Terveysvero tarvitaan, nyt!

SOSTEblogi Ulla Kiuru.

Etusivu / Blogi / Terveysvero tarvitaan, nyt!

SOSTE on jo pidempään esittänyt, että Suomessa otettaisiin käyttöön terveysperusteinen valmistevero. Vero puuttuisi liiallisen sokerin, suolan ja kovan rasvan saantiin. Asiaa on yritetty tuupata eteenpäin, tosin toistaiseksi vielä tuloksetta, vaikka asiasta on kirjaus hallitusohjelmassa.

Lue lisää valimisteverosta: SOSTEn terveysveromalli

On selvää, että koronakriisin hoitaminen on ollut hallituksen prioriteetti numero yksi. Mutta tulee myös aika kriisin jälkeen ja silloin vastassa ovat samat kansanterveyden haasteet, jotka eivät kriisin myötä ole kadonneet mihinkään. Epäterveellisestä ruokavaliosta aiheutuvilla kansansairauksilla on merkittävä hintalappu kansantalouteen, puhumattakaan inhimillisistä vaikutuksista.

Tiedon lisäämiseksi ja ajatusten vaihtamiseksi SOSTE järjesti pyöreän pöydän keskustelun terveysveroista. Paikalla oli suuri määrä terveysalan ja valtionhallinnon edustajia vaihtamassa ajatuksia siitä, mitä ja miten terveysveroista pitäisi ajatella.

Keskustelun perusteella oli ilmeistä, että elintarvikkeiden terveysveroihin liittyy hyvinkin eriäviä näkemyksiä. Toisaalta verot nähdään yhtenä tärkeänä ohjauskeinona ravitsemuksesta johtuvien kansanterveydellisten haasteiden lisääntyessä, muiden jo käytössä olevien keinojen rinnalla.  Toisaalta keskustelussa nousivat esiin uudenlaisen veron kehittämiseen liittyvät huolet ja hankaliksi koetut hallinnolliset kysymykset.

Terveyspoliittisen verotuksen kehittämiselle on kuitenkin selkeä tuki niin terveysalan asiantuntijoiden kuin myös suomalaisten keskuudessa. SOSTEn, Yksi elämä -verkoston ja Terve Paino ry:n Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan yli puolet suomalaisista (53 prosenttia) kannattaa siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen. Vain 33 prosenttia vastustaa.

Lue lisää selvityksestä: Kansalaiskysely: yli puolet suomalaisista kannattaa veroa epäterveellisille ruuille

Laajapohjaisempaa ainesosa- tai terveysperusteista verotusta tukevat myös paitsi WHO myös IMF ja OECD. Myös Suomen hallitus on ymmärtänyt uudenlaisen veron tarpeellisuuden kirjatessaan sen selvittämisen omaan ohjelmaansa, vaikka asia ei ole vielä edennyt.

Oikein porrastettu vero ohjaa parhaiten tuotemuotoilua

Oikein porrastettu ainesosaperusteinen vero koetaan hyödylliseksi, koska se ohjaa yritysten toimintaa ja tuotemuotoilua, mikä puolestaan parantaa kuluttajien saatavilla olevien parempien vaihtoehtojen määrää. Keskustelua herättää se, pitäisikö ensin aloittaa sokerista ja laajentaa myöhemmin muihin ravintoaineisiin – tai vaihtoehtoisesti kohdentaa vero useampaan ravintoaineeseen, sokerin lisäksi suolaan ja kovaan rasvaan, jo heti alusta alkaen.

SOSTEn näkemys on, että mitä laajempi vero, sitä paremmin sillä taklattaisiin kansanterveyden haasteita ja kannustettaisiin valitsemaan nykyistä terveellisemmät vaihtoehdot kauppakassiin. Terveysperusteinen valmistevero saisi aikaan sen, että epäterveellisten tuotteiden hinta nousisi suhteessa terveellisiin.

Tarvitaan työryhmä, joka selvittää veron käyttöönoton mahdollisuudet

Koska kyse on kyse uudenlaisesta verosta, nousi keskustelussa esiin myös huoli muun muassa siitä, miten veron vaikuttavuutta arvioidaan tai mistä saadaan kaikki tarvittava tieto uuden veron suunnittelemiseksi. Näkemykset jakaantuivat ja useissa kommenteissa todettiin, että tietoa on, mutta se pitäisi koota yhteen.

Ravitsemuksen ja terveyden asiantuntijat näkivät, että tiettyyn ravintoaineeseen perustuvan ohjaavan veromallin toteuttaminen on mahdollista. Esimerkiksi ravitsemussuositusten perusteella tiedetään, mikä on terveellistä ja mikä ei. Pakkausmerkinnät ovat pakollisia, jolloin tieto kunkin tuotteen eri ravintoainesisällöistä on selvillä.

Lue lisää ravintosuosituksista: Ylipainon aiheuttamia sairauksia voidaan vähentää poliittisilla päätöksillä

Elintarvikkeiden kulutuksesta ja suomalaisten kulutuskäyttäytymisestä on saatavilla runsaasti tilastoja ja tutkittua tietoa. Lisäksi valtionhallinnon ulkopuolella on tehty paljon asiantuntijatyötä erilaisten ainesosaperusteisten veromallien kehittämiseksi. Myös muista maista ja muilta aloilta kuten muun muassa monimutkaisen ympäristöverotuksen puolelta voidaan ottaa oppia laaja-alaisemman ainesosaperusteisen veron suunnittelemiseksi.

Kaiken tämän tiedon kokoaminen ja tarkempi arviointi verovalmistelun tueksi on tarpeen. Selvitystyötä varten tarvitaan laajapohjainen työryhmä tuomaan selkeyttä tilanteeseen. Työn käynnistämisestä on päätettävä tulevassa kehysriihessä. Asian edistämiseksi tarvitaan nyt poliittista tahtoa.

Ulla Kiuru yhteiskuntasuhdepäällikkö