Skip to content

Uusi laki mahdollistaa yhdistysten kokousten siirtämisen syyskuulle 2021

18.5.2021 9.00

Järjestöille
Elinvoimaiset järjestötKoronavirusKoronavirus ja järjestöjen toimintaedellytyksetJärjestöilleKansalaisyhteiskunta

Taustalla kaksi aiempaa poikkeamislakia

Vuoden 2020 huhtikuussa eduskunta sääti Covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi lain väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista. Kyseinen laki 290/2020 oli voimassa 1.5.2020–30.9.2020. Se sisälsi säännöksen, jonka mukaan yhdistyksen kokous, joka yhdistyksen sääntöjen mukaan olisi tullut järjestää elokuun 2020 loppuun mennessä, voitiin pitää syyskuun 2020 loppuun mennessä. Tätä lakia seurasi toinen väliaikainen poikkeamislaki 677/2020, joka ei enää sisältänyt kokousten siirtämistä koskevaa säännöstä.

Yhdistysten kokouksia voidaan siirtää syyskuulle 2021 saakka

Kolmas poikkeamislaki 375/2021 kumosi edellisen poikkeamislain 677/2020 ja on voimassa 8.5.2021–30.6.2022. Sen mukaan yhdistyksen kokous, joka tulisi järjestää elokuun 2021 loppuun mennessä, voidaan yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyslain 20 §:n estämättä pitää syyskuun 2021 loppuun mennessä.

Oikeusministeriö on verkkosivuillaan Kysymyksiä ja vastauksia koronasta täsmentänyt, että lykkäysmahdollisuus ei koske tilinpäätöksen laatimista. Oikeusministeriön mukaan yhteisön hallitus voi lisäksi lykätä kokousta pidemmälle tai yhdistää kevät- ja syyskokoukset. Päätöksen on perustuttava kokonaisarviointiin, jossa on otettava huomioon yhteisön yhtiöjärjestys tai säännöt päätettävistä asioista, osakas- tai jäsenkunnan terveydensuojelutarpeet sekä se, voiko lykkäyksestä aiheutua vahinkoa yhteisölle tai sen osakkeenomistajille tai jäsenille. Yleensä lykkäys tai kokousten yhdistäminen ei vaikuta päätösten pätevyyteen.

Hallituksen vastuuta on käsitellyt Patrik Metsätähti blogissaan.

Muut kokouksen turvallista järjestämistä koskevat poikkeussäännökset ennallaan

Poikkeamislailla 375/2021 on pyritty siihen, että vuoden 2022 kevään kokouksiin pystytään valmistautumaan hyvissä ajoin ja että ne voitaisiin järjestää yhdistysten sääntöjen määräämänä ajankohtana turvallisesti ja yhdistysdemokratiaa kunnioittavalla tavalla. Tämän mahdollistamiseksi uudessa poikkeamislaissa on pidetty ennallaan edellisten poikkeamislakien mahdollistamat työkalut, joita ovat:

  • etäosallistuminen
  • asiamiehen käyttö ja
  • sitova ennakkoilmoittautuminen.

Etäosallistuminen

Hallitus voi sallia yhdistyslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun osallistumisen kokoukseen postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, vaikka tällaista menettelyä ei ole sallittu yhdistyksen säännöissä ja vaikka yhdistys ei ole hyväksynyt tätä varten yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettua äänestys- ja vaalijärjestystä.

Asiamiehen käyttö

Hallituksen päätöksellä voidaan sallia, että asiamies voi edustaa yhtä tai useampaa jäsentä yhdistyksen kokouksessa. Hallitus voi myös sallia, että myös valtuutettu saa valtuuttaa toisen valtuutetun käyttämään oikeuttaan valtuutettujen kokouksessa. Yhdistyksen tai valtuutettujen kokouksessa järjestettävässä äänestyksessä saman asiamiehen edustamien jäsenten tai valtuutettujen yhteenlaskettu äänimäärä on enintään kymmenesosa kokouksessa edustettujen jäsenten tai valtuutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei yhdistyksen säännöissä toisin määrätä.

Sitova ennakkoilmoittautuminen

Hallitus voi päättää, että kesäkuun 2022 loppuun mennessä järjestettävään yhdistyksen kokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen kokoukseen viimeistään tiettynä päivänä, joka voi olla aikaisintaan kaksi viikkoa ennen kokousta. Tällöin kokouskutsuaika lasketaan viimeisestä ilmoittautumispäivästä.

Kysymyksiä yhdistysten kokouksien järjestämisestä poikkeusoloissa on käsitelty perusteellisemmin näissä opintokeskus Siviksen ja SOSTEn yhdessä järjestämissä webinaareissa, joiden tallenteet ovat yhä katsottavissa:

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

29.4.2022 09:00

Millainen on koronan jälkeinen uusi aika vapaaehtoistoiminnassa?

Kansalaisyhteiskunta Monta kertaa ohimenneeksi toivottu korona on kiertänyt väestöä kevättalvella hurjalla tavalla. Samaan aikaan ovat järjestöjen erilaiset kasvokkaiset toiminnot päässeet uudelleen käyntiin. Isojakin tapahtumia vapaaehtoisille on jo voitu järjestää hetken aikaa. Uskon vakaasti, että tämä kaksivuotinen osittainen horros on nyt oikeasti päättymässä. Järjestöelämän vuosikellossa kevät on edellisen vuoden toiminnan raportoinnin, arvioinnin ja yhteenvetojen aikaa. Koronavaikutuksista pystyy […]

Blogi

23.2.2022 08:30

Vapaaehtoinen – ikuisesti uusiutuva luonnonvara?

Järjestöille Mitä yhteistä on olympialaisilla ja kansalaisjärjestöillä? Vastaus: Kummankin onnistuminen edellyttää vapaaehtoisten työpanosta – olipa olympia-instituutiosta tai -urheilusta muuten mitä mieltä hyvänsä, ja olivatpa kaikki Pekingin kisojen vapaaehtoiset aidosti vapaaehtoistöissä tai eivät. Järjestöjä ei siis ole ilman vapaaehtoisia, ellei takana ole kohtalaisen suurta omaisuusmassaa, ja silloin ollaankin pikemmin säätiöiden maailmassa. Vapaaehtoisilla on myös valtaa, koska he […]

Blogi

30.9.2021 10:30

Järjestöt toivovat hyvinvointialueilta yhteyshenkilöä, aktiivista viestimistä ja tiivistä kumppanuutta

Sote-uudistus Järjestöjen sote-muutostuen elokuisessa Hyvinvointialueet tulevat – miten valtakunnalliset järjestöt löytävät paikkansa sote-Suomessa? -webinaarissa pureuduttiin siihen, miten valtakunnallisten sote-järjestöjen osaaminen saadaan mukaan tulevaisuuden sote-palveluihin sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen sote-Suomessa. Webinaarissa oli noin 400 osallistujaa, joten se oli myös oiva tilaisuus kerätä tietoa laajalta vastaajajoukolta. Yhteisessä webinaaripuheenvuorossamme käsittelimme sitä, miten liittojen aluetyöntekijät voisivat olla mukana […]