kunta-hyvinvointialueen yhdyspintatyössä.
Edustuskenttä elää. Uusia työryhmiä alkaa ja päättyy. Tänä vuonna onkin uusia työryhmiä alkanut 19 ja jo päättyneitä on 13. Monet työryhmät valitaan määräajaksi kerrallaan, mutta määräaikoja voi olla useita peräkkäin, jolloin edustus muodostuu pitkäaikaiseksi. Tällaiset liittyvät verkosto- tai jaostyöskentelyyn.
Edustajilla näköalapaikka yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen
Usein edustus vaatii tietyn järjestötoimialan erityistä osaamista. Näissä tapauksissa edustaja haarukoidaan jäsenjärjestöstä.
SOSTEn järjestöverkostot toimivat myös edustajien tukena työryhmän ja verkoston sisältöjen osuessa yhteen. Syötteiden on mahdollista toimia molempiin suuntiin: työryhmätyöskentelyn etenemisestä ja tuloksista tieto leviää järjestöihin ja tuki edustajalle nousee verkostosta.
Osa edustuksista on SOSTEn osaamisaluetta. Reilusta sadasta edustajapaikasta noin puolet edustajista on SOSTEn jäsenjärjestöistä ja toinen puoli SOSTEn henkilökunnasta. Kahdella kolmasosalla edustuksista ei ole nimettyä varajäsentä.
Alueellisissa ja paikallisissa työryhmissä toimiminen edellyttää paikallistason tuntemusta, ja siksi niiden edustuspaikat luonnistuvat paremmin alueilla toimiville järjestöille.
Työryhmien tavoitteet ja käsiteltävät sisällöt ovat usein työläitä ja aikataulut tiukkoja. Osallistuminen vaatii valmistautumista, syventymistä ja ajankäyttöä. Mikäli työparityöskentely ja ajatusten vaihto varajäsenen puuttuessa ei ole mahdollista, voisi tukea löytyä SOSTEn koordinoimilta verkostoilta, joita ovat esimerkiksi POTKA, KUVE, VAHVA ja Terveyden edistämisen verkosto.