Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä palkkatuen uudistamisesta (HE 175/22). Esityksen tavoitteena on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Uudistuksen yhteydessä järjestöjen 100 %:n palkkatukea ollaan kuitenkin rajoittamassa merkittävästi vedoten EU:n valtiontukisääntelyyn.
SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas osallistui perjantaina 28.10. työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lakiesityksen kuulemiseen. SOSTE on myös lähestynyt kaikkia kansanedustajia uudistuksen vaikutuksista. SOSTE ei voi hyväksyä esitystä, jonka kokonaisvaikutukset ovat heikoimmassa asemassa olevien työllistymistä heikentäviä ja uhkaavat järjestöjen toimintaa.
TEMin tulkinta EU-sääntelystä on liioitellun tiukka
Esityksen mukaan työllisyyspoliittinen avustus ja 100 prosentin palkkatuki myönnettäisiin de minimis -tukena, jos avustus tai tuki myönnetään toimintaan, jolla on työ- ja elinkeinotoimiston arvion mukaan vaikutusta Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kauppavaikutuksen arvioinnin kriteereistä esitetään säädettäväksi valtioneuvoston asetuksella.
Mikäli mahdollinen ”kauppavaikutus” arvioidaan esitettyjen kriteereiden mukaisesti, sillä on peruuttamattomia vaikutuksia jo ennestään heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleviin sekä järjestöjen toimintaan. Tällä hetkellä 63 % 100 prosentin palkkatuella työllistävistä järjestöistä työllistävät yli 10 henkilöä. Jatkossa määrä olisi 5 henkilöä, mikäli järjestön liikevaihto on yli 200 000 euroa vuodessa. Tämä voi täyttyä jo pelkästään kuntouttavan työtoiminnan palvelumyynnistä.
SOSTE vaatii, että esitetyt säännökset kansallisista kauppavaikutuksen tunnusmerkeistä poistetaan. Mikäli järjestöjen 100 prosentin tuen myöntämisedellytyksiä ei muuteta, koko lakiesitys on hylättävä.
Vaikutukset järjestöjen työllistämistoimintaan ja heikoimmassa asemassa oleviin peruuttamattoman kovat
Varovaisenkin arvion mukaan esitys vaikuttaa vähintään 100 yhdistyksen toimintaan, pahimmillaan yli 200 yhdistyksen toimintaan. Nykyinen hallitus on siis ratkaisullaan jäämässä historian kirjoihin järjestöjen vaikuttavan työllistämistoiminnan romuttajana.
Uudistuksen vaikutukset järjestöihin ovat peruuttamattomia. Kerran alas ajettua toimintaa ei nopeasti saada uudelleen käyntiin. SOSTE katsoo, että mikäli kauppavaikutuksen arviointia esitettyjen kriteereiden mukaan ei peruta, tulee järjestöille antaa mahdollisuus sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. Usealla järjestöllä on pitkät vuokrasopimukset toimitiloissaan sekä muita sitoumuksia, joista ei pääse irti nopealla aikataululla. Moni järjestö joutuu myös irtisanomaan vakituisia työntekijöitään. Muutosneuvottelut vievät oman aikansa. Lausunnossaan SOSTE vaatii, että jos uudistus hyväksytään esityksen mukaisesti, tulee lain toimeenpanoa lykätä 1.1.2025 saakka, jolloin järjestämisvastuu on siirtymässä kunnille. Tämä antaisi mahdollisuuden myös toteuttaa selvitykset tarvittavien muutosten perustaksi sekä rakentaa mahdollisia uusia rahoitusmalleja.
Järjestöjen 100 prosenttisella palkkatuella on perinteisesti työllistetty kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, joilla on osaamiseen liittyviä vajeita, terveydellisiä haasteita sekä työmarkkinoilla toimiseen liittyviä puutteita. Henkilöitä, jotka tarvitsevat pitkäkestoista tukea ja valmennusta työllistymispolulla etenemiseen. Vaarana on, että uudistuksen seurauksena suuri joukko ihmisiä syrjäytyy työmarkkinoilta pysyvästi ja esitys on siten omien tavoitteidensa vastainen.
Palkkatukeen kohdistuvilla muutoksilla haetaan säästöjä. Nettosäästön arvioidaan olevan noin 9 miljoonaa euroa vuodessa. Nettosäästön laskeminen perustuu osaltaan virheelliseen olettamaan, että järjestöt työllistäisivät kohtuullisen suuren määrän alemmilla tukiprosenteilla. On laskettu, että yhden pitkäaikaistyöttömän syrjäytyminen maksaa 600 000 euroa ja yhden nuoren 1,2 miljoonaa euroa. Onko tämä järkevä kohta säästöille?
10 syytä, miksi palkkatukiuudistusta ei voi tällaisena hyväksyä:
- Järjestöjen 100 %:n palkkatuen rajaus vaikuttaa eniten niihin toimijoihin, jotka ovat perinteisesti työllistäneet merkittäviä määriä kauimpana avoimista työmarkkinoista olevia henkilöitä.
- TEMin tulkinta EU-sääntelystä on liioitellun tiukka. TEM ei ole esittänyt mitään perustelua arviota siitä, miksi järjestöjen 100 %:n palkkatuki vaikuttaisi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
- Mahdollinen kauppavaikutus tulisi aina katsoa tapauskohtaisesti.
- TEM ei ole pyynnöstä huolimatta esittänyt yhtään konkreettista esimerkkiä tapauksesta, jossa tuella olisi arvioitu voivan olla tällainen vaikutus.
- TE-toimistot arvioisivat jatkossa sitä, täyttyvätkö kansallisesti asetut kriteerit. Ei todellista EU-valtiontukisääntelyn tarkoittamaa kauppavaikutusta.
- Kilpailuvaikutusten arviointi on jo nyt keskeinen osa palkkatuen myöntämisen harkintaa. Mikäli tuki ei vääristä kilpailua ylipäätään, ei se silloin vääristä myöskään rajat ylittävää kilpailua.
- Vaikutukset järjestöihin ovat esitettyä merkittävämmät. Varovaisenkin arvion mukaan esitys vaikuttaa vähintään 100 yhdistyksen toimintaan, pahimmillaan yli 200 yhdistyksen toimintaan.
- Järjestöt, joihin rajaus ulottuisi työllistävät 63–77 prosenttia kaikista 100 prosentin palkkatuella työllistetyistä. Noin 2000–2500 työllistettyä vuodessa.
- Yhdistyksillä, jotka eivät tavoittele voittoa toiminnallaan, muiden tukiprosenttien käyttö on käytännössä mahdotonta.
- Vaarana on pitkäaikaistyöttömien jääminen ilman tukea. Uudistuksen seurauksena suuri joukko ihmisiä syrjäytyy työmarkkinoilta pysyvästi ja esitys on siten omien tavoitteidensa vastainen.