Skip to content

Kuinka otan hyvinvointitalous-käsitteen käyttöön omassa työssäni?

Hyvinvointitalous
Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalouden visio tiivistyy lauseeseen ”yhdessä tehty hyvä elämä kaikille”. Tämän lauseen jokainen sana on merkityksellinen. ”Yhdessä” sisältää osallisuuden ja mukaan ottamisen. ”Tehty” viittaa toimintaan ja aktiivisuuteen. ”Hyvä elämä” kuvaa tilaa, jossa hyvinvointi toteutuu mahdollisimman hyvin ja ihmiset kykenevät elämään potentiaalinsa mukaista elämää. ”Kaikille” puolestaan viittaa yhdenvertaisuuteen ja siihen, että ketään ei jätetä yhteiskunnassa hyvinvoinnin ulkopuolelle.

Edelliset sanat auttavat myös hyvinvointitalouden hyödyntämisessä ja käyttöönotossa omassa työssä.

”Yhdessä” viittaa siihen, että hyvinvointitaloutta voivat edistää kaikki toimijat. ”Tehty” viittaa siihen, että hyvinvointitalouden edistäminen edellyttää tietoista strategista toimintaa – esimerkiksi vaikuttamistyötä tai vaikuttavuuden arviointia ja lisäämistä. ”Hyvä elämä” viittaa siihen, että hyvinvointitalouden ja siten hyvinvointitaloudellisen toiminnan tavoitteena on viime kädessä hyvinvoinnin ja hyvän elämän edellytysten edistäminen. ”Kaikille” puolestaan viittaa siihen, että hyvinvointitalous ei ole vielä valmis ja kaikkia ihmisiä tarvitaan edelleen sen rakentamiseen.

Mikä on talouden rooli?

Ennen edellisten kohtien tarkempaa läpikäyntiä on syytä rohkaista niitä, joille hyvinvointitalous kuulostaa lähtökohtaisesti liian talousvetoiselta käsitteeltä. Hyvinvointitaloudessa ”talous” ymmärretään ensisijaisesti hyvinvoinnin tuottamisena, hyvinvointiin investoimisena sekä hyvinvoinnin jakamisena kaikille. Yksi hyvinvointitalousajattelun keskeisistä ideoista onkin kaapata ja määritellä uudelleen taloussanastoa hyvinvointilähtökohdista siten, että hyvinvoinnille ja hyvän elämän edellytysten vahvistamiselle avautuu julkisessa keskustelussa enemmän tilaa. Erityisesti yhteiskuntapoliittisessa vaikuttamisessa talouden rooli korostuu enemmän kuin konkreettisessa järjestön toiminnassa hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toki hyvinvoinnilla ja perinteisemmin ymmärretyllä ”taloudella” on myös yhteys. Ihmisten hyvinvointi luo edellytykset kestävälle ja kukoistavalle taloudelle – siis vaihdannalle, yrittämiselle, sijoittamiselle ja työllistämiselle. Tämäkin yhteys on hyvinvointitalouden käsitteen kautta tehtävissä paremmin näkyväksi. Hyvinvointitaloutta rakennetaan yhdessä ja konkreettisesti järjestötoiminnassa merkittävin muutos aiempaan on se, että järjestöjen toiminta nähdään ensisijaisesti hyvinvointi-investointina.

Hyvinvointitaloutta voi edistää kuka tahansa

Käsitteen hyödyntäminen ja käyttöönotto edellyttävät sitä, että ensiksi tunnistetaan, miten omassa työssä pyritään edistämään hyvinvointia ja minkälaisia hyvinvointitavoitteita (suoria tai epäsuoria) työssä on asetettu. Kuka tahansa voi käyttää hyvinvointitalouden käsitettä oman työnsä kuvaamisessa silloin, kun siinä hyvinvointi ymmärretään kestävänä tavoitteena.

