Skip to content

Vapaaehtoinen – ikuisesti uusiutuva luonnonvara?

23.2.2022 8.30

Järjestöille
Elinvoimaiset järjestötJärjestöilleJärjestöopasKansalaisyhteiskunta

Mitä yhteistä on olympialaisilla ja kansalaisjärjestöillä? Vastaus: Kummankin onnistuminen edellyttää vapaaehtoisten työpanosta – olipa olympia-instituutiosta tai -urheilusta muuten mitä mieltä hyvänsä, ja olivatpa kaikki Pekingin kisojen vapaaehtoiset aidosti vapaaehtoistöissä tai eivät.

Järjestöjä ei siis ole ilman vapaaehtoisia, ellei takana ole kohtalaisen suurta omaisuusmassaa, ja silloin ollaankin pikemmin säätiöiden maailmassa. Vapaaehtoisilla on myös valtaa, koska he ovat myös yhdistysten luottamushenkilöitä. Samalla on tietysti niin, ettei tehokkaasti ja turvallisesti organisoitua pitkäjänteistä vapaaehtoisuutta ole ilman ammattimaista tukea ja koordinointia.

Vapaaehtoiset tekevät hyvin monenlaista ennaltaehkäisevää työtä, toimivat vertaisina ja lukuisissa eri järjestelytehtävissä.

Vapaaehtoisuus muuttuu

Vapaaehtoisuus muuttuu, kun se yhä useammin on lyhytkestoista ja pistemäistä. Tästä ei kannata moittia ketään, koska elämäntapamme sitoo aikamme sen verran tiiviisti työelämän tai opintojen vaatimuksiin ja perhe-elämään, ja vapaaehtoisen omalla vapaa-ajallakin on tärkeä merkityksensä. Tällainen kevyempikin sitoutuminen on kuitenkin tärkeää osallistumista ja aina parempi kuin ei mitään.

Mikä sitten kannustaa etsimään uusia vapaaehtoisia riveihin? Voidaan kysyä, palkitseeko yhteiskunta järjestöjä tarpeeksi vapaaehtoisten rekrytoinnista, kouluttamisesta ja sitouttamisesta. Tästä ei ole vedenpitäviä todisteita. Jokaisesta sitoutuneesta vapaaehtoisesta järjestölle olisi syytä maksaa kohtuullinen bonus. Vapaaehtoisethan parantavat hyvinvoinnin edellytyksiä, luovat yhteiskunnan tarvitsemaa yhteisöllisyyttä ja ovat samalla poissa pahanteosta.

Haastattelin taannoin tuoreita vapaaehtoisia, jotka olivat juuri aloittaneet toimintansa maahanmuuttajien parissa. Heistä useimmat eivät olleet juurikaan kiinnostuneita perinteisen järjestötyön puurtamisesta tai hallinnosta, vaan halusivat keskittyä nimenomaan toimintaan ihmisten auttamisen parissa. Järjestö onkin toisinaan ikään kuin ”välttämätön paha”, jonka siipien suojassa tekemisen paikka avautuu.

Neljännen sektorin toiminta yleistyy

Toisaalta myös paikallinen yhteisöllinen pop-up -tyyppinen toiminta ilman järjestörakennetta on varteenotettava vaihtoehto perinteiselle osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Tällainen neljännen sektorin toiminta yleistyy ja elää hyvin internetin ja sosiaalisen media avulla ja saa voimansa nopeasti syntyvistä yhteisöllisistä konkreettisista tarpeista. Tätä ei pidä sekoittaa not in my backyard -tyyppiseen impulsiiviseen aktiivisuuteen, jossa vaikuttaminen keskittyy oman yhteisön kuvitellun hyvinvoinnin edistämiseen. Näihin ei järjestöjenkään kannata lähteä mukaan.

Brändääminen avuksi

Vapaaehtoisuus on ajan lahjoittamista yhteiseen hyvään ja aikaa meillä kaikilla on yhden vuorokauden aikana tasan yhtä paljon. Ihmisten vapaa-aika on kuitenkin vain yksi niistä asioista, joista järjestöissä joudumme kilpailemaan. Muita ovat esimerkiksi lahjoitukset, osaavat työntekijät sekä näkyvyys ylipäätään. Kaikessa tässä on yhteistä ihmismassojen tavoittaminen, jossa järjestön taitava brändääminen toimii välttämättömänä apuna. Se voi myös houkuttaa uusia vapaaehtoisia.

Tässä kaikessa järjestön pitäisi pysytellä ei vain mukana, vaan pyrkiä olemaan aikaansa edellä, ja se tehtävä ei todellakaan ole helppo. Kultamitaleja ei ole jaossa, mutta kunniaa voi vähän tullakin.

Rintakuvassa Markus Söderlund.

 

Kirjoittaja Markus Söderlund on Yhteiset Lapsemme ry:n toiminnanjohtaja, SOSTEn hallituksen jäsen ja SOSTEn koordinoiman Kansalaistoiminnan johtamisen verkoston puheenjohtaja.

Kommentit

  1. Pekka Puukko sanoo:

    Kiitos Markus!
    Erinomainen kirjoitus.
    Laitamme tämän jakoon OmaKamussa.

  2. Markus Söderlund sanoo:

    Kiitos positiivisesta palautteesta! Jakoon vaan 👍🏼

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

29.4.2022 09:00

Millainen on koronan jälkeinen uusi aika vapaaehtoistoiminnassa?

Kansalaisyhteiskunta Monta kertaa ohimenneeksi toivottu korona on kiertänyt väestöä kevättalvella hurjalla tavalla. Samaan aikaan ovat järjestöjen erilaiset kasvokkaiset toiminnot päässeet uudelleen käyntiin. Isojakin tapahtumia vapaaehtoisille on jo voitu järjestää hetken aikaa. Uskon vakaasti, että tämä kaksivuotinen osittainen horros on nyt oikeasti päättymässä. Järjestöelämän vuosikellossa kevät on edellisen vuoden toiminnan raportoinnin, arvioinnin ja yhteenvetojen aikaa. Koronavaikutuksista pystyy […]

Blogi

30.9.2021 10:30

Järjestöt toivovat hyvinvointialueilta yhteyshenkilöä, aktiivista viestimistä ja tiivistä kumppanuutta

Sote-uudistus Järjestöjen sote-muutostuen elokuisessa Hyvinvointialueet tulevat – miten valtakunnalliset järjestöt löytävät paikkansa sote-Suomessa? -webinaarissa pureuduttiin siihen, miten valtakunnallisten sote-järjestöjen osaaminen saadaan mukaan tulevaisuuden sote-palveluihin sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen sote-Suomessa. Webinaarissa oli noin 400 osallistujaa, joten se oli myös oiva tilaisuus kerätä tietoa laajalta vastaajajoukolta. Yhteisessä webinaaripuheenvuorossamme käsittelimme sitä, miten liittojen aluetyöntekijät voisivat olla mukana […]

Blogi

22.9.2021 08:30

SOSTE 10 vuotta – hyvinvointitaloudesta hyvinvointialueille

Kansalaisyhteiskunta SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n perustamisasiakirja allekirjoitettiin vuoden 2011 tammikuussa ja varsinainen toiminta alkoi vuotta myöhemmin, vuoden 2012 alusta. SOSTE muodostui, kun Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL), Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY sekä Terveyden edistämisen keskus (Tekry) yhdistyivät. Nykyisin SOSTEen kuuluu yli 240 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä lähes 80 muuta yhteistyöjäsentahoa. SOSTEn perustamisella […]