SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n perustamisasiakirja allekirjoitettiin vuoden 2011 tammikuussa ja varsinainen toiminta alkoi vuotta myöhemmin, vuoden 2012 alusta. SOSTE muodostui, kun Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL), Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY sekä Terveyden edistämisen keskus (Tekry) yhdistyivät. Nykyisin SOSTEen kuuluu yli 240 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä lähes 80 muuta yhteistyöjäsentahoa.
SOSTEn perustamisella oli neljä keskeistä tavoitetta
- SOSTEn perustamisella tavoiteltiin sitä, että sosiaali- ja terveysjärjestöillä olisi yksi kokoava ja vaikuttava ääni.
- Toiseksi tavoitteena oli, että erilaiset sosiaali- ja terveysalan järjestöt saisivat toimintaansa kattojärjestöltään tietoa, neuvontaa ja koulutusta, jotta kukin järjestö voisi mahdollisimman hyvin keskittyä omaan ydintehtäväänsä, oman jäsenistönsä palvelemiseen ja oman tehtäväalueensa yhteiskunnallisten tavoitteiden eteenpäin viemiseen.
- Kolmanneksi SOSTEn haluttiin olevan paitsi sote-alan järjestöjä myös julkisen sektorin sote-toimijoita, erityisesti kuntia, kokoava foorumi.
- Neljänneksi SOSTE on tarkoitettu linkiksi terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kansainvälisiin järjestöverkostoihin ja vaikuttamistyöhön.
SOSTElle asetetut tavoitteet on monilta osin saavutettu hyvin. Jäsenjärjestöt osallistuvat SOSTEn työhön paitsi luottamushenkilötyön myös monipuolisen verkostotoiminnan kautta. Tietoa jäsenjärjestöjen näkemyksistä, toiminnan haasteista ja ihmisten arjen kokemuksista kootaan yhteen ja välitetään eteenpäin SOSTEn kyselyiden, uutisten, blogien ja julkaisujen kautta. SOSTEsta on tullut yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla tunnettu toimija, jota arvostetaan ja jota kuullaan.
Myönteinen arvio ja isoja haasteita
Myönteisen arvion SOSTEn tavoitteiden toteutumisesta antoivat myös perustamisjärjestöjen puheenjohtajat ja SOSTEn ensimmäinen puheenjohtaja omissa video-haastatteluissaan. Nämä vaikuttajat tunnistivat myös isoja haasteita, erityisesti sote-uudistuksen, järjestötyön uudistumisen ja elävän yhteyden säilymisen SOSTEn ja monimuotoisen järjestökentän välillä.
Hyvinvointitalous tärkeä perusta SOSTEn vaikuttamistyölle
Merkittävänä SOSTEn avauksena on hyvinvointitalouden käsitteen ja sisällön muotoileminen ja lanseeraaminen niin, että Suomen hallitus on vienyt teemaa eteenpäin muun muassa EU-puheenjohtajuuskaudellaan. Hyvinvointitalous on myös jatkossa tärkeä perusta SOSTEn vaikuttamistyölle kestävän kehityksen edistämisessä. Ekologinen, taloudellisen kestävyys on sovitettava yhteen sosiaalisen kestävyyden kanssa niin, että ihmisten yhdenvertaisuus ja sosiaaliset oikeudet, terveys ja hyvinvointi toteutuvat.
Uudet hyvinvointialueet mukaan SOSTEn toimintaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistus on tämän syksyn ja seuraavien vuosien avainmuutos SOSTEn ja jäsenjärjestöjen toiminnassa. Meidän on löydettävä yhteydet ja rakennettava toimivat käytännöt järjestöjen voimavarojen liittämiseksi kunkin hyvinvointialueen kokonaisuuteen niin sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Samalla on vahvistettava yhteyttä kuntien tehtäväkokonaisuuteen ja vastuuseen kunnan asukkaiden hyvinvoinnista.
Myös valtakunnalliset ulottuvuudet on nähtävä ja niihin vaikutettava. SOSTEn hallitus on asettanut tavoitteeksi saada myös uudet hyvinvointialueet mukaan SOSTEn toimintaan. SOSTEn työ yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa kanavoituu hyvinvointialueille Järjestöjen sote-muutostuen kautta.
Rahoitus, autonomia ja järjestötoiminnan uudistaminen
Järjestörahoitus on päättäjien arvioitavana ja linjattavana. SOSTE ajaa ennakoitavaa, vakaata ja riittävää rahoitusta ja toimintaedellytyksiä. Ratkaisussa on säilytettävä vahva järjestöautonomia ja toimimisen vapaus.
Samalla olemme valmiita jatkamaan ja työtä järjestötoiminnan uudistamiseksi. Muutoksia tarvitaan kaikilla tasoilla, kuten yhdistysten toiminnan sääntelyssä, järjestöjen verkostoitumisessa, yhteisten toimintojen rakentamisessa ja muissa, jäsenjärjestöistä nousevissa tarpeissa.
Menestyksen ratkaiseva tekijä
SOSTEn ja jäsenjärjestöjen menestyksen ratkaisee viime kädessä se, miten onnistumme kutsumaan ihmisiä järjestöjen eri rooleihin: jäseniksi, luottamustehtäviin, vapaaehtoisiksi ja palkatuiksi työntekijöiksi. Tarvitsemme järjestötyöhön kumppaneiksemme erilaisia ihmisiä, eri ikäisiä, kaupungeissa ja maalla asuvia ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisia toimijoita. Tekemään yhdessä meidän kanssamme hyvää elämää kaikille.