Koronakriisin aiheuttama talouden ja tulevaisuuden epävarmuus, hoitovelka ja sosiaalinen velka loivat raamit myös SOSTEn vaikuttamistyölle.
Mieleenpainuvin ja kenties tärkein vaikuttamisponnistus liittyi järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen. Järjestörahoituksen tulevaisuuteen vaikutti keskeisesti pari tekijää. Ensimmäinen liittyi koronan sulkutoimenpiteistä aiheutuneisiin taloudellisiin tappioihin, kun Veikkauksen raha-automaatit suljettiin. Toinen liittyy Veikkauksen vastuullisuustoimiin, jotka vähentävät tuottoja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Molemmat ovat kiistatta tärkeitä ja perusteltuja toimenpiteitä, mutta ne vaikuttavat myös järjestöjen mahdollisuuksiin toimia.
Kompensaatiot ja ensi vuoden rahoitus
Jo aiemmin keväällä Suomen hallitus lupasi kompensoida koronan sulkutoimenpiteiden aiheuttamat, kuluvan vuoden taloudelliset tappiot yleishyödyllisille toimijoille. Sen sijaan Veikkauksen vastuullisuustoimien hintalappu yleishyödyllisille toimijoille oli pitkään epäselvä, vaikka arvioita toki liikkui.
Valtiovarainministeriön (VM) elokuinen budjettiesitys oli karua luettavaa, sillä se olisi leikannut sote-järjestöjen avustuksia peräti kolmanneksella. Näin radikaali pudotus olisi romuttanut järjestöjen toiminnan pohjan ja oli täysin mahdoton hyväksyä.
Tehokkaan vaikuttamistyön tuloksena VM:n pohjaesitys saatiin kumottua, sillä seurauksella, että ensi vuoden osalta järjestöjen rahoitus pääsääntöisesti turvataan. Pääsääntöisesti siksi, että rahastonpurkupäätöksestä huolimatta monille sote-järjestöille silti tehtiin yllätysleikkauksia avustuspäätösten yhteydessä.
Budjettiriihivaikuttamisesta kuuluu iso kiitos myös jäsenjärjestöillemme. Toteutimme yhdessä onnistuneen #onneksionjoku -kampanjan, joka teki näkyväksi järjestöjen työtä erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten hyväksi. Kaikki tämä auttoi myönteisen rahoituspäätöksen aikaansaamiseen. Hyvää yhteistyötä tehtiin pitkin vuotta myös muiden edunsaajien kanssa.
SOSTEpodcastista voi kuunnella tarkemmin, miten hallituksen budjettiriihi vaikutti järjestörahoitukseen.
Tarvitaan pitkän aikavälin suunnitelma
Tulevaisuus on kuitenkin sumuinen. Vuoden 2022 osalta kompensaatioiden ei ole luvattu jatkuvan samansuuruisina, vaan järjestöjen on varauduttava toimintansa sopeuttamiseen.
Seuraavana steppinä valtioneuvoston on laadittava pitkän tähtäimen suunnitelma yleishyödyllisten toimijoiden rahoituksen turvaamiseksi. Kestävää ja tasapainoista ratkaisua niiden toimintamahdollisuuksien varmistamiseen jatkossa edellytti myös valtiovarainvaliokunta ensi vuotta koskevassa budjettimietinnössään.
Rahoitusvajetta voi paikata esimerkiksi:
- arpajaisveroa alentamalla
- siirtämällä avustuskohteita valtion budjettirahoitukseen
- kompensoimalla tuoton laskua suoraan budjettivaroin ja
- vahvistamalla Veikkauksen kanavointikykyä.
Tuohon viimeiseen kohtaan nivoutuu kiinteästi arpajaislainsäädännön uudistus, josta odotetaan esitystä ensi vuonna. SOSTE osaltaan tekee kaikkensa, että tulevaisuuden rahoitukseen löydetään kestävä ratkaisu.
Liiketoimintaa harjoittavat yhdistykset ja säätiöt kustannustuen piiriin
Koronakriisi on aiheuttanut taloudellisia vaikeuksia eri aloille. Myös palveluita tuottavat sote-järjestöt saivat niistä osansa, kun kasvokkain tapahtuva toiminta, kuten kuntoutus, laitettiin keväällä jäihin.
Valtio myönsi keväällä ison potin yritystukia, jotka eivät kuitenkaan ulottuneet liiketoimintaa harjoittaville yhdistyksille ja säätiöille. Tämä oli selkeä epäkohta, johon pitkäjänteisen vaikuttamistyön tuloksena saatiin muutos. Kun hallitus ennen kesää päätti uudesta toimialariippumattomasta kustannustuesta, olivat myös taloudellista toimintaa harjoittavat yhdistykset ja säätiöt siinä mukana.
Tuen hakemisessa ja tukien myöntämisessä on tullut esiin joitain pulmia. Tärkeintä on kuitenkin, että myös yhdistykset ja säätiöt ovat voineet hakea korvauksia liiketoimintansa tappioihin turvatakseen toimintansa jatkuvuuden niille, jotka sitä tarvitsevat.
Tähtäimessä kuntavaalit
Kuntavaaleihin on nyt reilut neljä kuukautta aikaa. SOSTE aloitti vaalivaikuttamisensa alkusyksystä käymällä keskusteluja ja päivittämällä kuntavaalikuulumiset eri puolueiden kanssa. Varsinaiset vaalitavoitteemme julkaisimme lokakuussa. Korostamme niissä kahta asiaa:
- Tulevaisuuden hyvinvointikunta syntyy investoinneista.
- Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on kunnan sydän.
Vahvana ohjenuorana taustalla vaikuttaa hyvinvointitalous-ajattelu.
Olemme syksyn ajan esitelleet tavoitteitamme somessa ja viestineet niistä ehdokkaille. Keväällä jatkuu #onneksionjoku -kampanja, ja toivon, että järjestöt tekevät silloin näkyväksi työtään ja sen vaikutuksia samalla tarmolla kuin tänä syksynä.
Kuntia ja sote-järjestöjä yhdistää yhteinen tavoite, ihmisten hyvinvointi. Siksi järjestöt ovat luontevia kuntien kumppaneita, myös sote-uudistuksen jälkeen. Viedään yhdessä tätä viestiä tuleville päättäjille!