Skip to content

SOSTE 10 vuotta – hyvinvointitaloudesta hyvinvointialueille

22.9.2021 8.30

Kansalaisyhteiskunta
Elinvoimaiset järjestötJärjestöjen sote-muutostukiJärjestöilleKansalaisyhteiskuntaSote-järjestötSote-uudistus

SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n perustamisasiakirja allekirjoitettiin vuoden 2011 tammikuussa ja varsinainen toiminta alkoi vuotta myöhemmin, vuoden 2012 alusta. SOSTE muodostui, kun Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL), Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY sekä Terveyden edistämisen keskus (Tekry) yhdistyivät. Nykyisin SOSTEen kuuluu yli 240 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä lähes 80 muuta yhteistyöjäsentahoa.

SOSTEn perustamisella oli neljä keskeistä tavoitetta

  1. SOSTEn perustamisella tavoiteltiin sitä, että sosiaali- ja terveysjärjestöillä olisi yksi kokoava ja vaikuttava ääni.
  2. Toiseksi tavoitteena oli, että erilaiset sosiaali- ja terveysalan järjestöt saisivat toimintaansa kattojärjestöltään tietoa, neuvontaa ja koulutusta, jotta kukin järjestö voisi mahdollisimman hyvin keskittyä omaan ydintehtäväänsä, oman jäsenistönsä palvelemiseen ja oman tehtäväalueensa yhteiskunnallisten tavoitteiden eteenpäin viemiseen.
  3. Kolmanneksi SOSTEn haluttiin olevan paitsi sote-alan järjestöjä myös julkisen sektorin sote-toimijoita, erityisesti kuntia, kokoava foorumi.
  4. Neljänneksi SOSTE on tarkoitettu linkiksi terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kansainvälisiin järjestöverkostoihin ja vaikuttamistyöhön.

SOSTElle asetetut tavoitteet on monilta osin saavutettu hyvin. Jäsenjärjestöt osallistuvat SOSTEn työhön paitsi luottamushenkilötyön myös monipuolisen verkostotoiminnan kautta. Tietoa jäsenjärjestöjen näkemyksistä, toiminnan haasteista ja ihmisten arjen kokemuksista kootaan yhteen ja välitetään eteenpäin SOSTEn kyselyiden, uutisten, blogien ja julkaisujen kautta. SOSTEsta on tullut yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla tunnettu toimija, jota arvostetaan ja jota kuullaan.

Myönteinen arvio ja isoja haasteita

Myönteisen arvion SOSTEn tavoitteiden toteutumisesta antoivat myös perustamisjärjestöjen puheenjohtajat ja SOSTEn ensimmäinen puheenjohtaja omissa video-haastatteluissaan. Nämä vaikuttajat tunnistivat myös isoja haasteita, erityisesti sote-uudistuksen, järjestötyön uudistumisen ja elävän yhteyden säilymisen SOSTEn ja monimuotoisen järjestökentän välillä.

Hyvinvointitalous tärkeä perusta SOSTEn vaikuttamistyölle

Merkittävänä SOSTEn avauksena on hyvinvointitalouden käsitteen ja sisällön muotoileminen ja lanseeraaminen niin, että Suomen hallitus on vienyt teemaa eteenpäin muun muassa EU-puheenjohtajuuskaudellaan. Hyvinvointitalous on myös jatkossa tärkeä perusta SOSTEn vaikuttamistyölle kestävän kehityksen edistämisessä. Ekologinen, taloudellisen kestävyys on sovitettava yhteen sosiaalisen kestävyyden kanssa niin, että ihmisten yhdenvertaisuus ja sosiaaliset oikeudet, terveys ja hyvinvointi toteutuvat.

Uudet hyvinvointialueet mukaan SOSTEn toimintaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistus on tämän syksyn ja seuraavien vuosien avainmuutos SOSTEn ja jäsenjärjestöjen toiminnassa. Meidän on löydettävä yhteydet ja rakennettava toimivat käytännöt järjestöjen voimavarojen liittämiseksi kunkin hyvinvointialueen kokonaisuuteen niin sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Samalla on vahvistettava yhteyttä kuntien tehtäväkokonaisuuteen ja vastuuseen kunnan asukkaiden hyvinvoinnista.

Myös valtakunnalliset ulottuvuudet on nähtävä ja niihin vaikutettava. SOSTEn hallitus on asettanut tavoitteeksi saada myös uudet hyvinvointialueet mukaan SOSTEn toimintaan. SOSTEn työ yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa kanavoituu hyvinvointialueille Järjestöjen sote-muutostuen kautta.

