Julkisuuslakia ollaan uudistamassa. Työtä vuodesta 2021 valmistellut työryhmä antoi mietintönsä joulukuussa 2023. Mietinnön ehdotuksilla pyritään nykyistä selkeämpään ja toimivampaan lainsäädäntöön, joka edistää yhteiskunnan avoimuutta ja vastaa nyky-yhteiskunnan vaatimuksia. Käytännössä ehdotukset painottuvat julkisuuslain soveltamisalan laajentamiseen ja nykyisen lain sisällön selkeyttämiseen.
Uudistuksen tavoitteena on julkisuusperiaatteen asianmukaisen toteutumisen varmistaminen ottaen huomioon hallinnon uusiutuvat rakenteet ja sääntely-ympäristössä tapahtunut kehitys. Julkisuusperiaate on Suomen perustuslakiin kirjattu perusoikeus, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Periaatteen tarkoituksena on osallistumisoikeuksien toteutumisen turvaaminen, hallinnon valvonnan mahdollistaminen sekä julkishallinnon toiminnan luotettavuuden ja siihen kohdistuvan luottamuksen lisääminen.
Ulkoistaminen ja yhtiöittäminen on nakertanut julkisuusperiaatetta
SOSTE pitää asiakirjojen julkisuusperiaatetta ja sitä toteuttavaa julkisuuslakia tärkeänä osana julkishallinnon demokraattista valvontaa. Erilaisten julkisten palvelujen ja muiden toimintojen lisääntynyt yhtiöittäminen ja ulkoistaminen on johtanut julkisuuslain soveltamisalan kaventumiseen, kun toimintoja on siirretty muille kuin viranomaisille. Tähän on perusteltua puuttua.
SOSTE pitää perusteltuna mietinnön ehdotusta, jonka mukaan julkisuuslain soveltamisalaa laajennettaisiin kaikkiin julkista hallintotehtävää hoitaviin toimijoihin. Lakia sovelletaan jo nyt niihin toimijoihin, jotka julkista hallintotehtävää hoitaessaan käyttävät julkista valtaa.
Olennaista on, että toimija kykenee arvioimaan, miltä osin se hoitaa julkista hallintotehtävää. Koska perustuslain mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, tämän tulee käydä selvästi ilmi siitä laista tai lakiin perustuvasta päätöksestä, johon julkisen hallintotehtävän hoitaminen perustuu.
Julkisuuslaki voisi ulottua myös julkisyhteisöjen määräysvallassa olevat toimijoihin
SOSTE kannattaa lähtökohtaisesti myös sitä, että julkisuuslain soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan myös julkisyhteisön, valtion liikelaitoksen tai julkisyhteisöjen yhteisessä määräysvallassa olevaa yhteisöön tai säätiöön ja näiden määräysvallassa oleviin tytäryhteisöihin ja tytärsäätiöihin siltä osin kuin ne harjoittavat muuta kuin kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa.
Kilpailuneutraliteetti edellyttää, että markkinoilla kilpaillessaan kaikki yritykset ovat keskenään tasaveroisessa asemassa. Julkisuuslain soveltaminen vain osaan kilpailevista yrityksistä vaarantaisi tämän. Siksi markkinoilla kilpailutilanteessa tapahtuva toiminta tulee jättää julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle.
SOSTE katsoo, että rikosoikeudellisen vastuun laajentamiseen nykyisestään liittyy ratkaisemattomia kysymyksiä, joita on syytä arvioida perusteellisemmin. Myös soveltamisalan laajentamisen hallinnollisen lisätaakan arvioinnissa mietintö jättää vielä toivomisen varaa.
