Skip to content

Työtaakka hyvinvointialueiden pystyttämisessä on valtava – nyt kysytään malttia ja kykyä tarjota järjestön osaamista oikeaan paikkaan

27.8.2021 9.30

Sote-uudistus
Hyvinvoivat ihmisetJärjestöjen sote-muutostukiHyvinvointi ja terveysSosiaali- ja terveyspalvelutSote-järjestötSote-uudistus
johtaja, varapääsihteeri

Hyvinvointialueiden rakentaminen on alkanut, ja elokuun loppuun mennessä kaikille alueille on saatu nimettyä väliaikaiset valmistelutoimielimet (Vate). Ne koostuvat alueen viranhaltijoista ja toimikausi kestää maaliskuulle 2022 asti, kunnes aluevaltuustojen nimeämät aluehallitukset aloittavat työnsä.

Vaten työ on hallinnollista. Työsarkana on hoitaa lähinnä tulevien hyvinvointialueiden työnantajana ja palvelujen järjestäjänä toimimiseen tarvittavia valmistelutehtäviä. Hallinnollisen työn määrä hirvittää. Noin 173 000 siirtyvää työntekijää, paksu nippu ratkottavia ICT- ja tilakysymyksiä, ostopalvelusopimussalkun läpikäynti sekä perussopimusten ja hallintosääntöjen valmistelu pitää ehtiä neuvotella moneen suuntaan.

Kaiken ei tarvitse olla valmiina ensi keväänä, mutta jo kriittisimpien tehtävien vuori on korkea.

Järjestöjen kunta-avustusten käsittely kesken, kansallinen ohjaus on tarpeen

Sote-uudistuksen toimeenpano sai torstaina virallisen lähtölaukauksen, kun sosiaali- ja terveysministeriö (STM) piti Kohti hyvinvointialueita -nimisen toimeenpanon käynnistystilaisuuden. Tilaisuudessa kuultiin muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun, kuntaministeri Sirpa Paateron ja sisäministeri Maria Ohisalon puheenvuorot.

Ministeri Krista Kiuru totesi, että lainsäädäntöön on kirjattu välineet osallistamiseen, mutta tahtotila yhdessä tekemiseen on kyettävä rakentamaan alueilla. Lakiin on kirjattu hyvinvointisuunnitelmat ja -kertomukset, hyvinvointialuestrategiat sekä vaikuttamistoimielimet nuorisolle, ikäihmisille ja vammaisille. Mutta käytännössä niin kansalaisten osallistaminen kuin järjestöjen toimintaedellytysten tukemisen tapa ratkeaa sen varassa, miten merkityksellisiksi ne alueella koetaan.

Tahtoa kokonaisvaltaiseen työhön ihmisten hyvinvoinnin eteen aivan varmasti on, mutta hyvät aikomukset saattavat hautautua arkirealismin alle: virkamiesten ja valmistelijoiden aika ei vain riitä kaikkeen. Aikapula voi olla yksi syy siihen, että järjestöjen kunta-avustusten kohtalon käsittely on pahasti kesken. Tämä tuli STM:n tilaisuuden paneeliosion keskusteluissa esille. Julkisen sektorin näkökulmasta pieni asiakokonaisuus on järjestöjen näkökulmasta välttämätön. Tähän tarvitaan selkeästi kansallista ohjausta.

Järjestöjen oltava liikkeellä omilla vahvuuksillaan, malttiakin tarvitaan

Järjestöjen sote-muutostuen sote-uudistusaiheisessa webinaarissa 25. elokuuta Hämeenlinnan sosiaali- ja terveysjohtaja, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muutosjohtaja Jukka Lindberg valotti kysymystä, miten järjestöt voivat parhaiten kertoa osaamisestaan viranhaltijoille. Tärkeää on kohdentaa oman järjestön osaaminen oikeaan paikkaan, eli löytää se kokonaisuus, johon omalla järjestöllä on annettavaa. Kohdennuksen lisäksi myös ajoitus on tärkeää.

Yhteisistä tilaisuuksistamme löytyy eväitä jatkotyölle järjestöjen näkökulmasta: pilkotaan ylisuuret asiakokonaisuudet, ollaan sinnikkäästi liikkeellä omilla vahvuuksillamme ja tarjotaan järjestöjemme osaamista hyvinvointialueille kohdennetusti ja oikea-aikaisesti.