Rahoitus, autonomia ja järjestötoiminnan uudistaminen

Järjestörahoitus on päättäjien arvioitavana ja linjattavana. SOSTE ajaa ennakoitavaa, vakaata ja riittävää rahoitusta ja toimintaedellytyksiä. Ratkaisussa on säilytettävä vahva järjestöautonomia ja toimimisen vapaus.

Samalla olemme valmiita jatkamaan ja työtä järjestötoiminnan uudistamiseksi. Muutoksia tarvitaan kaikilla tasoilla, kuten yhdistysten toiminnan sääntelyssä, järjestöjen verkostoitumisessa, yhteisten toimintojen rakentamisessa ja muissa, jäsenjärjestöistä nousevissa tarpeissa.

Menestyksen ratkaiseva tekijä

SOSTEn ja jäsenjärjestöjen menestyksen ratkaisee viime kädessä se, miten onnistumme kutsumaan ihmisiä järjestöjen eri rooleihin: jäseniksi, luottamustehtäviin, vapaaehtoisiksi ja palkatuiksi työntekijöiksi. Tarvitsemme järjestötyöhön kumppaneiksemme erilaisia ihmisiä, eri ikäisiä, kaupungeissa ja maalla asuvia ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisia toimijoita. Tekemään yhdessä meidän kanssamme hyvää elämää kaikille.

 

Eija Koivuranta katsoo rintakuvassa hymyillen kameraan, taustalla oranssi tuolinselkä ja seinävaate.

 

Eija Koivuranta
Väestöliiton toimitusjohtaja ja SOSTEn hallituksen puheenjohtaja
eija.koivuranta@vaestoliitto.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

30.9.2021 10:30

Järjestöt toivovat hyvinvointialueilta yhteyshenkilöä, aktiivista viestimistä ja tiivistä kumppanuutta

Sote-uudistus Järjestöjen sote-muutostuen elokuisessa Hyvinvointialueet tulevat – miten valtakunnalliset järjestöt löytävät paikkansa sote-Suomessa? -webinaarissa pureuduttiin siihen, miten valtakunnallisten sote-järjestöjen osaaminen saadaan mukaan tulevaisuuden sote-palveluihin sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen sote-Suomessa. Webinaarissa oli noin 400 osallistujaa, joten se oli myös oiva tilaisuus kerätä tietoa laajalta vastaajajoukolta. Yhteisessä webinaaripuheenvuorossamme käsittelimme sitä, miten liittojen aluetyöntekijät voisivat olla mukana […]

Blogi
erityisasiantuntija

1.6.2021 13:00

Valtionavustuskäytäntöjen uudistuksessa otettu askelia hyvään suuntaan

Avustusjärjestelmä Valtio jakaa valtionavustuksia vuosittain noin viisi miljardia euroa yli 90 valtionapuviranomaisen tai vastaavan toimesta. Avustuskäytäntöjä uudistetaan ja yhdenmukaistetaan, uudistusta johtaa valtionvarainministeriö. Uudistusta tehdään hankkeessa, jossa on useita jaostoja. Yhdessä niistä on mukana kattojärjestöt. Avustuskäytäntöjen yhdistämiselle ja laajemman kokonaiskuvan saannille avustustoiminnan hyödyistä on ilmeistä tarvetta. Erityisesti kansalaisten on tärkeä tietää, mihin valtionavustukset kohdistuvat, ja mitä niillä […]

Blogi

31.5.2021 13:00

Tulevaisuuden järjestö – julkisten palvelujen jatke vai itsenäinen palvelujen ja tuen tarjoaja?

Järjestöille Suomalainen hyvinvointijärjestelmä on lähes vertaansa vailla. Olemme monilla mittareilla yksi tasavertaisimmista ja onnellisimmista kansoista. Vaikka yhteiskunnan virallinen turvaverkko on tiivis, siinä on myös aukkoja, joihin ihminen voi pudota. Etenkin psykososiaalisen hyvinvoinnin aukkoja. Monimuotoisiin avun ja tuen tarpeisiin, kuten päihde- ja mielenterveysongelmiin, palvelujärjestelmämme on hidas ja jäykkä. Viranomaisstatuksen, lainsäädännön ja määrärahakehyksen taakse on helppo mennä, vaikka […]