Esimerkiksi Hyvinvointitalous -kirjassa (2014) mukana on laajasti eri tieteenalojen edustajia pohtimassa, mitä hyvinvointitalous voisi olla. Teos antaa aihioita hyvinvointitalouden tarkasteluun eri lähtökohdista. Hyvinvointitaloudellisia kysymyksiä ovat esimerkiksi:

  1. Miten sote-uudistus tulee toteuttaa, että sillä kavennetaan terveyseroja tai millaisia hyte-rakenteita tarvitaan kunnissa ja maakunnissa, että mahdollistetaan ihmisten osallisuus?
  2. Miten sosiaaliturvaa tulee kehittää, että se vastaa sille asetettuihin tavoitteisiin tai miten yhteiskunnassa käytävään talousperustaiseen ajatteluun tulee vaikuttaa, että sosiaalipolitiikalla voidaan saavuttaa sen laissa määriteltyjä tavoitteita?
  3. Miten koulutusjärjestelmäuudistus vastaa koulutuksen sivistyksen ja osaamispääoman kasvattamisen tavoitteisiin ja tarvittaisiinko joitakin hyvinvointi-investointeja, jotka turvaavat hyvän koulutus pääoman säilymisen Suomessa?

Hyvinvointitalouden edistäminen ei tietenkään rajaudu vain asiantuntijoille tai tutkijoille, vaan sitä voivat tehdä kaikki ihmiset, yritykset, järjestöt, säätiöt, seurakunnat siinä missä julkiset organisaatiotkin. Esimerkiksi SOSTE ja sen jäsenjärjestöt ovat kehittäneet yhdessä hyvinvointitalouskriteeristön, joka auttaa järjestöjä tunnistamaan omassa toiminnassaan hyvinvointitalouden elementtejä.

Hyvinvointitalouden tekeminen

Hyvinvointitalous on normatiivinen käsite, koska se asettaa toiminnan päämääräksi hyvinvoinnin. Se on siis käsite, jonka avulla pyritään muuttamaan yhteiskuntaa. Toiminnan konkretisoinnin kannalta on oleellista määritellä, mitä tarkoitamme hyvinvoinnilla. On keskeistä ymmärtää, etteivät kaikki välttämättä määrittele hyvinvointia samalla tavalla. Siten hyvinvointitaloudellinen toimintakin voi muokkautua monenlaiseksi, kuten Aatu Puhakka kuvannut julkaisussa Investoimalla hyvinvointia.

Omasta hyvinvointitavoitteesta riippuen myös hyvinvointitalouden edistämisen välineet voivat olla erilaisia. Tärkeintä hyvinvointitalouden edistämisessä on valita omaa tavoitetta tukevia välineitä. Esimerkiksi SOSTEn hyvinvointitaloustyössä on kehitetty muutamia välineitä sekä vaikuttamistyön että hyvinvoinnin luomisen tueksi:

  1. Yhdeksi vaikuttamisen välineeksi on jalostettu hyvinvointi-investointiajattelu. Se on ajattelukehikko, jossa erilaiset hyvinvointia luovat toimenpiteet nähdään tulevaisuusorientoituneina investointeina hyvinvointiin. Hyvinvointi-investoinnit on jaettu operatiivisiin, käytännön toiminnan tasolla tapahtuviin sekä strategisiin, yhteiskunnan tasolla tapahtuviin toimiin hyvinvoinnin edistämiseksi. Molemmilla tasoilla yhdensuuntaiset ja toisiaan tukevat tavoitteelliset investoinnit luovat pohjaa hyvinvointitaloudelle. Hyvinvointi-investointiajattelua on avattu Futuran artikkelissa, jossa esimerkkinä on osallisuuteen investoiminen.
  2. Toisena hyvinvointitalouden edistämisen välineenä SOSTEssa on kehitetty arviointia, jonka avulla tunnistetaan toiminnan kehittämisentarpeita ja parhaimmillaan voidaan osoittaa hyvinvointiin tähtäävän työn arvoa sekä kustannusvaikuttavuutta. SOSTEssa on esimerkiksi tuotettu välineitä (vertaissparraus, ks. sivut 22-25) ja menetelmiä (SROI-opas) järjestöjen työn kustannusvaikutuksien osoittamiseen. Näiden prosessien tuloksia voidaan edelleen hyödyntää hyvinvointitaloutta rakentavassa vaikuttamistyössä. Tärkeintä työssä on kuitenkin se, että toiminnasta itsestään tulee vaikuttavampaa ja hyvinvointia sekä hyvän elämän edellytyksiä luovaa.
  3. Kolmantena hyvinvointitalouden edistämisen välineenä SOSTEssa on kehitetty tulevaisuustyötä ja ennakointia. Strateginen tulevaisuuteen johtaminen ja (järjestön) tulevaisuuspolun rakentaminen auttaa sekä kirkastamaan omia askeleita kohti hyvinvointipäämäärää, mutta myös antaa välineitä pohtia toimintastrategioita yllättävien muutosten varalle.

