Toive uudelle vuodelle ja sotelle
Sote-uudistukselta odotetaan paljon. Näin joulun alla suurin toiveeni liittyy siihen, että ennaltaehkäisyyn aidosti panostettaisiin ja soteen tulisi lisää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä eli hyteä.
Hyte ei kuitenkaan lisäänny itsestään vaan tarvitaan tekijöitä, kannustimia, yhteistyötä ja rohkeita päätöksiä. Eli tarvitaan palkkarahaa ja ihmisiä, joiden työnkuvaan hyte kuuluu, esimerkiksi hyvinvointikoordinaattoreita.
Kansanterveys terveyspoliitiikan johtoajatuksena
Toisen maailmansodan jälkeen kansanterveys nostettiin Suomessa terveyspoliittiseksi johtoajatukseksi. Ennaltaehkäisevien terveydenhuoltopalvelujen sekä äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan kehittämiseen oli panostettu jo pidempään.
Järjestöt ovat olleet Suomessa merkittäviä toimijoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä itsenäisyyden ajan alusta lähtien. Mannerheimin Lastensuojeluliiton neuvola-innovaatio täytti juuri sata vuotta. Tästä järjestöinnovaatiosta kehittyi suomalaisen hyvinvoinnin kulmakivi, joka puolustaa paikkaansa tänäkin päivänä.
Monet meistä muistavat myös Pohjois-Karjala-projektin elintapoihin liittyvät opit: kartettavia asioita ovat tupakka, liika suola ja kovat rasvat. Liikuntaa pitää lisätä, samoin kasvisten syöntiä.
Monilla kansanterveyteen liittyvillä toimilla ja innovaatioilla on pyritty lisäämään tietoa ja tavoittamaan koko väestöä ja sitä kautta lisäämään ihmisten terveyttä. Monet asiat ovat menneetkin parempaan suuntaan. Muun muassa tupakointi on vähentynyt ja suun terveys parantunut. Mutta esimerkiksi ylipaino on lisääntynyt, tuki- ja liikuntaelinten vaivat ovat yleisiä, tapaturmia sattuu, ja liikumme terveyden kannalta liian vähän.
Tutkimustietoa on, sitä pitäisi hyödyntää enemmän
Meillä on paljon tietoa terveyteen vaikuttavista tekijöistä, mutta hyvinvoinnin eriarvoisuus on siitä huolimatta suurta. Se näkyy eri väestöryhmien terveyseroina ja kohonneina kustannuksina. THL:n mukaan arviolta ainakin 80 000 henkilötyövuotta voitaisiin välittömästi saavuttaa, mikäli sairauksien esiintyvyys ja kuolleisuus laskisivat kaikissa sosiaaliryhmissä samalle tasolle kuin ne nyt ovat korkeimmassa sosioekonomisessa asemassa olevilla.
- Lue lisää: THL: Vaikuttavuus ja kustannukset
Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on sote-uudistuksen tavoitteena, ja siihen tulisi suhtautua jatkossakin vakavasti. Eriarvoisuuden vähentämistä painotetaan myös valtioneuvoston viime vuonna julkaisemassa Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 -toimeenpanosuunnitelmassa. Eriarvoisuuden vähentämisestä hyötyvät kaikki, niin yksilöt kuin yhteiskunta.
Hyvinvointialueilla voidaan vaikuttaa hyvinvointi- ja terveyseroihin esimerkiksi:
- tunnistamalla eriarvoisuutta aiheuttavia kehityskulkuja
- tekemällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa
- kohdistamalla ennaltaehkäiseviä sote-palveluja eri väestöryhmiin
- kehittämällä päätöksistä aiheutuvien vaikutusten ennakkoarviointia
Ihminen on tärkein
Hallituskausi lähenee loppuaan. Monia asioita, kuten lakihankkeita, yritetään viedä maaliin kiireellä, mutta väistämättä monia asioita jää käsittelemättä tai siirtyy seuraavan hallituksen pöydälle. Ihmisten hyvinvointi ja terveys ovat kuitenkin asioita, joiden toivoisi olevan tulevassa hallitusohjelmassa ja prioriteeteissa korkealla riippumatta siitä, mitkä puolueet tai ketkä ovat hallituksessa. Poliittiset päätökset voivat olla joko terveyttä ja terveellisiä valintoja tukevia tai vähemmän tukevia. Ensimmäisestä esimerkkinä SOSTEn esittämä terveysperusteinen vero, jonka valmistelua tulisi ehdottomasti jatkaa tulevalla hallituskaudella.
• Lue lisää: Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmä: Terveysperusteisen veron tavoitteet eivät täysin toteudu
Ennaltaehkäisevän työn terveyshyödyt ymmärrettiin nopeasti, kun neuvola toiminta aloitettiin 1920-luvulla. Samanlaista ymmärrystä ja sitoutumista siihen tarvitaan edelleen. Nyt siihen on hyvä mahdollisuus, kun sote-uudistus siirtyy seuraavaan vaiheeseen. Uusi tilanne on uusi mahdollisuus myös ennalta ehkäisevään työhön ja siten terveyserojen kaventamiseen.