Arkirealismin tajun kautta pitää löytää kärsivällisyyttä, pitkäjännitteisyyttä ja ymmärrystä sille, ettei kaikki ole valmiina heti. Parhaimmillaan siinä löydetään aivan uusia näkökulmia ja ratkaisuja yhdessä tekemiseen. Siihen ei ole varaa, että prosessia kiihdytetään liikaa ja uusi yhdessä tekeminen palaa pohjaan. Sote on yhä toimeenpanovaiheessakin yhdessä oppimisen prosessi.

 

Kommentit

  1. Markku Niemelä sanoo:

    Tärkeästä aiheesta tarpeellista kirjoitusta.
    Järjestökenttä on tavattoman moniulotteinen ja -tasoinen. On yhdistyksiä juuret syvällä paikallisyhteisöissä, on suuria valtakunnallisia laajan agendan liittoja, on pienten ryhmien valtakunnallisia elintärkeitä oikeuksien valvojia. On palvelujen tuottajayhteisöjä ja yhtaikaa asiansa ajajia, ei toista ilman toista. On yhdistyksiä ja säätiöitä.
    Alueellisella yhteisorganisoitumisella on jo perinteitä ainakin 1990-luvulta. Niistä opeista on varmasti hyödynnettävissä. Valtakunnalliset yhteisjärjestöt, kuten Soste, ovat valtakunnan vaikuttamisen tason yleisvaikuttamisen kanava vaikkapa sosiaaliturvan suuntakysymyksissä.

    Minua mietityttävät erityisesti pienten ryhmien koko maan kattavien järjestöjen kuten harvinaisvammaisjärjestöjen, mahdollisuudet uudistuksessa. Kyseiset järjestöt ovat syntyneet, koska ko. ryhmän ääni ei ole kuulunut isompien järjestöjen kautta. tarpeet, oikeudet ja asiantuntemus ovat muuten jääneet huomiotta sekä keskinäistuki kehittymättä. Näillä järjestöillä voi olla joitakin alueyhdistyksiä, jotka ovat luonnollisesti kanava alueelliseen vaikuttamiseen joillakin alueilla.

    On puhuttu asiantuntemuksen myynnistä ja muista vastaavista. Usein jää näissä ehdotuksissa miettimättä se, ettei järjestö ole ensisijassa markkinointiyritys.

    Tällaisten agendaltaan rajattujen, mutta tuiki tärkeiden yhteisöjen vaikuttamisen ja yhteistyön kanavat vaatisivat oman pohdintansa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

14.9.2022 08:15

Kohti ketterämpää ihmisten auttamista

Avustusjärjestelmä Iltalehden pääkirjoituksessa 6.9.2022 pureuduttiin yhteiskunnallisesti erittäin tärkeään aiheeseen: Miten yhteisiä rahoja käytetään ja miten niiden käyttöä valvotaan. Toimittaja Kreeta Karvala nosti esiin Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n tuoreen raportin rahapelitoiminnan tuotoista myönnettyjen avustusten hallinnoinnista ja käytöstä kolmen ministeriön hallinnonalalla. Kirjoituksessa kritisoitiin erityisesti järjestökentän hankehumppaa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE on jo useiden vuosien ajan kiinnittänyt huomiota samaan […]

Blogi
erityisasiantuntija

12.9.2022 11:05

Ilmastopolitiikka energiasodan keskellä

Hyvinvointi ja terveys Syksyn budjettiriihen tiedotustilaisuudessa esiteltiin kriisiajan budjetti – jälleen kerran. Venäjän hyökkäyssota on heijastunut voimakkaasti Suomen ja EU:n talouskehitykseen, erityisesti energiatuotantoon. Seurauksena on ollut energiamarkkinoiden kriisi, jossa osa kansalaisista joutuu pohtimaan, miten selvitä talven yli, kun energian saatavuus on tiukoilla ja hinta huitelee ennätyslukemissa. Energiakriisin taustalla riippuvuus venäläisestä energiasta Energiapolitiikassa on tehty Euroopassa suuria virheitä, mikä […]

Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

6.9.2022 09:05

Hiekka tämän eduskunnan tiimalasissa käy vähiin – Mitä vielä pitäisi tehdä?

Hyvinvointi ja terveys Tämän eduskunnan viimeinen istuntokausi starttaa nyt. Vaalit häämöttävät jo seitsemän kuukauden kuluttua. Syksyä kirjaimellisesti sähköistää energian hinnan nousu ja elinkustannusten karkaaminen käsistä. Hallitus listasi budjettiriihessään useita erilaisia tapoja kompensoida kansalaisille hintojen nousua. Keinoja kiiteltiin laajasti, mutta toisaalta esimerkiksi oppositiopuolueet kritisoivat hallitusta miljardiluokan lisävelan otosta. Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja arvioidakseen, että syksyn keskustelut Arkadianmäellä liittyvät […]