Hyvinvointitalous ei ole valmis – lisää rakentajia tarvitaan

Hyvinvointitalouden saralla on runsaasti osa-alueita jotka tarvitsevat edelleen kehittämistyötä. Siksi lisää toimijoita tarvitaan edelleen mukaan hyvinvointitalouden edistämiseen. Esimerkkejä hyvinvointitalouden mahdollisista kehittämistyön suunnista ovat

  1. arvokeskustelun vahvistaminen, jotta hyvän elämän edellytykset turvataan koko yhteiskunnassa.
  2. hyvinvointi-investointien yhteiskunnallisen merkityksen laajempi tunnistaminen
  3. kestävien tulevaisuusstrategioiden hahmottelu
  4. hyvinvointia tuottavien toimintojen vaikuttavuuden lisääminen.

Hahmottamalla oman hyvinvoinnin lisäämiseen ja hyvän elämän edellytyksiä vahvistavan työsi hyvinvointitalouden rakentamisena myös sinä liityt hyvinvointitalouden rakentajien joukkoon!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

14.4.2021 10:59

Vuoden 2021 SOSTE-palkinto kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposelle

Hyvinvointitalous Vuoden 2021 SOSTE-palkinto on myönnetty kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposelle. Vuosittain SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n jakaman SOSTE-palkinnon myöntävä raati toivoi tällä kertaa ehdotuksia ainoastaan henkilöistä, koska aiempina vuosina hyvistä henkilöehdokkaista huolimatta palkinto on jaettu organisaatiolle. Hyvinvointitalouden edistäjänä Merja Mäkisalo-Ropposen valintaa palkinnonsaajaksi puolsi, että hän on viime vuosina edistänyt hyvinvointitaloutta monella tasolla ja monesta eri näkökulmasta. ”Viime […]

Uutinen

9.4.2021 09:00

SOSTEn kuntavaalipaneelissa puhutaan taloudesta, hyvinvoinnista ja järjestöistä

SOSTEtalk! Tehdäänkö seuraavalla valtuustokaudella talouden sopeuttamistoimia vai hyvinvointi-investointeja? Miten palvelujärjestelmämme toimii? Entä miten onnistuu hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote-uudistuksen jälkeen? Miten puolueet turvaavat järjestöjen toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa? Tervetuloa seuraamaan SOSTEn kuntavaalipaneelia keskiviikkona 14.4.2021 klo 9.30–10.30. Tulevaisuuden hyvinvointikunnan rakentamiseen tarvitaan kuntapäättäjiä, joille kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ovat sydämen asioita ja jotka katsovat päätöksenteossa lähivuosia pidemmälle. SOSTEn […]

Uutinen

25.3.2021 11:55

SOSTEn Kiukas: Eurooppa ei voi seurata sivusta, kun Japani, Yhdysvallat ja Kiina tekevät massiivisia sosiaalisia investointeja

Hyvinvointitalous SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas peräänkuulutti Euroopalta rohkeutta ja aloitteellisuutta Euroopan talous- ja sosiaalikomitean yleisistunnossa pitämässään ryhmäpuheenvuorossa. Istunnossa käsiteltiin Euroopan komission aloitetta ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta. ”Koronakriisin jälkeen sosiaaliset investoinnit ovat välttämättömiä. Nyt näemme rohkeutta ja aloitteellisuutta Atlantin toisella puolella, mutta arkuutta ja varovaisuutta Euroopassa. Myös EU:n on tartuttava elvytys- ja sopeutumiskehyksen mahdollisuuksiin ja tehtävä sosiaalisia […]