SOSTEn eduskuntavaalitavoitteet 2027:
Vahva kansalaisyhteiskunta lisää luottamusta
Järjestöt ovat ihmisten tukena elämän vaikeissa kohdissa usein silloin, kun apua ei mistään muualta saa. Järjestöt vahvistavat osallisuutta ja lisäävät uskoa tulevaan. Järjestöjen vakaammat resurssit turvaavat niiden työn jatkuvuuden ja ehkäisevät ihmisten ongelmien kasaantumista, mikä vähentää myös yhteiskunnan kustannuksia.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli yhteiskunnallisena keskustelijana ja päätöksenteon kumppanina turvataan
| Hallitusohjelmakirjaus: Kansalaisjärjestöt ovat erottamaton ja korvaamaton osa suomalaista demokratiaa. Kansalaisyhteiskunnan oikeus ottaa kantaa, osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, tuottaa tietoa ja tehdä vaikuttamistyötä varmistetaan ja turvataan. Kansalaisjärjestöjä kuullaan päätöksenteossa ja ne osallistetaan asioiden valmisteluun. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestön toimintaedellytykset varmistetaan kestävästi. |
Tausta: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen osallisuus päätöksenteossa on pikkuhiljaa heikentynyt. Järjestöjen edustus virallisissa työryhmissä on vähentynyt ja niiden kuuleminen lainsäädäntöprosesseissa on ohentunut.
Uudet STEA-avustuskriteerit puolestaan rajoittavat sote-järjestöjen mahdollisuuksia tehdä valtionavustuksilla vaikuttamis- ja neuvontatyötä sekä viestintää. Myös yleisavustusten leikkaukset, jotka kohdistuvat erityisesti katto- ja liittojärjestöille, tulevat merkittävästi heikentämään järjestöjen mahdollisuuksia tuoda järjestöjen ja niiden edustamien ihmisryhmien ääntä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Perusteluosa: Kansalaisyhteiskunnan sivuuttaminen lainvalmistelussa tai peräti hiljentäminen yhteiskunnallisessa keskustelussa ei kuulu vapaaseen, demokraattiseen yhteiskuntaan.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt edustavat usein haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja kanavoivat näiden ääntä päätöksentekoon ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Mikäli sote-järjestöiltä viedään ääni, kuuluu yhteiskunnassa jatkossa vain varakkaimpien ja vahvempien viesti. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on saatava käyttää valtionavustuksia, kuten muillakin järjestösektoreilla. Siksi sote-järjestöjen avustusasetusta on muutettava, jotta se ei rajoitta yhteiskunnallisen vaikuttamistyön rahoittamista STEA-avustuksilla.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestön asema sote-järjestökenttää kokoavana ja haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä päätöksenteossa puolustavana tahona on romuttunut vuoden 2027 STEA-avustusleikkausten myötä. Avustusleikkausten seurauksena suurimmalle kansalaisjärjestökentälle jää jäljelle selkeästi pienin kattojärjestö. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestön rahoitus on palautettava riittävälle tasolle ja eriytettävä muusta STEA-avustusten kokonaisuudesta omaksi erilliseksi rahoituksekseen.
Vaikutusarvio: Kansalaisjärjestöjen osallistaminen päätöksentekoon tuottaa parempia, kestävämpiä, inhimillisempiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä huomioivia päätöksiä. Vahva kansalaisyhteiskunta lisää heikommassa asemassa olevien ryhmien osallisuutta sekä ehkäisee yhteiskunnan polarisaatiota.
Kustannukset: Ei kustannuksia.
Sote-järjestöjen rahoitusta vahvistetaan siten, että valtionavustusten taso vastaa yhtä prosenttia hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksesta
| Hallitusohjelmakirjaus: Varmistetaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset. Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen myönnettävä sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustus vastaa yhtä prosenttia hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksesta. |
Tausta: Vaalikaudella 2023–2027 sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista eli niin sanotuista STEA-avustuksista leikattiin puolet osana valtiontalouden sopeutustoimia. Kun vuonna 2024 avustukset olivat 384 miljoonaa euroa, vuonna 2027 valtionavustukset ovat enää 190 miljoonaa euroa.
Peräti 80 prosenttia valtionavustuksia saaneista sote-järjestöistä arvioi joutuvansa lopettamaan jonkin toimintamuodon tai toiminnon ja 40 prosenttia pitää koko järjestön toiminnan lakkauttamista mahdollisena tai todennäköisenä (Hali ry:n ja SOSTEn kysely, 2026). Leikkauksista kärsivät eniten ne ihmiset, jotka saavat tai hakevat apua ja tukea järjestöistä.
Perusteluosa: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus on Suomessa keskeisesti julkisen sektorin varassa. Valtionavustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ovat suurimmalle osalle alan yhdistyksistä ja säätiöistä merkittävin rahoituksen lähde.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt auttavat esimerkiksi lapsiperheitä, nuoria, vanhuksia, yksinäisiä, kriisejä kohdanneita, pitkäaikaissairaita, vammaisia ja kaikkien heidän läheisiään. Lisäksi sote-järjestöillä on tärkeä rooli edustamiensa ihmisryhmien äänitorvena, ja ne vaikuttavat päätöksentekoon valtakunnallisesti ja alueilla. Järjestöjen työ vähentää kohderyhmien julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja siten hillitsee kasvavia sote-kustannuksia.
Sote-järjestöjen STEA-rahoitetussa toiminnassa oli vuonna 2023 mukana lähes 200 000 vapaaehtoista eli yhtä työntekijää kohden oli 23 vapaaehtoista. Järjestöjen toimintojen lakkauttamisen myötä katoaa myös vapaaehtoisten tärkeä työpanos, jota hyvinvointialueet eivät pysty korvaamaan.
Vaikutusarvio: Riittävä ja ennakoitava valtionavustusten taso koko hallituskaudeksi turvaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen pitkäjänteisen työn. Järjestöjen ennaltaehkäisevä sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ vahvistaa julkista palvelujärjestelmää ja säästää julkisen sektorin kustannuksia. SOSTEn pääekonomistin tekemän maltillisen arvion mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöt säästivät julkisen sektorin menoja 156,4 milj. € vuonna 2023. Ts. yksi sote-järjestöille annettu euro vähensi julkisen sektorin kustannuksia yli 1,4 eurolla.
Kustannukset: Vuonna 2027 STEA-avustusten määräraha on 190 miljoonaa euroa. Uuden hallituksen tulee korottaa sote-järjestöjen valtionavustuksia mahdollisimman pian ensimmäisessä lisätalousarviossaan. Lisämääräraha voidaan kohdentaa jo jätettyjen avustushakemusten perusteella, eikä sen jakaminen edellytä uutta hakukierrosta.
Hyvinvointialueiden rahoitus on vuonna 2026 yhteensä noin 27,1 miljardia euroa, josta yhden prosentin taso vastaa noin 270 miljoonaa euroa. Vuoden 2027 avustustasoon verrattuna yhden prosentin tavoitetaso tarkoittaa siten noin 80 miljoonan euron korotusta. Tavoitetaso saavutetaan hallituskauden aikana, minkä jälkeen STEA-avustusten määrä kehittyy hyvinvointialueiden rahoituksen mukana.
Avustusjärjestelmä on uudistettava yhteen yleisavustukseen perustuvaksi
| Hallitusohjelmakirjaus: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusjärjestelmä uudistetaan pitkäjänteiseksi, ennakoitavaksi ja yhteen yleisavustukseen perustuvaksi. Avustusjärjestelmän muutoksilla mahdollistetaan ja tuetaan järjestöjen omaa varainhankintaa sekä vähennetään valtionapuviranomaisen ja järjestöjen hallinnollista työtä. |
Tausta: Vaalikaudella 2023–2027 sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista eli niin sanotuista STEA-avustuksista leikattiin puolet osana valtiontalouden sopeutustoimia. Kun vuonna 2024 avustukset olivat 384 miljoonaa euroa, vuonna 2027 valtionavustukset ovat enää 190 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusjärjestelmä on tällä hetkellä joustamaton ja se aiheuttaa merkittävää hallinnollista työtä sekä avustuksen saajille että valtionapuviranomaiselle.
Avustusjärjestelmän uudistaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen on välttämätöntä, jotta järjestöt voivat vastata ihmisten lisääntyneisiin palvelujen ja tuen tarpeisiin ketterästi, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti.
Perusteluosa: Tulevalla vaalikaudella sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusjärjestelmän ja -käytänteiden uudistaminen on välttämätöntä, jotta järjestöt voivat käyttää resurssinsa mahdollisimman tehokkaasti ja joustavasti ydintehtäviensä hoitamiseen. Helpoin keino tähän on siirtyminen kohti isompia avustuskokonaisuuksia.
Tällä hetkellä yleisavustukset (Ay) vastaavat vain noin neljäsosaa STEAn sote-järjestöille myöntämistä valtionavustuksista. Kohdennetut yleisavustukset (Ak) lisäävät hallinnollista taakkaa, sillä jokainen kohde haetaan ja raportoida erikseen. Isommat avustuskokonaisuudet mahdollistaisivat toiminnan sisällöllisen kehittämisen, innovoinnin ja uuden luomisen myös ilman erillisiä hankkeita.
- Toiminta-avustukset tulee myöntää yhtenä yleisavustuksena.
- Ennustettavuus on järjestöjen toiminnalle kriittistä. Ohjeellinen avustussuunnitelma eli tieto siitä, miten järjestön avustustaso kehittyy seuraavan kolmen vuoden aikana, on otettava uudelleen käyttöön.
- Nykyinen avustusjärjestelmä rajoittaa järjestöjen oman varainhankinnan kehittämistä. Järjestöjen tulee voida käyttää saamastaan valtionavustuksesta 10 % varainhankintaan, eikä kerätyn rahoituksen tule vähentää saatua STEA-avustusta, kun se liittyy välittömästi avustettuun toimintaan.
Vaikutusarvio: Yleisavustuspainotteisuus ja varainhankinnan mahdollistaminen lisäävät järjestöjen autonomiaa ja resurssien käyttöä ydintoimintaan. Toiminnan suunnittelusta tulee pitkäjänteisempää ja reagointi toimintaympäristön muutoksiin nopeutuu. Varainhankinnan kehittäminen vahvistaa järjestöjen taloudellista kestävyyttä ja tukee erityisesti pieniä ja keskisuuria järjestöjä.
Kustannukset: Uudistus ei aiheuta välittömiä lisäkustannuksia valtiolle. Hallinnollisen taakan keventäminen tehostaa sekä järjestöjen että viranomaisten resurssien käyttöä. Siirtyminen yhteen avustuslajiin vähentää kustannuksia, kun valmistelua ja seurantaa tarvitaan vähemmän ja järjestöjen hallinnollinen taakka vähenee.